Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen tyttäreni ei ole vieläkään löytänyt poikakaveria. Ikää 27 vuotta
Kommentit (123)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko töissä kuitenkin? Siinä tapauksessa ei mitään hätää. Nainen elää onnellisemman elämän ilman miestä.
On kouluttautunut ja työelämässä. Asuu Helsingissä.
ap
Helsingissä on todella todella vähän vapaita, koulutettuja, työelämässä olevia tyttäresi ikäisiä miehiä. Ehkä hänen kannattaisi muuttaa muualle?
Mihin ne kaikki helsinkiläiset miehet ovat muka kadonneet? Halojaa, kyllä siellä on miehiä
Katso yliopistojen sukupuolijakaumia. Katso kouluttautuneiden helsinkiläisen sukupuolijakaumaa. Katso mihin naiset muuttaa aikuisuuden kynnykselle vs. miehet. Naiset ympäri maata muuttavat Helsinkiin, miehet taas jäävät kotiseuduilleen. Tämä luo tilanteen missä Helsingissä on valtavan paljon nuoria, opiskelijanaisia suhteessa miehiin. Vapaana olevia, kouluttautuneita miehiä on Helsingissä on todella vähän tästä johtuen. Naisten määrä sen sijaan vaan kasvaa joka syksy kun uusi aalto nuoria naisia muuttaa Helsinkiin aloittamaan opinnot.
Vähän olen huolissani myös omasta nuorestani. Hän on juuri muuttamassa Helsinkiin opiskelemaan humanistiseen tiedekuntaan (erittäin naisvaltainen). Toivottavasti hän siitä huolimatta löytää itselleen kumppanin.
Miksi olet huolissasi? Enemmän olisin huolissani tyttäresi (?) tulevaisuuden työnäkymistä jos humanistisessa tiedekunnassa opiskelee.
Miksi se parisuhde on niin pakollinen asia teille?
M30
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on salarakas.
Tää. Mullakin on, ja äitini ei tietysti tiedä mitään. Luulee että olen vieläkin kilttiä seksiä harrastamaton neitsyt tyttö. Ikää mulla 29v. Ei tälläisiä juttuja äidille kerrota.
Vierailija kirjoitti:
Voihan olla, että tytär vaan ei ole halunnut esitellä miesystäväänsä äidilleen, koska aavistelee, että sen jälkeen alkaisi painostus lapsen hankkimiseen.
Mä esittelen vasta silloinkun menen suurinpiirtein naimisiin. Koska tiedän että äitini alkaa hössöttää ja se on todella ikävää. Lisäksi hän on katkera miehiä kohtaan ja on aikaisemmin haukkkunut mun poikaystäviä. Luulee heistä aina paha, "tuo on nyt rikollinen!/pettäjä" jne. Tosi raskasta ja rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ite oon jo luopunu toivosta.
Itsesi vai tyttäresi puolesta?
Ihan normaalia tuon ikäisillä Nuorilla naisilla ja pojilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ite oon jo luopunu toivosta.
Ja oon siis 25 v.
Muistaa valistaa tytärtäsi siveettömyyden vaaroista. Miehen ja naisen välinen kanssakäyminen ei kuulu seurusteluun, ainoastaan avioliittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko töissä kuitenkin? Siinä tapauksessa ei mitään hätää. Nainen elää onnellisemman elämän ilman miestä.
On kouluttautunut ja työelämässä. Asuu Helsingissä.
ap
Helsingissä on todella todella vähän vapaita, koulutettuja, työelämässä olevia tyttäresi ikäisiä miehiä. Ehkä hänen kannattaisi muuttaa muualle?
Mihin ne kaikki helsinkiläiset miehet ovat muka kadonneet? Halojaa, kyllä siellä on miehiä
Katso yliopistojen sukupuolijakaumia. Katso kouluttautuneiden helsinkiläisen sukupuolijakaumaa. Katso mihin naiset muuttaa aikuisuuden kynnykselle vs. miehet. Naiset ympäri maata muuttavat Helsinkiin, miehet taas jäävät kotiseuduilleen. Tämä luo tilanteen missä Helsingissä on valtavan paljon nuoria, opiskelijanaisia suhteessa miehiin. Vapaana olevia, kouluttautuneita miehiä on Helsingissä on todella vähän tästä johtuen. Naisten määrä sen sijaan vaan kasvaa joka syksy kun uusi aalto nuoria naisia muuttaa Helsinkiin aloittamaan opinnot.
No ikäluokat on kuitenkin suurin piirtein yhtä suuria. Eikä ne ap:n tyttären ikäiset 27v miehet mitään 19v fukseja etsi vaan ikäistänsä kumppania. Eli ei ap:n tytär "kilpaile" kaikkia Helsingin nuoria naisia vastaan niistä muutamista miehistä.
No minä olen 38, enkä ole vieläkään löytänyt poikakaveria :D Enkä miesystävääkään.
Varmaan jostain Lieksan perukoilta löytäisin jonkun työttömän, pelkän peruskoulun käyneen, persuja äänestävän Jartsan, joka ei ole koskaan käynyt Joensuuta kauempana. Mutta ei kiitos. Haluaisin fiksun, koulutetun ja mukavan miehen. Niitä ei vain ei ole täällä pk-seudulla tarjolla, varsinkaan kun naamani on ruma kuin p*rse ja läskiäkin löytyy ylen määrin. Tätä kai sanotaan tasoteoriaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle heteroparisuhteesta ei ole kuin haittaa. Miehet teettävät järjettömän määrän töitä naisystävillään.
Hyvä että on sinkku!
Tätä viestiä yläpeukutetaan. Just. Ei mikään ihme, että lapsia ei synny enää
Niin. Mietippä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minä olen 38, enkä ole vieläkään löytänyt poikakaveria :D Enkä miesystävääkään.
Varmaan jostain Lieksan perukoilta löytäisin jonkun työttömän, pelkän peruskoulun käyneen, persuja äänestävän Jartsan, joka ei ole koskaan käynyt Joensuuta kauempana. Mutta ei kiitos. Haluaisin fiksun, koulutetun ja mukavan miehen. Niitä ei vain ei ole täällä pk-seudulla tarjolla, varsinkaan kun naamani on ruma kuin p*rse ja läskiäkin löytyy ylen määrin. Tätä kai sanotaan tasoteoriaksi.
Miksi et laihduta? Selvästi tunnut olevan häpeissäsi painostasi ja "läskin" määrästä. Olet luovuttanut kun ei kiinnosta tehdä itsestäsi houkuttelevampaa vastakkaiselle sukupuolelle?
Moni sinun ikäinen mies lähtee tuossa iässä ns. toiselle kierrokselle kun ensimmäinen ero on takana. Ehkä sinunkin mahdollisuus on tässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko töissä kuitenkin? Siinä tapauksessa ei mitään hätää. Nainen elää onnellisemman elämän ilman miestä.
On kouluttautunut ja työelämässä. Asuu Helsingissä.
ap
Helsingissä on todella todella vähän vapaita, koulutettuja, työelämässä olevia tyttäresi ikäisiä miehiä. Ehkä hänen kannattaisi muuttaa muualle?
Mihin ne kaikki helsinkiläiset miehet ovat muka kadonneet? Halojaa, kyllä siellä on miehiä
Katso yliopistojen sukupuolijakaumia. Katso kouluttautuneiden helsinkiläisen sukupuolijakaumaa. Katso mihin naiset muuttaa aikuisuuden kynnykselle vs. miehet. Naiset ympäri maata muuttavat Helsinkiin, miehet taas jäävät kotiseuduilleen. Tämä luo tilanteen missä Helsingissä on valtavan paljon nuoria, opiskelijanaisia suhteessa miehiin. Vapaana olevia, kouluttautuneita miehiä on Helsingissä on todella vähän tästä johtuen. Naisten määrä sen sijaan vaan kasvaa joka syksy kun uusi aalto nuoria naisia muuttaa Helsinkiin aloittamaan opinnot.
Ja Helsinkiin muuttavat miehet löytävät vaimon joko kotiseudultaan tai jostain siitä matkan varrelta, kotiseudun ja Helsingin väliltä.
Jaa.'a.. Oon 33-vuotias. En ole koskaan seurustellut, kun kohdalle ei vain ole sattunut sopivaa. Kyllähän läheisyys kelpaisi, mutta en varta vasten kyllä ala ketään etsimällä etsimään. Yhden illan jutut ei oo mun juttu.
Kai muhun on joku joskus ihastunut, mutta en ole tuntenu samoin miestä kohtaan, niin ei ole siitä mitään tullu.
Töissä käyn ja maksan omaa kaksiota isohkossa kaupungissa.
Lapsiakaan en halua. Elämä ihan ookoo näin.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle heteroparisuhteesta ei ole kuin haittaa. Miehet teettävät järjettömän määrän töitä naisystävillään.
Hyvä että on sinkku!
Voi jestas että olette säälittäviä otuksia. :D Mitä ihmeen töitä noilla naisilla teetetään? En ole yhtäkään sellaista parisuhdetta nähnyt, ellei puhuta joistain sugar-daddyistä jotka korvaavat sen panostuksen rahalla.
Lihava vaikko muute vaa hankala luonne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen 38, enkä ole vieläkään löytänyt poikakaveria :D Enkä miesystävääkään.
Varmaan jostain Lieksan perukoilta löytäisin jonkun työttömän, pelkän peruskoulun käyneen, persuja äänestävän Jartsan, joka ei ole koskaan käynyt Joensuuta kauempana. Mutta ei kiitos. Haluaisin fiksun, koulutetun ja mukavan miehen. Niitä ei vain ei ole täällä pk-seudulla tarjolla, varsinkaan kun naamani on ruma kuin p*rse ja läskiäkin löytyy ylen määrin. Tätä kai sanotaan tasoteoriaksi.
Miksi et laihduta? Selvästi tunnut olevan häpeissäsi painostasi ja "läskin" määrästä. Olet luovuttanut kun ei kiinnosta tehdä itsestäsi houkuttelevampaa vastakkaiselle sukupuolelle?
Moni sinun ikäinen mies lähtee tuossa iässä ns. toiselle kierrokselle kun ensimmäinen ero on takana. Ehkä sinunkin mahdollisuus on tässä?
Kiitos kommentistasi.
Olen laihduttanut 8-vuotiaasta asti. Valitettavasti siitä on vain aiheutunut ainoastaan enemmän läskiä, kun laihtumisen jälkeen aina repsahdan vanhoihin kuvioihin. Sairastan BED:tä ja toiveissani olisi lihavuusleikkaus, mutta siihen en lääkärin mukaan ole riittävän lihava. Ja kyllä, olen erittäin häpeissäni painostani. Ja kun ikää on tullut, niin tavallaan olen kyllä luovuttanut ja todennut, että minä olen ruma ja rumana pysyn kun en sille mitään mahda :D Naamani on mikä on, enkä ole sitä itse valinnut. Normaalisti siis kuitenkin hoidan ihoani ja meikkaan, mutta mihinkään naamaleikkaukseen en ole valmis, riskit pelottavat liikaa.
Vähän olen huolissani myös omasta nuorestani. Hän on juuri muuttamassa Helsinkiin opiskelemaan humanistiseen tiedekuntaan (erittäin naisvaltainen). Toivottavasti hän siitä huolimatta löytää itselleen kumppanin.