Mitä pitäisi tehdä, kun ekaluokan juuri aloittanut ei enää halua mennä kouluun.

Rauhoitu nyt, johan se lapsi luulee, että on isompikin hätä. Sun tehtävä on nyt olla vakaa ja turvallinen aikuinen ja sanot pojalle, että otetaas nyt rauhallisesti. Ja että sulle voi aina kertoa, jos on joku hätä ja vaikka mitä olis sattunut ja sinä kestät sen, etkä ala hulluilemaan, niinku nyt täällä. Sen jälkeen voitte hetken vielä totutella ja jos ei ala mennä ohi, niin sit soittoa opelle, että voi auttaa. Rohkaisua, rauhaa ja kannustusta.

Voi luoja miten pihalla nykyvanhemmat ovat. Lapsi on ollut KAKSI PÄIVÄÄ koulussa ja mammat jo lietsomassa paniikkia, kun ei sopeutuminen tapahtunutkaan silmänräpäyksessä. Sitten huutavat apuun lapselle vielä ventovierasta opettajaa, joka ehkä hyvällä tuurilla on ehtinyt oppia oliko se Veeti-Petteri vai Nico-Alexi, jolla oli ne pitkät hiukset ja pitikö se Yannichan nimi nyt lausua Jannika vai Yannika vai Jannitsha. Ei ihme, jos lapsi on peloissaan, kun äitikin on noin pihalla ja paniikissa. 

Vierailija kirjoitti:

Näytä pojallesi Macgyver. Äly voittaa voiman!

Tässä onkin paras neuvo koko ketjussa! Tätä me olemme lapsen isän kassa yrittäneet opettaa. Tutkimusmatkaile, opiskele, kokeile, seikkaile, etsi, iloitse, ilmaise. Ja näin se meidän pieni ihminen on aina tehnytkin. Siksi sydän särkyy kun totaalinen muutos vain kolmessa päivässä!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näytä pojallesi Macgyver. Äly voittaa voiman!

Tässä onkin paras neuvo koko ketjussa! Tätä me olemme lapsen isän kassa yrittäneet opettaa. Tutkimusmatkaile, opiskele, kokeile, seikkaile, etsi, iloitse, ilmaise. Ja näin se meidän pieni ihminen on aina tehnytkin. Siksi sydän särkyy kun totaalinen muutos vain kolmessa päivässä!

Ap

Ja sitten on taas sydän ehjä, kun ensi viikon tai viimeistään seuraavan jälkeen lapsi on taas oma itsensä. Ellet ehdi paniikillasi saada häntä niin sekaisin, ettei toivu alkujännityksestään koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun löytää kivoja kavereita ja pääsee sisälle koulumaailmaan, niin menee varmaan ohi. Alkuun jännittää,kun kaikki uutta.

Lapsen luokalla on eskarista kaksi tuttua kaveria. Muut menivät toiseen kouluun. Jostain syystä meidän lapsi laitettiin eri kouluun. Mutta näillä muilla oli joku kotikieli tms syy, meidän lapsella ei mitään. Siis ei tunne muita luokaltaan. No joku tyttö joka oli samassa balettikerhossa viimevuonna.

Ap

Aha, nyt löytyi se kiusaamisen juuri

Ai se, ettei tunne kuin pari luokkakaveria? Oikeesti?

Ap

Ei vaan se laji, jossa pukeudutaan pinkkeihin pukuihin ja tanssahdellaan keijujen ja peikkojen kanssa koulun näytöksissä. SATUBALETTI!

Oletko tosissasi? Jeesus

Ap

"IIK! TYTTÖBAKTEEREJA", "Pinkki on hintti!"

Poika harrastamassa balettia? Kyllä joku tenava varmasti alkaa lällättelemään. Lapset osaavat olla todella julmia.

Nyt ei mitään homofobioita tänne, kiitos. Me elämme 2020-lukua, jos et ole huomannut!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun löytää kivoja kavereita ja pääsee sisälle koulumaailmaan, niin menee varmaan ohi. Alkuun jännittää,kun kaikki uutta.

Lapsen luokalla on eskarista kaksi tuttua kaveria. Muut menivät toiseen kouluun. Jostain syystä meidän lapsi laitettiin eri kouluun. Mutta näillä muilla oli joku kotikieli tms syy, meidän lapsella ei mitään. Siis ei tunne muita luokaltaan. No joku tyttö joka oli samassa balettikerhossa viimevuonna.

Ap

Aha, nyt löytyi se kiusaamisen juuri

Ai se, ettei tunne kuin pari luokkakaveria? Oikeesti?

Ap

Ei vaan se laji, jossa pukeudutaan pinkkeihin pukuihin ja tanssahdellaan keijujen ja peikkojen kanssa koulun näytöksissä. SATUBALETTI!

Oletko tosissasi? Jeesus

Ap

"IIK! TYTTÖBAKTEEREJA", "Pinkki on hintti!"

Poika harrastamassa balettia? Kyllä joku tenava varmasti alkaa lällättelemään. Lapset osaavat olla todella julmia.

Nyt ei mitään homofobioita tänne, kiitos. Me elämme 2020-lukua, jos et ole huomannut!

Ap

Ikävä kyllä vielä vuonna 2022kin balettia harrastava poika on herkästi myös koulukiusattu poika. Ei pitäisi olla, mutta niin se vaan menee. 

Meillä myös lomaan verrattuna kaksi ekaa päivää oli melko haastavat iltojen osalta. Varsinkin eilen oli todella itkuinen ja kiukutteleva kotona. Juteltiin sit sängyssä kaksi tuntia ja koko sen ajan hänen mielestään kaikki on huonosti vaikka siis myös odotti koulua todella innoissaan.

Hän koki mm. olleensa yksin ja hän sanoi: "koulussakin just sanottiin, että ketään ei jätetä yksin ja PAH, moni tuttu näki, että olin yksin, eikä kukaan tullut puhumaan" sekä "mä haluaisin jo oppia maailmasta jotain mielenkiintoista, mutta en ole oppinut vielä oikein mitään"

Ehdotin hänelle että koitetaan huomenna ottaa sellanen asenne, että huomisesta päivästä tulee tooosi ihana ja kiva ja alotin aamun sanomalla, että tästä tulee mainio päivä ja se taisi auttaa (ja pahin jännitys muutenkin varmasti purkautunut) ja oli tänään illallakin vielä iloinen ja sanoi, että löysi tänään kavereita ja oli tosi kivaa.

Kuormittava paikka, lapsia paljon metelöimässä, paljon odotuksia koululta ja sit ei menekkään kaikki hänen suunnitelmien mukaan niin avot.

Ja tiedän btw varmana, että ei ole ainoa poika joka sieltä 1lk on lähipäivinä itkenyt, kun näin itsekin eilen yhden tapauksen ja kuulin toisesta. Kukaan ei ollut moksiskaan, normaalia se on.

Myös meidän lapsi meni kouluun tosi innoissaan mutta tuli kotiin tosi myrtsinä kun ei todellisuus vastannut odotuksia. Koulussa ei kuulemma olekaan kivaa vaan niin tylsää ettei siellä jaksa kuunnella muiden puhetta. Lemppari kaveritkaan eivät leikkineet tänään hänen kanssaan. Uskon, että tottuu kyllä koululaisena oloon.

Ei halua mennä? Joku syy tarvii olla että noin paha olo on että ei halua sinne mennä. Turvaton olo? Miksi paha olo? Jos sanoo ettei halua mennä, osaako kertoa MIKSI ei halua mennä sinne eikä tunnu hyvältä? Jääkö yksin tai jätetäänkö ulkopuoelle? Minulla on ollut lapsena tuollainen kokemus enkä halunnut mennä koska koin jääväni yksin, muiden ulkopuolelle ja koin yksinäisyyttä, joka tuntui henkisesti pahalta. Muut tuntuivat silloin pelottavilta ja koko koulussa käyminen. Sinne tuntui pahalta mennä ja oli hirveää tämän takia, vaikka muuten kouluun opiskelemaan olisin halunnut mennä, tässä ei ongelmaa.

Haluan keskustella opettajan kanssa kasvotusten, en minkään viestipalvelun kautta. Lapseni ansaitsee parempaa. Uusi yritys maanantaina.

Ap

Itse olin samanlainen lapsena. En ollut päiväkodissa koskaan. Srk-kerhoissa kävin kerran viikossa mutten sinnekkään suostunut mennä, ja pakko ei ollut, kun äiti oli kuitenkin kotona maatalon emäntänä. Olen 90-luvun lapsi.

Kun menin kouluun, en tuntenut oikein ketään ja olihan se melkosta armeijameininkiä edes päiväkotiin tottumattomalle lapselle. Vihasin koulua ja ei minua kiusattu, mutta arkana lapsena olin vähän vapaamatkustaja. Halusin leikkiä yksin ja tunsin olevani vähän vääränlainen.

Vihasin koulua sydämeni pohjasta. Töissäolosta nautin tuhat kertaa enemmän kuin ala- ja yläasteesta. Aikuisena elo on pop.

Ap sanoi, että lapsi kulkee kouluun taksilla. Ja toisessa kommentissa sanoi, että he vanhemmat kuskaa...

Muistan koko ala-asteen ja yläasteen kärsineeni pahasta sunnuntaiahdistuksesta. Töissä ollessa en muista sellaisesta kärsineeni niin vahvana, kuin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Haluan keskustella opettajan kanssa kasvotusten, en minkään viestipalvelun kautta. Lapseni ansaitsee parempaa. Uusi yritys maanantaina.

Ap

Rukoilkaamme yhdessä ap:n lapsen opettajalle paljon voimia. Kuulostaa siltä, että saa ap:sta maanvaivan, joka aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä myös lapselle ja tuhottomasti lisätyötä opettajalle. 

Vierailija kirjoitti:

Ei halua mennä? Joku syy tarvii olla että noin paha olo on että ei halua sinne mennä. Turvaton olo? Miksi paha olo? Jos sanoo ettei halua mennä, osaako kertoa MIKSI ei halua mennä sinne eikä tunnu hyvältä? Jääkö yksin tai jätetäänkö ulkopuoelle? Minulla on ollut lapsena tuollainen kokemus enkä halunnut mennä koska koin jääväni yksin, muiden ulkopuolelle ja koin yksinäisyyttä, joka tuntui henkisesti pahalta. Muut tuntuivat silloin pelottavilta ja koko koulussa käyminen. Sinne tuntui pahalta mennä ja oli hirveää tämän takia, vaikka muuten kouluun opiskelemaan olisin halunnut mennä, tässä ei ongelmaa.

Yksinkertaisin selitys parin koulupäivän jälkeen on se, että muutos jännittää ja voi jopa vähän pelottaakin. Koulua on ollut vasta niin vähän aikaa, ettei vielä voi mitään kiusaamis/ulkopuolisuusjuttuja tietää. Kaikilla menee aikansa sopeutua uuteen. 

Lastasi varmasti jännittää eikä ole sopeutunut vielä. Minun poika jännitti myös, usein jo iltaisin hän alkoi jännittämään seuraavaa päivää ja oli itkuinen. Mut hän osasi kertoa että jännittää ja alkuun lähes kaikki jännitti. Ei todellakaan tarvitse olla kiusaamista ym. Anna mennä muutamia viikkoja, ole vakaa ja turvallinen aikuinen, ole opettajaan yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi hän itkee? Joku syy täytyy olla. Joku kiusaa? Syrjitään?

Ei sano mistä on kyse. Ei varmaan edes osaa sanoittaa tilannetta. On myös hiljainen ja vetäytyvä kotona.

Ap

Kysele

Onko ollut eskarissa normaalisti

Kyllä. Lapsella on erittäin hyvät kouluvalmiudet vaikka syntynyt loppuvuodesta. Motorisesti kehittynyt. Hyvä käsi-silmä koordinaatio. Oppi lukemaan kolmevuotiaana.

Ap

Tämän tyylisiä kouluvalmiuksia lapsesi ei ole vielä ehtinyt käyttämään. Alkutohinassa korostuu ne toisenlaiset valmiudet, itsenäinen toiminta, kaveritaidot, ohjeiden noudattaminen. Jos on niiden osalta vielä kypsymätön, voi koulu tuntua tavallista haastavammalta ja jännemmältä, loppuvuodesta syntynythän on nuori koulunaloittaja.

Vierailija kirjoitti:

Ap sanoi, että lapsi kulkee kouluun taksilla. Ja toisessa kommentissa sanoi, että he vanhemmat kuskaa...

Ap vaikuttaa kaikin puolin siltä, että asuu Porvoossa.

Lähetä opettajalle viesti. Keskustele lapsen kanssa, palkitse kun kertoo totuuden pahasta olostaan. Täällä ei kannata nyt notkua.

Vierailija kirjoitti:

Haluan keskustella opettajan kanssa kasvotusten, en minkään viestipalvelun kautta. Lapseni ansaitsee parempaa. Uusi yritys maanantaina.

Ap

Valitettavasti se opettaja ei siinä kesken aamuhässäkän voi jäädä kanssasi jaarittelemaan. Ymmärrätkö, että hänellä on siellä luokallinen eli 20-30 ekaluokkalaista odottamassa luokassa oppitunnin alkua. Eivätkä ne kuus-seiskaluokkalaiset siellä paikallaan istu vaan täys härdelli päällä jos jonkinmoista asiaa ja mahd.vaan yksi aikuinen. Ja sen aikuisen on oppitunnin alettua oltava virkavelvollisuudella siellä luokassa niiden lasten kanssa.

Parempi vaihtoehto on laittaa wilmaviesti asiasta ja kysyä milloin opettaja ehtisi keskustella kanssasi ja sovitte tapaamisen johonkin rauhalliseen aikaan.

Koulun jälkeenkin voi olla huono aila, sillä sillä samaisella opettajalla voi ekaluokkalaisten koulun loputtua olla muiden luokkien opetusta, aineryhmäpalaveria tai luokkatasotiimiä, opekokousta tai iso erä purkamattomia kirjoja ja vihkoja yms yms opekokousta minne on hoppu. Tai pitää selvitellä missä on Sannin reppu, Santun vihko, Siljan jumppatossut ja ratkoa Sallan ja Sofian riitaa.

Koulussa on YKSI opettaja per ryhmä/luokka. Ei ole enää tätejä joilla on aikaa hengailla ja juoruilla siinä päiväkodin portilla samalla kun muut hoitaa lapsikatrasta.