Mitä pitäisi tehdä kun leikkipuistossa vieras isompi lapsi tulee kiehnäämään viereen?

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen yhteiskunta on sairas.

Monesti itse mietin tätä kysymystä missä vaiheessa suomen yhteiskunnasta ja sen ihmisistä on tullut henkisesti sairaita,psykopaatteja,väkivallasta nauttijoita,vahingoniloisia toisen ihmisen vahingolle jne.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mutta mulla on sama ongelma kolmevuotiaani kanssa, lempparipuistomme vieressä asuu joku n. 5-6 v. poika joka katsoo vissiin ikkunasta että milloin tulee leikkiseuraa ja ilmestyy melkein aina puistoon kun ollaan poikani kanssa siellä. Joskus ihan kivakin leikkiä, poika tykkää kyllä leikkiä isompien kanssa mutta tää poika esim. ottaa pojaltani katuliidut ja rupeaa piirtelemään omiaan ja kun poikani yrittää piirtää yhdessä niin toinen sanoo että ei sä piirrät väärin tms. Tai kun ollaan menty potkulaudan kanssa puistoon niin tää ilmestyy ja poikani ei halua enää potkulautailla vaan haahuilee vaan isomman perässä joka sitten taas yrittää käskyttää - sanon kyllä aina tiukasti että leikitte kiltisti tai ei ollenkaan mutta seuraavalla kerralla taas sama juttu... Ja pahinta on ettei tällä toisella pojalla vaikuta koskaan olevan kiire kotiinsa ja kun yritän saada omani lähtemään (ei helppoa muutenkaan, uhmaikä...) niin toinen pyörii siinä ja kyselee että miksi teidän pitää lähteä, milloin tuutte takaisin, tulkaa huomenna. Käy sääliksi mutta en minä jaksa kaitsea tuntematonta lasta omani ohella, eri asia olisi jos tulisi leikkimään vanhempi mukana ettei mun tarvisi käskyttää.

Sellaisia lapset ovat ja tuota on tiedossa vielä pitkään kun lapsellasi alkavat kaverit pyöriä, jos siis sallit hänelle kavereita.

Oletko muuten kertonut heille miten leikitään "nätisti" ?

Totta se on, että ainakin kirjoitti:

Orpon ja Purran periaatteella: kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano, että et halua olla niitten kaveri.

Sano, että teet kuten nykyhallitus tekee, eli kaveri nimenomaan jätetään, oman onnensa nojaan ja varasta vielä tikkari köyhältä ja tallo se hiekkaan, jos hänellä sellainen sattuu olemaan kädessään.

Purra ja Opro kiittää.

Homot on kauheita ja sisäsiittoiset pedarit kiittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekee ihan pahaa lukea joitain kommentteja. Kuinka vähän moni vanhempi ymmärtää pienen lapsen mielen maisemaa. Tai kyseessä on ihan empatian puute tai ilkeys. Kannattaa miettiä miten pienen ihmisen elämään vaikuttaa se että vieras aikuinen puhuu ikävästi, komentaa menemään muualle jne.. Miksei vieraalle lapselle voi olla ystävällinen ja ottaa ajoittain leikkeihin mukaan? Tarvittaessa taitava aikuinen pystyy myös pyytämään lapselta tilaa siten että pieninkin lapsi tulee kuulluksi. Toisekseen, jos vieraan lapsen läsnäolo ahdistaa, voisiko viimeisenä oljenkortena ystävällisesti kysyä lapselta missä hänen vanhempansa on ja kannustaa pyytämään heitä puistoon joskus mukaan. Samoin voi kertoa ihan nätistikin että oma lapsi tarvitsee nyt leikkiaikaa äidin kanssa ja siihen vaikka luetella syitä.

Mua melkein oksettaa puistossa tympeät aikuiset (ei koske nyt Ap:ta), jotka melkein pelkäävät vieraita lapsia ja sulkeutuvat omaan kuplaansa kuulematta ja näkemättä mitään mitä ympärillä tapahtuu.. Sopii miettiä kuinka sosiaalisesti taitavia kullanmuruja näiden lapsista kuoriutuu.

Asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, että mites siihen minun lapseeni vaikuttaa se, että suurimman osan huomiostani vie joku tuntematon erittäin vaativa lapsi leikkipuistossa. Omani kokee varmasti itsensä ulkopuoliseksi ja vähemmän arvokkaaksi. Ei mielestäni kovin tervettä antaa tuollaista fiilistä omalle lapselleen. Sorry, mut en uhraa omaani tuntemattoman lapsen hyvinvoinnin vuoksi, niin se vaan menee.

Nykyään suojellaan omia kullannuppuja liikaa, vai onko se suojelua? Sanoisin mieluummin että se on koiranpalvelus itselle ja omalle lapselle kun näytetään esimerkkiä miten toisia kohdellaan. Uskoisin että lapsesi saa tarpeeksi huomiota muulloinkin ja tuossahan juuri voit lapsellesi näyttää esimerkkiä miten tutustutaan toisiin lapsiin, vai haluatko että lapsesi ei saa ystäviä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekee ihan pahaa lukea joitain kommentteja. Kuinka vähän moni vanhempi ymmärtää pienen lapsen mielen maisemaa. Tai kyseessä on ihan empatian puute tai ilkeys. Kannattaa miettiä miten pienen ihmisen elämään vaikuttaa se että vieras aikuinen puhuu ikävästi, komentaa menemään muualle jne.. Miksei vieraalle lapselle voi olla ystävällinen ja ottaa ajoittain leikkeihin mukaan? Tarvittaessa taitava aikuinen pystyy myös pyytämään lapselta tilaa siten että pieninkin lapsi tulee kuulluksi. Toisekseen, jos vieraan lapsen läsnäolo ahdistaa, voisiko viimeisenä oljenkortena ystävällisesti kysyä lapselta missä hänen vanhempansa on ja kannustaa pyytämään heitä puistoon joskus mukaan. Samoin voi kertoa ihan nätistikin että oma lapsi tarvitsee nyt leikkiaikaa äidin kanssa ja siihen vaikka luetella syitä.

Mua melkein oksettaa puistossa tympeät aikuiset (ei koske nyt Ap:ta), jotka melkein pelkäävät vieraita lapsia ja sulkeutuvat omaan kuplaansa kuulematta ja näkemättä mitään mitä ympärillä tapahtuu.. Sopii miettiä kuinka sosiaalisesti taitavia kullanmuruja näiden lapsista kuoriutuu.

Asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, että mites siihen minun lapseeni vaikuttaa se, että suurimman osan huomiostani vie joku tuntematon erittäin vaativa lapsi leikkipuistossa. Omani kokee varmasti itsensä ulkopuoliseksi ja vähemmän arvokkaaksi. Ei mielestäni kovin tervettä antaa tuollaista fiilistä omalle lapselleen. Sorry, mut en uhraa omaani tuntemattoman lapsen hyvinvoinnin vuoksi, niin se vaan menee.

Mitä mä just luin? Onpa itsekästä!! Itsepähän käytökselläsi näytät esimerkkiä miten muita kohdellaan.

Kyllä suomalainen pystyy vaikenemaan.

Vierailija kirjoitti:

Tekee ihan pahaa lukea joitain kommentteja. Kuinka vähän moni vanhempi ymmärtää pienen lapsen mielen maisemaa. Tai kyseessä on ihan empatian puute tai ilkeys. Kannattaa miettiä miten pienen ihmisen elämään vaikuttaa se että vieras aikuinen puhuu ikävästi, komentaa menemään muualle jne.. Miksei vieraalle lapselle voi olla ystävällinen ja ottaa ajoittain leikkeihin mukaan? Tarvittaessa taitava aikuinen pystyy myös pyytämään lapselta tilaa siten että pieninkin lapsi tulee kuulluksi. Toisekseen, jos vieraan lapsen läsnäolo ahdistaa, voisiko viimeisenä oljenkortena ystävällisesti kysyä lapselta missä hänen vanhempansa on ja kannustaa pyytämään heitä puistoon joskus mukaan. Samoin voi kertoa ihan nätistikin että oma lapsi tarvitsee nyt leikkiaikaa äidin kanssa ja siihen vaikka luetella syitä.

Mua melkein oksettaa puistossa tympeät aikuiset (ei koske nyt Ap:ta), jotka melkein pelkäävät vieraita lapsia ja sulkeutuvat omaan kuplaansa kuulematta ja näkemättä mitään mitä ympärillä tapahtuu.. Sopii miettiä kuinka sosiaalisesti taitavia kullanmuruja näiden lapsista kuoriutuu.

Tämähän kertoo suoraan aloittajasta:

"Mua melkein oksettaa puistossa tympeät aikuiset (ei koske nyt Ap:ta), jotka melkein pelkäävät vieraita lapsia ja sulkeutuvat omaan kuplaansa kuulematta ja näkemättä mitään mitä ympärillä tapahtuu"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekee ihan pahaa lukea joitain kommentteja. Kuinka vähän moni vanhempi ymmärtää pienen lapsen mielen maisemaa. Tai kyseessä on ihan empatian puute tai ilkeys. Kannattaa miettiä miten pienen ihmisen elämään vaikuttaa se että vieras aikuinen puhuu ikävästi, komentaa menemään muualle jne.. Miksei vieraalle lapselle voi olla ystävällinen ja ottaa ajoittain leikkeihin mukaan? Tarvittaessa taitava aikuinen pystyy myös pyytämään lapselta tilaa siten että pieninkin lapsi tulee kuulluksi. Toisekseen, jos vieraan lapsen läsnäolo ahdistaa, voisiko viimeisenä oljenkortena ystävällisesti kysyä lapselta missä hänen vanhempansa on ja kannustaa pyytämään heitä puistoon joskus mukaan. Samoin voi kertoa ihan nätistikin että oma lapsi tarvitsee nyt leikkiaikaa äidin kanssa ja siihen vaikka luetella syitä.

Mua melkein oksettaa puistossa tympeät aikuiset (ei koske nyt Ap:ta), jotka melkein pelkäävät vieraita lapsia ja sulkeutuvat omaan kuplaansa kuulematta ja näkemättä mitään mitä ympärillä tapahtuu.. Sopii miettiä kuinka sosiaalisesti taitavia kullanmuruja näiden lapsista kuoriutuu.

Asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, että mites siihen minun lapseeni vaikuttaa se, että suurimman osan huomiostani vie joku tuntematon erittäin vaativa lapsi leikkipuistossa. Omani kokee varmasti itsensä ulkopuoliseksi ja vähemmän arvokkaaksi. Ei mielestäni kovin tervettä antaa tuollaista fiilistä omalle lapselleen. Sorry, mut en uhraa omaani tuntemattoman lapsen hyvinvoinnin vuoksi, niin se vaan menee.

Nykyään suojellaan omia kullannuppuja liikaa, vai onko se suojelua? Sanoisin mieluummin että se on koiranpalvelus itselle ja omalle lapselle kun näytetään esimerkkiä miten toisia kohdellaan. Uskoisin että lapsesi saa tarpeeksi huomiota muulloinkin ja tuossahan juuri voit lapsellesi näyttää esimerkkiä miten tutustutaan toisiin lapsiin, vai haluatko että lapsesi ei saa ystäviä?

Veikkaus että kukaan ei halua sinua lähelle ketään lasta?

Kun argumentit loppuu, niin mennään henkilökohtaisuuksiin.

Huh mikä ketju. Eipä ihme, ettei nykyajan lapsilla ole kavereita, kun leikkipuistoonkin mennään leikkimään oman äidin kanssa. Pitäisiköhän äidinkin hankkia omia kavereita...?

Kuinka iso tämä mieslapsi on.

Vaihtaisin puistoa.

Kävin puistossa nimenomaan siksi, että saisin olla hetken rauhassa ja lapsellani olisi seuraa muista lapsista. Lapsi tarvitsee aikuista olemaan läsnä, ohjaamaan ja opettamaan sekä huolehtimaan perustarpeista. On älytöntä sulkea lapsi leikkimään vain kahdestaan äidin kanssa. Etenkin, jos lapsi osoittaa keinottomuutensa leikkiä muiden lasten kanssa ja kysyy aikuiselta "miksi tuo tuli tänne". Jos esität toisen lapsen uhkana ja ilonpilaajana, niin luot pohjan sille, että lapsi ahdistuu ja väsyy muista ihmisistä.

Tästä ketjusta tuli jotenkin hirveän paha mieli. Ihanko tosissaan aikuiset ovat helisemässä alle kouluikäisten takia? 

Toisaalta olen itse se, joka löysi itsensä viimeksi eilen HopLopista pissattamasta useampaa lasta omani lisäksi. Siellä oli isä, joka päästi tyttärensä vessaan ja otin tilanteesta luontaisesti kopin. En siis mennyt liian lähelle, olin vain läsnä ja juttelin tytöille, et miten sujuu ja muista vetää vessa ja nyt kaikki pesemään kädet. Selkeästi hieman ujot lapset tykkäsivät, että joku on wc-tiloissa paikalla ja oven takana oleva isä ei vaikuttanut olevan pahoillaan. Tämä tulee ihan selkärangasta, koska olen aiemmin tehnyt opetusalan hommia, niin isomman porukan luotsaaminen sujuu luonnostaan. Samaten leikkipaikoilla otan herkästi vetovastuun, jos vähänkään vaikuttaa siltä. Oma lapsi tulee ykkösenä, mutta samalla hän saa peesiä tutustua toisiin ja olen toisinaan myös estänyt selkeää kiusaamista ja syrjintää. 

Sen sijaan pidän vähän tyhmänä näitä, jotka nillittävät vieraiden lasten sosiaalistumisyrityksistä. Selkeästi puuttuu kyky ajatella, että vastapuolena on lapsi, joka vasta opettelee. Jos aikuisena ihmisenä ei saa suutaan auki, eikä pysty vuorovaikutukseen, niin mielestäni se on peiliinkatsomisen paikka. lnhosin tuon tyylisiä aikuisia jo lapsena, enkä oikeastaan arvosta heitä edelleenkään. Meille puhuttiin lapsena kuin aikuisille ihan pienestä, joten tuntui todella oudolta, että jotkut aikuiset ottivat tuon vaihteen päälle. Osaltaan siinä oli myös mukana läikähdys taipumusta pitää meitä lapsia hieman tyhmänä. Jatkuu seuraavassa viestissä 

Nämä lapset ovat rajattomia.

Osa pienistä on, ehkä vielä pikkukoululaisistakin- mutta heidänkin pitää myös kasvaa siihen todellisuuteen, missä elämme.

Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu tuntemattomien seuraan hakeutuminen.

Toivoisin että kaikilta löytyisi kärsivällisyyttä olla ystävällinen tuppautuvalle lapselle, mutta myös tehdä selväksi, miten tilanteessa käyttäydytään (ts.omiin puuhiinsa kehoittaminen).

Yritin itsekin pikkulapsivuosina avoimesti ja eurooppalaisesti jutustella kevyesti muiden äitien kanssa, tarjota (luvalla!) eväistämme muillekin, milloin mitäkin. Jossain vaiheessa tajusin touhun hedelmättömyyden ja annoin vaan olla.

On tärkeää että lapsi oppii jo pienenä että kaikki muut ovat potentiaalisia vihollisia ja että äiti suojelee niiltä. Osaa sitten vanhempanakin että vieraille ei kannata mennä lörpöttelemään ja käytävällä ei tervehditä ainakaan sellaisia jotka ovat aivan eri kehitysasteella tai esimerkiksi alempaa sosiaaliluokkaa.

Lapsena mulle aina sanottiin ettei vieraille puhuta ihan oman turvallisuuden takia, siis jos vanhemmat ei oo mukana. Kiinnostaakohan tuon lapsen vanhempia missä se menee?

Vierailija kirjoitti:

Lapsena mulle aina sanottiin ettei vieraille puhuta ihan oman turvallisuuden takia, siis jos vanhemmat ei oo mukana. Kiinnostaakohan tuon lapsen vanhempia missä se menee?

Sama täällä ja niin olen opettanut omillekin lapsilleni. Vieraiden kanssa ei aleta juttusille jos vanhemmat ei oo mukana.

Pitäisikö ottaa yhteyttä lastensuojeluun ja kertoa tästä. He voisivat haastatella tarkemmin näitä yksinäisiä lapsia ja lapset saisivat apua.

Tämä onkin visainen pulma. Näitä lapsia näkee aika paljon ja enimmäkseen sääliksi käy kun joutuvat turvautumaan random aikuisiin saadakseen seuraa ja huomiota.

En ole keksinyt näihin tilanteisiin oikein muuta kun sen, että jutustelee myös tämän isomman lapsen kanssa sen mitä itse taaperon vahtimiselta pystyy. Ei todellakaan ole mulla sydäntä mennä sanomaan, että mene muualle leikkimään, vaikka aina ei todellakaan jaksaisi seurustella vieraan lapsen kanssa.

Leikkipuisto kuitenkin on kaikkia varten ja toisia ihmisiä, MYÖS LAPSIA, on kohdeltava reilusti ja mukavasti. Lapset osaa olla ärsyttäviä. Totta kai. Mutta torjutuksi tulemisen tunne on sellainen, joka voi seurata pitkälle aikuisuuteen asti.