Erovanhemman elämä on ihan surkeaa

Lapset ikävöivät isäänsä puolet viikosta, kunnes on pari päivää ok ja sitten taas vaihto. Haluaisin matkustaa lasten kanssa, mutta niin haluaa isänsäkin ja lapset sitten vertailevat kumman reissussa on kivempaa ja kuormittuvat liiasta ohjelmasta.
Ilman lapsia en viitsi tehdä mitään, koska haluan käyttää rahat lapsiini, joten ei ole edes varaa matkustaa yksin.
Yritän toki keksiä itselleni tekemistä ja harrastuksia lapsettomiksi viikoiksi, mutta ikävöin lapsiani ja muutenkin olen perheihminen, yksinolo on vain ajan tappamista.
Anteeksi avautuminen, on vaan jotenkin niin kurjaa eikä ajan myötäkään ole helpottanut.
Surettaa, että en saanut normaalia perhe-elämää ja lapseni normaalia huoletonta lapsuutta.