Lue keskustelun säännöt.
Naapurin lapsi haluaa aina syödä meillä, he eivät koskaan tarjoa meidän lapselle ruokaa
11.08.2022 |
Ruvennut ärsyttämään tämä yksipuolisuus tässä. Olen tarjonnut naapurin 7 v lapselle ruokaa noin 10 kertaa ja erilaisia välipaloja varmaan 20 kertaa. Tämä olisi todella ok, jos edes joskus naapurit vastaavasti ruokkisivat meidän lapsen. Tänään tuo lapsi taas kysyi, saanko syödä teillä. Sanoin, että nyt ruokaa on varattu vain meidän perheelle ja jos hän lähtisi omaan kotiin syömään. No ei lähtenyt, jäi lapsen huoneeseen odottamaan. Tuntuu toisaalta kurjalta, mutta en jaksa aina olla se antava osapuoli. Ja kyse ei ole vähäosaisesta lapsesta, asuu omakotitalossa ja kalliit harrastukset ym. Miten itse toimisitte tässä tilanteessa? Lapsi on saanut naapurilla esim yhden suolatikun tai karkin siellä käydessään, mutta ei aina.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ehkä keskustella sen naapurin kanssa pelisäännöt. Ei sen luulisi olevan vaikea aihe, otat vaan seuraavan kerran esille, että viimeaikoina se teidän Kotivalo on viihtynyt kovasti meidän ruokapöydässä ja että teille ei nyt oikein sovi, että joka päivä ollaan koko iltapäivä vieraisilla. Että on kiva, että lapset tulevat toimeen, mutta teillä on omiakin menoja ja asioita hoidettavana, että joku raja nyt tulisi tähän kuvioon miettiä. Samalla voi sanoa hyvin, että teillä on ruoka-aika klo x, jonka haluatte viettää perheen kesken, moneltas teillä syödään, että osataan lähettää Kotivalo kotiin oikeaan aikaan, jos ei vielä pienenä itse osaa kotiin lähteä ruoka-aikaan. Ei luulisi olevan vaikeaa.
Ei ne lapsen vanhemmat ole syyllisiä siihen että ap ruokkii. Ap vetää itse rajat. Kaksi lasta kasvattanut ja tajunnut ettei muiden asioihin ja tapoihin puututa:
Minä olin siis se antava osapuoli.
Sanovat varmasti että älä ruoki.
Kynnysmatto. Se on se sana, jos ei osaa sanoa ei. Muiden tapoihin ja asioihin voi puuttua, jos olettavat, että pidät jotain 24h ruokaravintolaa pystyssä. Muiden lapsia ei tarvitse ruokkia ja siitä voi hyvin keskustella vieraiden lasten vanhempien kanssa, niin tajuavat ottaa käytöstavat puheeksi lastensa kanssa. Ruoan kerjääminen ei ole hyvien tapojen mukaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastavuoroisuutta ei voi vaatia. Näin se menee meillä aikuisillakin.
Minä olin se ärsyttävä lapsi, joka mielellään jäi aina kaverille syömään. Kaverin äiti teki hyvää kotiruokaa. Kotona ei edes aina saanut ruokaa, eikö ollut rahasta kiinni vaan vanhempien viitseliäisyydestä. Tarjolla usein oli leipää ja hyvällä tuurilla päällisiä, mutta ei varsinaista ruokaa Voisihan sitä vanhemmille asiasta mainita, että eikö lapsi saa ruokaa kotona kun pitää aina teillä syödä. Ehkä olisi ollut hyvä että minunkin vanhemmilleni olisi joku sanonut niin, kun ei ollut kuitenkaan rahasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ehkä keskustella sen naapurin kanssa pelisäännöt. Ei sen luulisi olevan vaikea aihe, otat vaan seuraavan kerran esille, että viimeaikoina se teidän Kotivalo on viihtynyt kovasti meidän ruokapöydässä ja että teille ei nyt oikein sovi, että joka päivä ollaan koko iltapäivä vieraisilla. Että on kiva, että lapset tulevat toimeen, mutta teillä on omiakin menoja ja asioita hoidettavana, että joku raja nyt tulisi tähän kuvioon miettiä. Samalla voi sanoa hyvin, että teillä on ruoka-aika klo x, jonka haluatte viettää perheen kesken, moneltas teillä syödään, että osataan lähettää Kotivalo kotiin oikeaan aikaan, jos ei vielä pienenä itse osaa kotiin lähteä ruoka-aikaan. Ei luulisi olevan vaikeaa.
Ei ne lapsen vanhemmat ole syyllisiä siihen että ap ruokkii. Ap vetää itse rajat. Kaksi lasta kasvattanut ja tajunnut ettei muiden asioihin ja tapoihin puututa:
Minä olin siis se antava osapuoli.
Sanovat varmasti että älä ruoki.Kynnysmatto. Se on se sana, jos ei osaa sanoa ei. Muiden tapoihin ja asioihin voi puuttua, jos olettavat, että pidät jotain 24h ruokaravintolaa pystyssä. Muiden lapsia ei tarvitse ruokkia ja siitä voi hyvin keskustella vieraiden lasten vanhempien kanssa, niin tajuavat ottaa käytöstavat puheeksi lastensa kanssa. Ruoan kerjääminen ei ole hyvien tapojen mukaista.
Ap voi edelleen ihan itse lopettaa ruuan tarjoilun ja on sen myös aloittanut.
Kaikki lapset pyytävät ruokaa jos sitä heille antaa. Tiedän tämän ihan kokemuksesta.
Mun lapset ei saanut mitään koskaan missä ja ei tullut mieleenkään mennä vanhemmille siitä puhumaan.
Moni täällä kommentoi ja luulevat tietävänsä vaikka ovat lapsettomia.
Hyvässä lykyssä vanhemmat sanoo ettei mene enää kylään tähän taloon.
Teillä taitaa olla kodikkaampi ilmapiiri kuin lapsen kotona ja hän viihtyy siksi teillä. Samalla tietenkin tulee mielellään ruokapöytään kanssanne seurustelemaan. Jos tämä on syy, on varmaan suuri pettymys, kun kärräätte hänet pihalle ruoka-aikana. Tässä tarvitaan diplomatiaa, miten sitä sitten toteutetaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei kai joku 7 vuotias syö ketään konkurssiin?
Jos lapsella nälkä, anna ihmeessä ruokaa lapsi paralle!
Voi olla tosi hankalat olosuhteet kotona vaikka kuinka ok-talo, harrastuksia ym. Tai ehkä juuri siksi rahat tiukilla?
Vierailija kirjoitti:
Siis ei kai joku 7 vuotias syö ketään konkurssiin?
Jos lapsella nälkä, anna ihmeessä ruokaa lapsi paralle!
Voi olla tosi hankalat olosuhteet kotona vaikka kuinka ok-talo, harrastuksia ym. Tai ehkä juuri siksi rahat tiukilla?
Yleensä se ruokailu jatkuu vuosia. Eniten tökki se että oma lapsi tuli aina nälkäisenä kotiin.
Tuskin rahasta kyse. Moni ei vaan halua sitä vierasta lasta ruokapöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annan muille vain sen verran mitä voin antaa odottamatta samaa vastaan. Varsinkin nyt ruoka on kallistunut, ja muu elämä kallistunut, että jokainen syö omassa kodissa. Jos lapsi pyytää ruokaa koska ei saa kotona ruokaa, niin annan ruokaa sen kerran. Jos alkaa pyydellä monta kertaa niin keskustelen vanhempien kanssa. Riippuen heidän reagoimisesta saatan tehdä ilmoituksen.
No huh huh! Sossuilla on muutakin tekemistä kun selvitellä miksi pieni lapsi pyytää sulta ruokaa. Aiheeton ilmoitus olisi ja ei johda asiakkuuteen. Tekisin myös teistä ilmoituksen sillä kaikki pienet lapset pyytää ruokaa koska he eivät ymmärrä asiaa niin kuin aikuinen.
Toivottavasti olet varma ettei sun lapset pyytele ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Me tehtiin sellainen linjanveto, että vieraat lapset syövät kotonaan. Jollei kaveria ole vartavasten kutsuttu meille. Silloin luonnollisesti saa ruoan. Muuten menee kotiin vanhemmiltaan pyytämään.
Mikä ongelma tässä nyt oikein on?
Samoin meillä. Lapsi saa kerran viikossa kutsua yhden kaverin syömään, mutta se pitää sopia etukäteen vähintään edellisenä päivänä jotta osataan varata ylimääräinen satsi vieraalle. Muulloin edellytämme että lapsen kaverit palaavat kotiinsa ruokailemaan. Tiedetään myös varmaksi ettei kenenkään lapsen kaverin koti ole niin varaton ettei heillä olisi ruokaa omasta takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä, miksi en ole puhunut. No, erään toisen naapurin lapsi kiusasi vanhempaa lastani ja otin tämän puheeksi, ihan asiallisesti. Siitä seurasi sellainen raivoaminen ja välien meneminen, etten enää uskalla ottaa mitään riskiä kenenkään muun naapurin. Aina puheeksi ottaminen ei todellakaan kannata, karvas kokemus tästä. Ap
Sain kotonani hyvää kotiruokaa mutta olen yh-perheestä. Lapsena kaverini kotona oli perhe-elämää ja viihdyin siellä. Siellä ei suoraan ollut herkkuja mutta jotenkin rennompaa kuin kotonani niin joskus jäin sinne syömäänkin. Lisäksi kaverini äidin leivonnaiset oli mehevämpiä kuin oman äitini niin oli mukava mutustaa siellä esim. leivonnaisia :D
Mutta sain riittävästi ja terveellisesti ruokaa myös kotonani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ruokittu vain omat lapset. Naapurin lapselle olen antanut sinne lastenhuoneeseen joskus hedelmän, voileivän tai vähän jälkiruokaa, silloin kun sitä on. Joskus voin sanoa, että hänkin voi mennä kotiinsa syömään.
En ymmärrä tätä. Jätätkö myös omat ystäväsi olkkariin omenan kanssa kun juotte itse kahvia?
En ole kyseinen kirjoittaja, mutta itselleni ystävät tulevat etukäteen sovitusti kyläilemään ja juomaan kahvia. Samoin käyn itse heillä ajoittain kylässä. Jos he notkuisivat meillä lähes joka päivä illat pitkät, ja tulisivat aina isolla porukalla, eivätkä kutsuisi minua koskaan luokseen, voisin hyvinkin lopettaa kahvin tarjoamisen.
Voisit hyvinkin ? :D No ihan saletisti loppuisi tarjoilut aika pian ja alkaisin kyselemään että jos nyt lähtisitte niin mihin aikaan olisitte kotona.
Kenen ystävät ilmestyvät aina ruoka-aikaan kutsumatta heidän kotiinsa ja norkoilevat ruokaa? Ja nää jeesustelijat kiltisti kantaa ilmaista sapuskaa nenän eteen päivästä toiseen?
Minusta ei ole naapurin aikuisen paikka opettaa lapselle vastavuoroisuutta. Itse ruokin aina kaikki lapset, jotka meillä ovat ruoka-aikaan, kuten omat vanhempanikin tekivät. Opetan sillä omille lapsilleni vieraanvaraisuutta.
Keskustelisin kuitenkin lapsen vanhempien kanssa asiasta, jos se ei auta ja asia harmittaa, rajataan omilta lapsilta kyläilyt ruoka-aikaan ja kavereiden tuominen kylään ruoka-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokin kaikki ne, jotka ovat paikalla ruoka-aikana. Varsinkaan lapselle en voisi ikinä sanoa, että ruokaa on tarjolla vain "meidän perheelle".
Niin varmaan. Entä jos siellä on kymmenen kaveria? Miten ruokaa voi riittää kaikille?
Taidat olla provo.
Meillä pöytään kutsutaan kyllä aina kaveritkin. Sama oli omassa kotonani. Mulle tämä on aivan selkeä malli kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokin kaikki ne, jotka ovat paikalla ruoka-aikana. Varsinkaan lapselle en voisi ikinä sanoa, että ruokaa on tarjolla vain "meidän perheelle".
Niin varmaan. Entä jos siellä on kymmenen kaveria? Miten ruokaa voi riittää kaikille?
Taidat olla provo.
Meillä oli vasta se kolme omien lisäksi. Paistoin teineille pakkasesta ransiksia ja uunimakkaraa. Vaihdan usein suunnitelmaa lennosta jos pöydässä enemmän kuin luulin. Kymmentä kaveria en kyllä muista koskaan olleen. Se vaatisi jo mietintää:D
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä, miksi en ole puhunut. No, erään toisen naapurin lapsi kiusasi vanhempaa lastani ja otin tämän puheeksi, ihan asiallisesti. Siitä seurasi sellainen raivoaminen ja välien meneminen, etten enää uskalla ottaa mitään riskiä kenenkään muun naapurin. Aina puheeksi ottaminen ei todellakaan kannata, karvas kokemus tästä. Ap
Samaa mieltä olen ettei kannata sanoa mitään. Mitään hyvää se ei tuota. Sanot lapselle suoraan että jatkossa kaikki syö kotonansa. Samoin sanot omalle lapsellesi.
Älä päästä asiaa pitemmälle.
Ne ketkä ei ruoki niin eivät muutu koskaan.
Kaksi poikaa kasvattanut ja tiedän mistä puhun.
Miksi tarjoat sille lapselle ruokaa koko ajan? Itse en haluaisi ketään vierasta ruokapöytään, eri asia jos on joskus erikseen kutsuttu. Sanoisin siis lapselle, että nyt alamme syödä, voit joko odottaa kaverisi huoneessa sen aikaa tai mennä omaan kotiisi syömään.
Ei sinun tarvitse kantaa vastuuta vieraan lapsen ruokkimisesta.
Minulla on periaate, etten ruoki muiden lapsia sopimatta siitä hänen vanhempiensa kanssa. Nykyään on kaikenmaailman ruokavalioita ja allergioita, en halua syyttelyitä siitä, että on annettu jotain sopimatonta. Joskus annoin pientä välipalaa. Ei ne lapset aina edes niistä ruokarajoitteistaan kerro, yhdellekin kelpasi hyvin jäätelö kesähelteillä, söi sen laktoosi-intoleranssistaan huolimatta. Jälkikäteen kuulin tuosta laktoosi-intoleranssista, lapsi itse tiesi siitä ja tiesi, ettei jäätelö ollut laktoositonta. Toisaalta oli hyvin turhauttavaa, kun lapsi tuli kotiin ruoka-aikaan ja ilmoitti, että mä söin XXX:n luona.
Yleensä lähettelin naapuruston kaverit kotiinsa, kun meillä oli ruoka-aika. Ihan ruokarauhan takia. Oma muksu ei kavereiden kanssa malttanut oikein syödä ja kun oli vielä omia syömään opettelevia siinä, niin oli parempi syödä oman perheen kesken rauhassa.
En ole kyseinen kirjoittaja, mutta itselleni ystävät tulevat etukäteen sovitusti kyläilemään ja juomaan kahvia. Samoin käyn itse heillä ajoittain kylässä. Jos he notkuisivat meillä lähes joka päivä illat pitkät, ja tulisivat aina isolla porukalla, eivätkä kutsuisi minua koskaan luokseen, voisin hyvinkin lopettaa kahvin tarjoamisen.