Naapurin lapsi haluaa aina syödä meillä, he eivät koskaan tarjoa meidän lapselle ruokaa

Siis eikö ne sen lapsen vanhemmat ole käskeneet lähettää lastaan kotiin tiettyyn aikaan? Tuleeko siis aina iltapäiväkerhosta suoraan teille? Sano nyt ihmeessä että teille ei sovi! Kerran tai pari viikossa, ja muutama tunti kerralla vaikka. Sitten vaan lähetät kotiin kun ruoka-aika alkaa lähestyä. Johan se omakin lapsesi tarvitsee aikaa rauhoittua iltaa kohden, ja viettää aikaa perheen kesken. Läksyjäkin alkaa tulla kun ilmeisesti ovat ekaluokkalaisia. Miten muuten ovat tähän asti voineet edes olla iltapäiväkerhossa? Onko teilläpäin siis eskaritkin ip:ssä? Meillä niillä on vielä ihan päivähoito-oikeus iltapäivisin, ja vasta koululaiset on ip:ssä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aina ruokittu vain omat lapset. Naapurin lapselle olen antanut sinne lastenhuoneeseen joskus hedelmän, voileivän tai vähän jälkiruokaa, silloin kun sitä on. Joskus voin sanoa, että hänkin voi mennä kotiinsa syömään.

En ymmärrä tätä. Jätätkö myös omat ystäväsi olkkariin omenan kanssa kun juotte itse kahvia?

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä vielä, kyse ei ole suurperheestä, kaverin lapsella on yksi nuorempi sisarus. Vanhemmat ovat kotona iltapäivällä kyllä. Lapset Tulevat iltapäivä kerhosta noin 15.30 aikaan ja ovat siellä saaneet välipalan. Välillä on tosiaan käynyt niin, että meillä on ollut varattuna jotain juttuja vain omalle perheelle ja ollaan sitten miehen kanssa puolitettu ruoka, kun tullut tämä ylimääräinen. Inhoan kaupassa käyntiä ja ruoanlaittoa, eikä ole tapana laittaa suuria määriä, poikkeuksena keitot ja makaronilaatikkoa.

Viikonloppuna lapseni oli naapurilla klo 11-16, eikä ollut silloinkaan saanut mitään. En ymmärrä, milloin tuolla syödään. Lapseni ei ole nirso, syö kyllä muilla kavereilla, jos tarjotaan. Mielelläni tarjosikin, jos edes joskus olisi vastavuoroisuutta! Ehkä alan hiljalleen opettamaan, ettei täällä automaattisesti ruokailla. Ostan lisäksi kotiin halvinta näkkileipää välipalaksi.

Kertomasi perusteella lopettaisin ruokatarjoilut naapurin lapselle ihan kokonaan. Jos oma lapsesi on siellä klo 11-16 ja ei saa ruokaa, niin selvästi eivät halua sitä lapsellesi tarjota. Söivätkö siis itse tuona aikana ollenkaan? Tuo on sen verran pitkä aika, että harva lapsi on kotona noin pitkään syömättä mitään.

Lapseni yksi kaveri söi meillä välipaloja ennen usein. Ja oli aina ihan onnessaan suurin piirtein kaikesta ihan tavallisesta.

Lapseni ollessa heillä söivät välipalaksi välipalakeksejä. Siis tälle lapsen kaverille oli varattu laatikkokaupalla välipalakeksejä aamuiksi ja iltapäiviksi. Mitään muuta ei ilmeisesti osannut tai halunnut syödä. Ilmeisesti kiireiset vanhemmat, kun ei ollut aikaa laittaa jääkaappiin valmiita viipaleita vesimelonia, porkkanaa, kurkkua(näiden pilkkomiseen menee oikeasti 10min edellisenä iltana jne. ja vaikka pitää aina karjalanpiirakoita tms. helppoja välipaloja kotona.

Itse teen etätöitä enkä ehdi vahtia syökö lapset vai ei. Jos lapsella on kaveri, sanon sekä omalleni että kaverille, että ottakaa välilpalaa. En ehdi tarjoilla. Silloin joskus jää välipala syömättä ja toisen vanhemmille voi jäädä kuva, että meillä ei saa syödä.

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö ne sen lapsen vanhemmat ole käskeneet lähettää lastaan kotiin tiettyyn aikaan? Tuleeko siis aina iltapäiväkerhosta suoraan teille? Sano nyt ihmeessä että teille ei sovi! Kerran tai pari viikossa, ja muutama tunti kerralla vaikka. Sitten vaan lähetät kotiin kun ruoka-aika alkaa lähestyä. Johan se omakin lapsesi tarvitsee aikaa rauhoittua iltaa kohden, ja viettää aikaa perheen kesken. Läksyjäkin alkaa tulla kun ilmeisesti ovat ekaluokkalaisia. Miten muuten ovat tähän asti voineet edes olla iltapäiväkerhossa? Onko teilläpäin siis eskaritkin ip:ssä? Meillä niillä on vielä ihan päivähoito-oikeus iltapäivisin, ja vasta koululaiset on ip:ssä.

Lapsi 7 v, luultavimmin koulua on käyty 2 pv... toki ap tulee nyt ilmoittamaan, että on tokaluokalla ja koko viime lukuvuoden naapurin lapsi asusti heillä (eikä jostain syystä ottanut asiaa perheen kanssa puheeksi). 4/5, miinusta vain siitä kuinka tylsä aihe oli.

Kannattaisi ehkä keskustella sen naapurin kanssa pelisäännöt. Ei sen luulisi olevan vaikea aihe, otat vaan seuraavan kerran esille, että viimeaikoina se teidän Kotivalo on viihtynyt kovasti meidän ruokapöydässä ja että teille ei nyt oikein sovi, että joka päivä ollaan koko iltapäivä vieraisilla. Että on kiva, että lapset tulevat toimeen, mutta teillä on omiakin menoja ja asioita hoidettavana, että joku raja nyt tulisi tähän kuvioon miettiä. Samalla voi sanoa hyvin, että teillä on ruoka-aika klo x, jonka haluatte viettää perheen kesken, moneltas teillä syödään, että osataan lähettää Kotivalo kotiin oikeaan aikaan, jos ei vielä pienenä itse osaa kotiin lähteä ruoka-aikaan. Ei luulisi olevan vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse teen etätöitä enkä ehdi vahtia syökö lapset vai ei. Jos lapsella on kaveri, sanon sekä omalleni että kaverille, että ottakaa välilpalaa. En ehdi tarjoilla. Silloin joskus jää välipala syömättä ja toisen vanhemmille voi jäädä kuva, että meillä ei saa syödä.

Jopa olet korvaamaton uraohjus, ettei aikaa riitä edes omalle lapselle. Muista sitten, ettet vanhana oleta, että lapsesi hoitaa sinun asioitaisi tai huolehtii saatko hoitolaitoksessa syödäksesi tutisevilla käsilläsi, eivät hekään tuskin omilta kiireiltään ennätä. Joskus jää ruoat syömättä ja voi tulla fiilis, että mites tässä näin kävi.

Vierailija kirjoitti:

Rivarissa asuessa huomasin että varakkaat ovat piheimpiä.

Naapurin mamma valitti kun erään köyhän perheen lapsi tuli heille ruoka-aikaan. Molemmat vanhemmat erittäin hyvin palkatussa työssä ja rahaa ja autoja.

Kai siinä on jokin kilpailuhenkisyys ja kylmä ekonomia taustalla.

Tuo köyhän perheen lapsi söi meillä melkein aina. Kerran lapsi oli meillä hoidossa, vanhemmat poissa ja haettiin lapselle hänen kodistaan lisää vaatteita ja hänelle ketsuppia jääkaapista. Jääkaapissa oli viinaa ja ketsuppia, sinapin jämät, ei ruokaa. Ja käsittämätön sotku asunnossa.

Mutta, lapsesi ei saa jatkossakaan ruokaa rikkaalta perheeltä, voit päättää saako lapsi teillä. Voit myös lähettää lapsen kysymään saako hän syödä teillä vai onko hänellä kotona ruoka-aika.

Pieniä ja väliaikaisia apuja voi antaa, mutta jos kotona laiminlyödään pitkäaikaisesti lapsen perustarpeet niin sitä kompensoimaan ei riitä kaverilta saatu välipala, ja tilanteesta silmänsä ummistavat aikuiset vain mahdollistaa sen ettei lapsen tilannetta selvitetä saati kohenneta. Jossain vaiheessa on syytä ottaa puheeksi aikuisten kesken, laittaa viestiä vaikka kouluterkkarille tai tehdä ilmoitus lastensuojeluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse teen etätöitä enkä ehdi vahtia syökö lapset vai ei. Jos lapsella on kaveri, sanon sekä omalleni että kaverille, että ottakaa välilpalaa. En ehdi tarjoilla. Silloin joskus jää välipala syömättä ja toisen vanhemmille voi jäädä kuva, että meillä ei saa syödä.

Jopa olet korvaamaton uraohjus, ettei aikaa riitä edes omalle lapselle. Muista sitten, ettet vanhana oleta, että lapsesi hoitaa sinun asioitaisi tai huolehtii saatko hoitolaitoksessa syödäksesi tutisevilla käsilläsi, eivät hekään tuskin omilta kiireiltään ennätä. Joskus jää ruoat syömättä ja voi tulla fiilis, että mites tässä näin kävi.

Päteekö tämä myös niihin vanhempiin jotka ovat lasten välipala-aikaan siellä työpaikalla? Ei etätyö tarkoita sitä että olisi aina käytettävissä lastenhoitoon, vaan että tehdään töitä. Eikä sitä aina voi tauottaa mielensä mukaan jos on esim. palaveri, asiakastapaaminen tai luento pidettävänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö ne sen lapsen vanhemmat ole käskeneet lähettää lastaan kotiin tiettyyn aikaan? Tuleeko siis aina iltapäiväkerhosta suoraan teille? Sano nyt ihmeessä että teille ei sovi! Kerran tai pari viikossa, ja muutama tunti kerralla vaikka. Sitten vaan lähetät kotiin kun ruoka-aika alkaa lähestyä. Johan se omakin lapsesi tarvitsee aikaa rauhoittua iltaa kohden, ja viettää aikaa perheen kesken. Läksyjäkin alkaa tulla kun ilmeisesti ovat ekaluokkalaisia. Miten muuten ovat tähän asti voineet edes olla iltapäiväkerhossa? Onko teilläpäin siis eskaritkin ip:ssä? Meillä niillä on vielä ihan päivähoito-oikeus iltapäivisin, ja vasta koululaiset on ip:ssä.

Lapsi 7 v, luultavimmin koulua on käyty 2 pv... toki ap tulee nyt ilmoittamaan, että on tokaluokalla ja koko viime lukuvuoden naapurin lapsi asusti heillä (eikä jostain syystä ottanut asiaa perheen kanssa puheeksi). 4/5, miinusta vain siitä kuinka tylsä aihe oli.

Kuitenkin yli kolmannes tokaluokkalaisista aloittaa lukuvuoden 7-vuotiaina niin ei se nyt niin kaukaa haettua ole.

Mikä olikaan se syy miksi tästä oli niin mahdotonta keskustella lapsen huoltajien kanssa? Ei yhteistä kieltä, puhuvat vain pashtua? 

Vierailija kirjoitti:

Mikä olikaan se syy miksi tästä oli niin mahdotonta keskustella lapsen huoltajien kanssa? Ei yhteistä kieltä, puhuvat vain pashtua? 

Koska se tunnetusti onkin ainoa syy suomalaisille sille että on vaikea selvin päin ja päiväsaikaan ottaa yhteyttä vieraaseen ihmiseen potentiaalisesti kiusallisen keskustelun käynnistämiseksi 🤦

Meillä opetettiin kotona, että vieraisiin pöytiin ei mennä syömään. Ja olin siis köyhän yh-äidin penska. Ei meilläkään ollut tarjolla aterioita kavereille. Jokainen söi omassa kodissaan, eikä siinä ollut mitään kummallista. Jos perheessä oli ruoka-aika, niin ihan hyvin pystyi odottamaan sen aikaa kaverin huoneessa tai sitten menemään kotiin. Näin 90-luvulla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä olikaan se syy miksi tästä oli niin mahdotonta keskustella lapsen huoltajien kanssa? Ei yhteistä kieltä, puhuvat vain pashtua? 

Koska se tunnetusti onkin ainoa syy suomalaisille sille että on vaikea selvin päin ja päiväsaikaan ottaa yhteyttä vieraaseen ihmiseen potentiaalisesti kiusallisen keskustelun käynnistämiseksi 🤦

No jos tämä on oikeasti joku ongelma, niin sitten aapeen kannattaa varmaan vähän skarpata ja voittaa ne kiusallisuuden tunteensa. Elämässä nyt vaan täytyy pystyä ihmisten kanssa toimimaan vaikka välillä vähän nolottaakin. 

Meillä asuu naapurissa ystäväperhe. Perheen 3 lasta syövät meillä aikalailla säännöllisesti, äitinsä tekee iltavuoroa ja helpotan näin ystäväni elämää huomattavasti kun tarjoan iltaruuan myös hänen lapsilleen, jotka ovat omieni parhaita ystäviä. Meidän lapsemme eivät oikeastaan koskaan syö naapurissa. Ystäväni auttaa kuitenkin monessa muussa asiassa minua, ottaa esim perheemme pienintä hetkeksi hoitoon jotta pääsen rauhassa kauppaan tmv. Vastavuoroisuus toimii meillä siis muuta kautta kun ruuan kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse teen etätöitä enkä ehdi vahtia syökö lapset vai ei. Jos lapsella on kaveri, sanon sekä omalleni että kaverille, että ottakaa välilpalaa. En ehdi tarjoilla. Silloin joskus jää välipala syömättä ja toisen vanhemmille voi jäädä kuva, että meillä ei saa syödä.

Jopa olet korvaamaton uraohjus, ettei aikaa riitä edes omalle lapselle. Muista sitten, ettet vanhana oleta, että lapsesi hoitaa sinun asioitaisi tai huolehtii saatko hoitolaitoksessa syödäksesi tutisevilla käsilläsi, eivät hekään tuskin omilta kiireiltään ennätä. Joskus jää ruoat syömättä ja voi tulla fiilis, että mites tässä näin kävi.

En ehkä korvaamaton uraohjus, mutta nopeasti olisin työtön, jos palaverit jäisi pitämättä lapsen välipalan takia. Etätöitä teen edelleen pääosin sen takia, että sille lapselle olisi enemmän aikaa eikä aika menisi työmatkoihin. Mutta työajalla teen töitä.

Melko normaalia toimintaa. Toiset ei anna mitään, Jotkut antavat vettä ja siinä se:

Mun lapset jo aikuisia ja onneksi nuo ajat ohi.

Vain yksi perhe oli vastavuoroinen.

Olin aina se antava osapuoli niin ruokailussa että kyläilyssä sekä vahtimisessa kun lapset ui.

Meillä oli vielä vammainen lapsi eli olin kovilla.

Turha asiasta keskustella sillä jokainen perhe toimii miten haluaa. Sinä teet sitten omat päätökset. Ilmeisesti stoppi laitettava nyt heti.

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö ne sen lapsen vanhemmat ole käskeneet lähettää lastaan kotiin tiettyyn aikaan? Tuleeko siis aina iltapäiväkerhosta suoraan teille? Sano nyt ihmeessä että teille ei sovi! Kerran tai pari viikossa, ja muutama tunti kerralla vaikka. Sitten vaan lähetät kotiin kun ruoka-aika alkaa lähestyä. Johan se omakin lapsesi tarvitsee aikaa rauhoittua iltaa kohden, ja viettää aikaa perheen kesken. Läksyjäkin alkaa tulla kun ilmeisesti ovat ekaluokkalaisia. Miten muuten ovat tähän asti voineet edes olla iltapäiväkerhossa? Onko teilläpäin siis eskaritkin ip:ssä? Meillä niillä on vielä ihan päivähoito-oikeus iltapäivisin, ja vasta koululaiset on ip:ssä.

Tokaluokkalaisia ovat. Naapurin lapsi täyttää vasta loppuvuodesta 8.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi ehkä keskustella sen naapurin kanssa pelisäännöt. Ei sen luulisi olevan vaikea aihe, otat vaan seuraavan kerran esille, että viimeaikoina se teidän Kotivalo on viihtynyt kovasti meidän ruokapöydässä ja että teille ei nyt oikein sovi, että joka päivä ollaan koko iltapäivä vieraisilla. Että on kiva, että lapset tulevat toimeen, mutta teillä on omiakin menoja ja asioita hoidettavana, että joku raja nyt tulisi tähän kuvioon miettiä. Samalla voi sanoa hyvin, että teillä on ruoka-aika klo x, jonka haluatte viettää perheen kesken, moneltas teillä syödään, että osataan lähettää Kotivalo kotiin oikeaan aikaan, jos ei vielä pienenä itse osaa kotiin lähteä ruoka-aikaan. Ei luulisi olevan vaikeaa.

Ei ne lapsen vanhemmat ole syyllisiä siihen että ap ruokkii. Ap vetää itse rajat. Kaksi lasta kasvattanut ja tajunnut ettei muiden asioihin ja tapoihin puututa:

Minä olin siis se antava osapuoli.

Sanovat varmasti että älä ruoki.