Onko teidän vaikeaa saada töitä? (ov)
Olen hakemassa uutta työtä määräaikaisuuden päättyessä. Mulla on korkeakoulututkinto ja ihan hyvä työhistoria. En tajua, missä mättää, sillä en pääse haastatteluihin edes niihin paikkoihin, jotka todella ovat sitä mitä osaan tehdä.
Onko nyt jotenkin vaikea työmarkkinatilanne vaikkei siitä niin missään kailoteta, vai onko tosiaan niin, että 30-vuotias 3-vuotiaan äiti ei vain ole se, joka palkataan?
Kommentit (55)
on myös sellaisia, että firman täytyy panna paikka avoimeen hakuun vaikka tietäisivät ottavansa jonkun talon sisältä.
kasapäin hakemuksia eri paikkoihin työkkärin nettisivujen ilmoitusten perusteella. En ole saanut kutsua edes haastatteluun. Sitten kun aloin sähköpostittelemaan satunnaisiin paikkoihin, joissa voisin ajatella olevan tarvetta työntekijälle, olen päässyt tilanteeseen, jossa minulle on tarjottu useammastakin firmasta hyvältäkuulostavia töitä. Haastattelussa ei ollut " kilpailijoita" , koska firma ei ole laittanut paikkaa julkiseen hakuun. Päinvastoin, tuntuivat arvostavan, että osoitin firmaa kohtaan mielenkiintoa kyselemällä suoraan. Kyseessä muutaman työntekijän pienet firmat.
Olen akateemisesti koulutettu yleisesti hyvin työllistyvältä alalta. Silloin kun etsiskelin uutta työtä ja meillä oli vain yksi lapsi en koskaan maininnut lapsesta cv:ssä. Pääsin aina haastattaeluun hain aina yksityiselle), mutta kun kerroin olevani yhden lapsen äiti, KAIKKI johtajat/linjaesimiehet sanoivat suoraan päin naamaani:" sä teet kohta kuiteskin toisen lapsen ja jäät äitiyslomille." Vittu!
Ja en saanut töitä vaikka kävin varmaan puolen vuoden sisään 10 eri haastattelussa ja soveltuvuuskokeessa.
No nyt on se toinen lapsi tehtynä ja olin viime viikolla haastattelussa (paikka oli ihan sanomalehdessä ilmoitettu). En kertonut lapsista cv:ssä, mutta haastattelussa kerroin oma- aloitteisesti lapsista ja hiukan yläkanttiin kerroin iät (oikeasti ovat 1 ja 4, mutta sanoin 2 ja 5, että eivät olisi niin sairastumisalttiita :)). En tiedä kuka valitaan, ei ole vielä selvinnyt. Haastattelu meni hyvin ja kokemuksen ja koulutuksen puolesta olisin " täydellinen" , mutta katsotaan sotkeeko nuo perhekuviot mahdollisuuteni.....
Olen pari vuotta yli 30 ja kaksosten äiti. Olen akateemisesti koulutettu ja työmarkkinat pääkaupunkiseudulla. Kun palasin äitiyslomalta työmarkkinoille hain uutta työpaikkaa, koska vanhaan en halunnut palata. CV:hen kirjoitin avoimesti, että minulla on kaksoset. Minulle tarjottiin 3 työpaikkaa omalta alalta, parempaa palkkaa kuin vanhassa työpaikassa +paremmat edut. Ja koskaan ei kukaan kysynyt lapsista haastattelussa mitään. Ja haastattelijoina oli myös miehiä.
Nyt sittein jopa kilpailijalta on otettu yhteyttä ja pyydetty, että lähettäisin CV:n heidän henkilöstöosastolle. Näin tein ja samana päivänä soitettiin perään, vaikka lapset mainittu CV:ssä. Nyt neuvottelen kilpailijan kanssa työsuhteesta ja sen ehdoista ja jos en saa parempia ehtoja kuin nykyinen, ei se mitään, koska olen erittäin tyytyväinen nykyiseenkin työnantajaani.
Eli ei ne lapset aina ole syy miksi ei työpaikkaa saa.
Sulla kyllä on ollut tuuria!
Minä en asu pääkaupunkiseudulla, mutta kuitenkin yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista eli ei täällä työmarkkinat ole ihan nuukahtaneet.
Minä sain tosiaan niin tylyä tekstiä haastatteluissa johtajilta/linjaesimiehiltä (olivat sekä miehiä ja naisia), että en olisi IKINÄ voinut kuvitella kohtaavani sellaista moukkamaisuutta aikuisilta ja vielä johtoasemassa olevilta ihmisiltä! Nämä työnantajat edustivat kansainvälisiä, ulkomaalaisomisteisia yrityksiä. En viitsi mainita yritysten nimiä, mutta omistajat jenkkejä tai brittejä. Lämpimästi kiitostani saa Nokian matkapuhelinyksikkö, joka tarjosi työtä eikä millään tavalla kiinnittänyt huomiota lapsitilanteeseeni, mutta tehtävä oli niin kaukana osaamisestani (olisi ollut tosi hankalaa mielestäni oppia niin tekninen työ, kun itsellä ei sellaista koulutusta) että kieltäydyin.
En tiedä kävikö mulla huono tuuri vai sulla hyvä. Mä olen jotenkin niin menettänyt näiden kokemusteni kautta luottamuksen yksityisiin työnantajiin.
-27
itse haastatteluissa en sitten niihin täysin koulutusta vastaaviin tehtäviin hakiessa pärjää. Jos haluat, voin kommentoida hakemus-osaasi oman kokemukseni pohjalta. Oma hakemukseni näyttäisi olevan se valttikortti, jolla pääsen haastatteluihin.
voi sanoa noihin ' teet kuitenkin lapsen' -juttuihin, että olethan tietoinen että käytit juuri argumenttia joka Suomessa tasa-arvolain mukaan tulkitaan syrjiväksi. Ja jos eivät usko, voivat soittaa tasa-arvovaltuutetun toimistoon.
Kanteitahan noista voisi yrittää nostaa, mutta työhönotossa on kovin harvoin todistajia läsnä.. ja pitäisi olla satavarma, että oli lopulta vähintään yhtä pätevä kuin se valittu
Tuskin silloinkaan töitä saa, ja he voivat painaa nimen mieleen ärsyttävänä tyyppinä (joten pienellä alalla ei ehkä kannatta), mutta saapahan ainakin sanottua takaisin.
Ole kiltti ja laita tähän ketjuun kopio meille kaikille malliksi siitä hyvästä hakemuksestasi. Tietysti jätät siitä pois henkilötietosi ja tehtävänimikkeet (korvaa esim xxxx).
Olisin suuresti kiitollinen - ja varmasti myös moni muu!
-27
työnantajilla ja myös kansainvälistä työkokemusta merkittävien järjestöjen parista. CV:täni voisi luonnehtia kadehdittavaksi. Silti ei tärppää.
Olen miettinyt, onko se ikä (36 v) vaiko lapset (2), jotka cv:ssä pistävät työnantajaa silmään, kokemuksen/koulutuksen puutteesta ei voi olla kyse. Masentavaa.
En voi ymmärtää kuinka minulle on osuneet nuo mäntit kohdalle. Ja nämä johtajat, jotka niitä kommentteja ovat sanoneet ovat noin 400-500 työntekijän firman johtajia! On siinä sitten johtajaa edustamaan yrityksen luotsaamaa henkilöstöpolitiikkaa...
Ja itse olen hyvin maltillinen, en kankea enkä töksäyttele suustani mitä sattuu, ihan fiksukin, ÄO 140 :) Eli siis minulle on näitä tökeröitä kommentteja tullut normaalin keskutelun lomassa.
Tässä erään brittiomisteiden suomessa toimivan suuren teollisuusyrityksen johtajan ja minun vuoropuheluni haastattelusta:
Johtaja: Sä olet sormuksesta päätellen naimisissa?
Minä: Kyllä, olen naimisissa.
J:No onks teillä lapsia jo?
M: Kyllä, meillä on 1,5- vuotias lapsi.
J: Jaa... No sä teet kohta kuiteskin toisen ja jäät äitiyslomalle. En mä tänne haluu äitiyslomalaisia. Vai teetkö toisen ?
M: Tällä hetkellä meillä ei ole toista suunnitelmissa.
Ja en saanut paikkaa...
Toinen suuren jenkkiomisteisen johtajan kanssa käyty haastattelu:
Johtaja: Ai sulla on lapsi, ootko palannut jo töihin äitisylomalta?
Minä: Kyllä, lapsi on 1,5 vuotias.
J: Missä se on hoidossa?
M: Päiväkodissa.
J: Kuule noi päiväkotilapset sairastaa koko ajan. Sä et voi tietää millasta elämä on sairaan lapsen kanssa. Onks teillä edes mitään hoitosysteemiä, jos lapsi sairastuu.
M: Kyllä, isovanhemmat auttavat.
J: Mut sä olit vuoden äitiyslomalla eli et sä oo ollut vuoteen töissäkään, joten toi sun työkokemus....
Ei tippunut työtä siitäkään. No, onneksi tuli asenne jo siinä vaiheessa.
-27
läpi koko viestiketjua, mutta ehkä haet vääriä paikkoja? Pitäiskö suunnata katse korkeammalle?
Mulla oli äitiysloman jälkeen sellainen synti, että pyysin liian vähän palkkaa ja hain liian alhaisia paikkoja kokemukseen ja koulutukseeni nähden.
Vierailija:
työnantajilla ja myös kansainvälistä työkokemusta merkittävien järjestöjen parista. CV:täni voisi luonnehtia kadehdittavaksi. Silti ei tärppää.Olen miettinyt, onko se ikä (36 v) vaiko lapset (2), jotka cv:ssä pistävät työnantajaa silmään, kokemuksen/koulutuksen puutteesta ei voi olla kyse. Masentavaa.
joku aikaisempikin tässä ketjussa ja ei ole todellakaan vaikea saada töitä, varsinkin kun on työkokemusta. Nytkin vaihdoin vakkarityöstä toiseen, kun edellisen työpaikan työilmapiiri meni häränpyllyä alas, kun pomo vaihtui. Lapsia on kaksi, mutta naisvaltaisella alalla perheellisyteen ei voi niin paljon tuijotella. Olen valmistunut 90-luvulla, jolloin oli aivan toisin, töitä sai etsiä, eikä mitään lupailtu, saa nähä, mitä on edessä muutaman vuoden kuluttua.
näytän suht hyvältä kuitenkin. mene ja tiedä, ehkä kukaan ei vaan halua palkata lihavaa asiakaspalvelutehtäviin. onneks mulla on kuitenkin työpaikka, vaikkakin ihan p*ska semmoinen.
Korosta hakemuksessasi motivaatiotasi saada juuri tämä työpaikka ja myös sitä, miten työnantaja hyötyisi juuri sinun palkkaamisestasi.