Miehen lapsi ärsyttää

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos asuisitte erillään ja viettäisitte aikaa yhdessä vain silloin, kun lapsi on äidillään? Oma koti, omat säännöt. Lapsi kasvaa ja tulee vaatimaan yhä enemmän miehesi huomiota, tämä tilanne ei ole äkkiä ohi. Nykyään on pareja, jotka ovat tosi rakastuneita ja tulevat hyvin toimeen, mutta asuvat eri osoitteissa.

Entä jos seurustelukumppani on totaali-yh eikä ole käytännössä juurikaan mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä silloin, kun lapsi ei ole kotona?

Mielelläni tapaisin vain silloin kun lapsi ei ole läsnä, mutta silloin yhteistä aikaa olisi niin vähän, että en pidä sellaista minään parisuhteena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti välillä miehen lapsi mutta niin kyllä omatkin. Ja tuskinpa itsekään kaikkien mielestä aina niin ihana olen. Se on elämää, eikö? 2v on todella, todella pieni vielä.

Mielestäni on outoa, että on yleisesti hyväksyttyä sanoa omien lasten käyvän välillä hermoille ja se on ok ja ymmärrettävää mutta heti katsotaan pahalla jos sanoo puolison lapsen ärsyttävän. Miksi omat saa ärsyttää mutta muiden ei?

Yleensä omista myös pidetään. Ap ei pidä puolisonsa lapsesta ja on valitettavasti osa lapsen arkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos asuisitte erillään ja viettäisitte aikaa yhdessä vain silloin, kun lapsi on äidillään? Oma koti, omat säännöt. Lapsi kasvaa ja tulee vaatimaan yhä enemmän miehesi huomiota, tämä tilanne ei ole äkkiä ohi. Nykyään on pareja, jotka ovat tosi rakastuneita ja tulevat hyvin toimeen, mutta asuvat eri osoitteissa.

Entä jos seurustelukumppani on totaali-yh eikä ole käytännössä juurikaan mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä silloin, kun lapsi ei ole kotona?

Mielelläni tapaisin vain silloin kun lapsi ei ole läsnä, mutta silloin yhteistä aikaa olisi niin vähän, että en pidä sellaista minään parisuhteena.

Silloin toki etsitään lapseton kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytyykö mies muissakin asioissa typerästi, vaiko vain kasvatuksessa?

Ei käyttäydy. Sitä olen ihmetellytkin kun ei hän ole luonteeltaan mikään hissukka että miksi käyttäytyy lasta kohtaan sitten noin. Ihan kuin hän pelkäisi lapsen menevän rikki jos joku vähänkin hipaisee tai joku ääni on vähän kovempi.

Lapsi on 2v, siis KAKSI, jospa toistan vielä: KAKSIVUOTIAS! Ei 14, 12, 8 tai edes 6v, jonka nyt olettaisi jo osaavan olla itsekseenkin ja saavan nyt vaikka kätensä pestyä omatoimisesti. Ihan oikeasti ap, pyydän ihan sen lapsen takia: jätä se sika. 

Miksi haukut miestäsi palstalla? Ihan kun sillä olisi mitään vaikutusta mihinkään.

Joki hyväksyt miehen lapsensa kanssa tai sanot heipat. Niin yksinkertaista se on.

Ihan sellaine pikkujuttu ap, että 2-vuotiaat on pikkulapsia. Pikkulapset kitisevät ja saavat raivareita. Oletko ikinä kuullut uhmaiästä?

2-vuotiaat myös tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja valvontaa. He eivät osaa huolehtia itsestään.

Jos et kykene sopeutumaan pikkulapsiperheen elämään, ole hyvä ja poistu.

Kuulostaa helikopterivanhemmoidulta lapselta. Mitäs jos ottaisit asiat ihan suoraan esiin näiden ihmisten kanssa? Mitä on menetettävää. Kertoisit oan mielipiteesi nätisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasta pitää vähintään tuijottaa kokoajan tai muuten alkaa huuto

Ihanaa :D

Aikuiset tujottaa kännykkää ja taapero huutaa. Missähän vika?

Ei ole kyse siitä vaan lasta pitää tuijottaa kokoajan ja mielellään puhua taukoamatta. Ei osaa ominpäin aloittaa mitään leikkiä vaan kantaa lelut aikuiselle.

Puhut 2-vuotiaasta jolla on kaksi kotia. Sen ikäinen tarvitsee aikuista kaikessa, varsinkin kun joutuu vaihtamaan kotia usein. Ihan hirveän stressaavaa lapselle.

Kävikö mielessä kirjoitti:

Kuulostaa helikopterivanhemmoidulta lapselta. Mitäs jos ottaisit asiat ihan suoraan esiin näiden ihmisten kanssa? Mitä on menetettävää. Kertoisit oan mielipiteesi nätisti.

Kerrotko vielä, miten itse suhtaudut jos lapseton kertoo sinulle, että alle 2-vuotias ei tartte vanhempien huomiota?

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on todella pieni vielä. Uhmaikä tulossa tai meneillään. Et ap itse ilmeisesti tiedä/ymmärrä lapsista yhtään mitään, asenteesi on myös todella negatiivinen. Aivan kuin kateellinen teini kadehtimassa uusperheen vauvaa, kun itse saa vähemmän huomiota. Teinille ymmärrettävää käytöstä, koska perheen teini tarvitsee itsekin vielä tukea kasvaessaan aikuiseksi, mutta sinä et ole tämän perheen teini.

Ap näyttää kyllä olevan ainut kuka ymmärtää missä menty metsään. Niin ärsyttää nää vanhemmat ketkä tekevät kaiken lapsen puolesta. Kantavat joka paikkaan, pelkäävät sitä lapsen käytöstä ja lässyttävät.

Esim hoidossa se 2v pääsee itse kiipeämään pieneen heppakeinuun ja on ylpeä omista taidoistaan tai saa kengät itse jalkoihin. Vanhemmat eivät anna edes mahdollisuutta yrittää kun vaan lässyttävät siinä vieressä.

Nää on niin nähty.

En kyllä osaa auttaa.

Siskoni höpsähti kun lapsensa syntyi ja kasvatti poikansa täysin kieroon. Poika on nyt 5-vuotias ja pelkää suurinpiirtein omaa varjoaankin eikä kestä lainkaan jos ei ole näköyhteyttä äitiin. Siskoni ei ole enää vuosiin käynyt rauhassa vessassa saati suihkussa vaan oven on oltava auki jotta lapsi näkee. On ihan normaali ei mikään erikoislapsi, mutta kasvatettu juuri noin. Rakastan lapsia ja haluan itsekin, mutta siskoni lapsesta en pidä.

Lapset ärsyttää aina välillä. Kaikki lapset. JA aikuisetkin. Olisiko aplla kyse siitä että hän ei itse voi puuttua lapsen käytökseen niin kuin haluaisi. Meillä se on ainakin ollut se suurin syy miksi ärsyynnyn. 

Miehen lapsi on laiska ja tekee vain pienimmän vähän mitä voi. Imuroi keskilattian vain ja siitä pitää sanoa hänelle joka kerta. Ihan joka kerta. hän imuroi mieluummin kolminkertaisen ajan, hakee imurin kolmekin kertaa, kuin imuroisi kunnolla sen yhden kerran, joka veisi 5 minuuttia. Tähän showhun siis kuuluu se että huone pitää imuroida. Sitten lapsi menee tekemään sitä, raahaa imurin huoneeseensa, huudattaa sitä pari minuuttia, vie imurin paikalleen ja muina tyyppeinä on lähdössä kaverille tms. 

Sitten häneltä kysytään että imuroitko kunnolla, johon hän käsikirjoituksen mukaan vastaa että joo. Sitten kysytään että pitääkö minun mennä katsomaan onko huone imuroitu hyvin, ja lapsi alkaa vääntekemään käsiään. se on que siihen että täytyy mennä tarkistamaan. Sitten mennään yhdessä tarkistamaan huone. Heti nähdään jo ovelta että ei ole imuroitu kuin keskilattia. Noh, lapsi raahaa imurin takaisin ja alkaa imuroida paremmin. Vie imurin taas pois, ja on lähdössä, ja sitten toistetaan viimeisin näytös, jolloin huomataan että sängyn alle on tungettu kaikki mikä on ollut lattialla, ja taas imuria raahataan takaisin huoneeseen. 

Tällainen pelleily saa sappeni kiehumaan. Minä sanoisin että se on nyt semmoienn homma, että jos et saa tehtyä näin yksinkertaista asiaa kunnolla kerrasta, vaikka olet jo 5 vuotta sitä harjoitellut, niin olet niin vammainen että harrastukset loppuvat tähän, ja puhelin otetaan pois, koska etä varmasti osaa niitäkään kun et kykene edes tähän, ja sitten näin toimittaisiin. Viikko kerrallaan. 

Mitä tekee mies? Paapoo ja maanittelee ja suostuttelee. 

malttia yhdessä ollan ja toisen pitää kestää,menee oma aika mutta jos  malta ni ok. Tuli mieleen ett jos itselle tulis  ja ollukki hoito lapsia  tollasta ei oo ollu omiss eikä muiden niin pitäiskä aikusten tarkastella itseään??Olisko sillä jokin mikä ei toimi??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on todella pieni vielä. Uhmaikä tulossa tai meneillään. Et ap itse ilmeisesti tiedä/ymmärrä lapsista yhtään mitään, asenteesi on myös todella negatiivinen. Aivan kuin kateellinen teini kadehtimassa uusperheen vauvaa, kun itse saa vähemmän huomiota. Teinille ymmärrettävää käytöstä, koska perheen teini tarvitsee itsekin vielä tukea kasvaessaan aikuiseksi, mutta sinä et ole tämän perheen teini.

Ap näyttää kyllä olevan ainut kuka ymmärtää missä menty metsään. Niin ärsyttää nää vanhemmat ketkä tekevät kaiken lapsen puolesta. Kantavat joka paikkaan, pelkäävät sitä lapsen käytöstä ja lässyttävät.

Esim hoidossa se 2v pääsee itse kiipeämään pieneen heppakeinuun ja on ylpeä omista taidoistaan tai saa kengät itse jalkoihin. Vanhemmat eivät anna edes mahdollisuutta yrittää kun vaan lässyttävät siinä vieressä.

Nää on niin nähty.

En kyllä osaa auttaa.

Samaa mieltä. Onko ennen ollut liian kova kuri ja vaadittu liikoja kun nykyään vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tuntuvat juurikin pelkäävän sitä, että lapsi epäonnistuu kun yrittää jotain tai ei halua tehdä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ärsyttää aina välillä. Kaikki lapset. JA aikuisetkin. Olisiko aplla kyse siitä että hän ei itse voi puuttua lapsen käytökseen niin kuin haluaisi. Meillä se on ainakin ollut se suurin syy miksi ärsyynnyn. 

Miehen lapsi on laiska ja tekee vain pienimmän vähän mitä voi. Imuroi keskilattian vain ja siitä pitää sanoa hänelle joka kerta. Ihan joka kerta. hän imuroi mieluummin kolminkertaisen ajan, hakee imurin kolmekin kertaa, kuin imuroisi kunnolla sen yhden kerran, joka veisi 5 minuuttia. Tähän showhun siis kuuluu se että huone pitää imuroida. Sitten lapsi menee tekemään sitä, raahaa imurin huoneeseensa, huudattaa sitä pari minuuttia, vie imurin paikalleen ja muina tyyppeinä on lähdössä kaverille tms. 

Sitten häneltä kysytään että imuroitko kunnolla, johon hän käsikirjoituksen mukaan vastaa että joo. Sitten kysytään että pitääkö minun mennä katsomaan onko huone imuroitu hyvin, ja lapsi alkaa vääntekemään käsiään. se on que siihen että täytyy mennä tarkistamaan. Sitten mennään yhdessä tarkistamaan huone. Heti nähdään jo ovelta että ei ole imuroitu kuin keskilattia. Noh, lapsi raahaa imurin takaisin ja alkaa imuroida paremmin. Vie imurin taas pois, ja on lähdössä, ja sitten toistetaan viimeisin näytös, jolloin huomataan että sängyn alle on tungettu kaikki mikä on ollut lattialla, ja taas imuria raahataan takaisin huoneeseen. 

Tällainen pelleily saa sappeni kiehumaan. Minä sanoisin että se on nyt semmoienn homma, että jos et saa tehtyä näin yksinkertaista asiaa kunnolla kerrasta, vaikka olet jo 5 vuotta sitä harjoitellut, niin olet niin vammainen että harrastukset loppuvat tähän, ja puhelin otetaan pois, koska etä varmasti osaa niitäkään kun et kykene edes tähän, ja sitten näin toimittaisiin. Viikko kerrallaan. 

Mitä tekee mies? Paapoo ja maanittelee ja suostuttelee. 

Voi olla osittain tätäkin. Tuo loppu varsinkin kuulostaa tutulta. Jos lapsi vaikka pyllähtää mies nostaa heti syliin ja hyssyttelee ja hytkyttelee jolloin lapsen huuto vain jatkuu ja jatkuu. Itse nostan lapsen pystyyn tokaisen ehkä jotain ja jatkan kuin ei olisi tapahtunutkaan jolloin lapsikin unohtaa koko jutun siihen ja meno jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti välillä miehen lapsi mutta niin kyllä omatkin. Ja tuskinpa itsekään kaikkien mielestä aina niin ihana olen. Se on elämää, eikö? 2v on todella, todella pieni vielä.

Mielestäni on outoa, että on yleisesti hyväksyttyä sanoa omien lasten käyvän välillä hermoille ja se on ok ja ymmärrettävää mutta heti katsotaan pahalla jos sanoo puolison lapsen ärsyttävän. Miksi omat saa ärsyttää mutta muiden ei?

Tätä samaa ongelmaa pohdin isäpuolena/bonusvanhempana. Tuntuu etten saa sanoa mitään edes hivenen poikkipuolista puolison lapsesta, koska se menee hänellä heti tunteisiin. On vaikea muutenkin tasapainotella siinä yhtälössä, eikä tuollainen herkkähipiäisyys sitä ainakaan helpota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti välillä miehen lapsi mutta niin kyllä omatkin. Ja tuskinpa itsekään kaikkien mielestä aina niin ihana olen. Se on elämää, eikö? 2v on todella, todella pieni vielä.

Mielestäni on outoa, että on yleisesti hyväksyttyä sanoa omien lasten käyvän välillä hermoille ja se on ok ja ymmärrettävää mutta heti katsotaan pahalla jos sanoo puolison lapsen ärsyttävän. Miksi omat saa ärsyttää mutta muiden ei?

Tätä samaa ongelmaa pohdin isäpuolena/bonusvanhempana. Tuntuu etten saa sanoa mitään edes hivenen poikkipuolista puolison lapsesta, koska se menee hänellä heti tunteisiin. On vaikea muutenkin tasapainotella siinä yhtälössä, eikä tuollainen herkkähipiäisyys sitä ainakaan helpota. 

Miksi sun pitäisi haukkua puolison lasta? Miten itse suhtautuisit jos joku haukkuisi omaa lastasi? Tai sitä, miten kasvatat häntä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on todella pieni vielä. Uhmaikä tulossa tai meneillään. Et ap itse ilmeisesti tiedä/ymmärrä lapsista yhtään mitään, asenteesi on myös todella negatiivinen. Aivan kuin kateellinen teini kadehtimassa uusperheen vauvaa, kun itse saa vähemmän huomiota. Teinille ymmärrettävää käytöstä, koska perheen teini tarvitsee itsekin vielä tukea kasvaessaan aikuiseksi, mutta sinä et ole tämän perheen teini.

Ap näyttää kyllä olevan ainut kuka ymmärtää missä menty metsään. Niin ärsyttää nää vanhemmat ketkä tekevät kaiken lapsen puolesta. Kantavat joka paikkaan, pelkäävät sitä lapsen käytöstä ja lässyttävät.

Esim hoidossa se 2v pääsee itse kiipeämään pieneen heppakeinuun ja on ylpeä omista taidoistaan tai saa kengät itse jalkoihin. Vanhemmat eivät anna edes mahdollisuutta yrittää kun vaan lässyttävät siinä vieressä.

Nää on niin nähty.

En kyllä osaa auttaa.

Samaa mieltä. Onko ennen ollut liian kova kuri ja vaadittu liikoja kun nykyään vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tuntuvat juurikin pelkäävän sitä, että lapsi epäonnistuu kun yrittää jotain tai ei halua tehdä jotain.

Huomaa kyllä, että olet lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama, ärsyttää niin vietävästi puolison lapsi. Tai ehkä enemmän lapsen äiti hankaluuksia monessa asiassa ja mieheni ja exänsä eivät pysty puhumaan vaan viestien välityksellä tai lapsen avulla kommunikoivat . Lapsi on 11.

Olisi helpompaa olla lapsettoman miehen kanssa mutta minkäs teet kun rakkaus iski.

Onneksi olen ne vkl töissä kun lapsi on meillä

HEH HEH tai tämä oli se mies joka teki aloitteen.