Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa enää mieheni masennusta
10.08.2022 |
Kuinka paljon pitää avioliiton ja lasten takia jaksaa ja kestää? Mies on masentunut. Ei pahasti, vaan pystyy kyllä käymään töissä, tekee joitain kotitöitä ja käy joka päivä suihkussa jne. Mutta sen verran, että näkee kaikessa vain negatiivista. Valittelee usein miten asiat on huonosti. Jos alan puhumaan jostain asiasta positiiviseen sävyyn niin kommentoi siihen vain jotain asian huonoja puolia. Ei ole kiinnostunut oikein mistään. Usein vetäytyy vain hiljaa makaamaan jonnekin, sohvalle tms. Huokailee. Kun kysyn mikä vaivaa, niin vastaa kaikki. Joskus alkaa vuodattamaan pitkää samaa tarinaa siitä miten hänen elämässä kaikki on huonosti ja pielessä. Saattaa viettää vapaapäivän pihalla istuen ilman että häneen saa oikein kontaktia.
Kommentit (201)
Mun miehellä masennus johon ei lääkkeet eikä terapiat ole auttaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se siitä myötä ja vastamäestä.
Tää on vähän vanhentunut konsepti eikä oikein sovi nykyiseen maailmaan jossa ymmärretään elämän ainutkertaisuus.
Muutenkin ihan sairas ajatus, entä jos se vastamäki tarkoittaa vaikka väkivaltaa? Ei sitä pidä kenenkään sietää. Hyvinvointiaan ei pidä pilata ympäristössä joka sairastuttaa oman itsen ja vielä lapsetkin. Mies hoitoon ja avoin keskustelu siitä miten hänen oireilunsa vaikuttaa sinuun. Jos ei ole valmis hoitamaan itseään, eroa suosiolla. Teet palveluksen lapsillesi ja itsellesi.
Hyväksymis- ja omistautumisterapia on hyvä sekä MBB- terapia(molemmat kognitiivisia ja tähtäävät asenteen ja näkökulman muutokseen). Kirjojakin löytyy aiheesta.
Onko miehesi vatvoja? Jos vatvoo samoja ongelmia ja esim. menneisyyden "menetettyjä vuosia" ja kokemiaan epäreiluuksia, varmasti masennus valtaa mielen. On tietenkin myös luonnekysymys, jotkut vaan masentuvat helpommin.
Ja pian mennään sitten hyvää oloa etsimään tukka hulmuten pakkelit naamalla Tinderiin? Harvastapa naisesta hääkakun äärellä pystyy näkemään että oikean avun hetkellä lyövät vaan puukolla selkään ja häipyvät. Alhaista. Mutta odotettavaa.
Tiedän miehiä jotka eronsa jälkeen eivät koskaan uutta kumppania etsineet ja elämäkin jäi sinne matalalle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se siitä myötä ja vastamäestä.
Tämä.
Hetken kirpaisi, kun luin tämän ja olen aika äskettäin päättänyt 15-vuotisen parisuhteeni samoista syistä. Mies ei halunnut tehdä mitään, nähdä ketään, koskea minuun ja jos edes katsoi, sanoi usein jotain alentavaa ja ilkeää. Tätä vastamäkeä kesti viisi vuotta, kun mies sai ensimmäisen diagnoosinsa paniikkihäiriöstä.
Helpotti se kirpaisukin, kun muistin että eipä tuo koskaan edes kosinut eikä naimisissa oltu.
Harrastaako mitään?
Onko tapahtunut paljon asioita suht lyhyessä ajassa?(lapset, asunnon osto jne).
Syökö terveellisesti?
Tapaako kavereitaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rankkaa se on. Masentunut kiertää itsekkäästi kehää. Kaikki pyörii oman olonsa ympärillä. Mutta siitäkin voi parantua vuosien saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Se siitä myötä ja vastamäestä.
Ninenomaan. Siinä vaiheessa, kun ensimmäisennkerran joutuu jakamaan ja kantamaan toisen kanssa henkistä kuormaa, avioliittohalut lopahtavat siihen. Ei oo, katsos yhtään kivaa. Aina pitää olla kivaa, tai ei aleta mitään. Kun juridisesti aikuisen ihmisen ajattelu on jäänyt huonosti kasvatetun 5 vuotiaan tasolle, ei pitäisi avioitua tai lisääntyä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se siitä myötä ja vastamäestä.
Ninenomaan. Siinä vaiheessa, kun ensimmäisennkerran joutuu jakamaan ja kantamaan toisen kanssa henkistä kuormaa, avioliittohalut lopahtavat siihen. Ei oo, katsos yhtään kivaa. Aina pitää olla kivaa, tai ei aleta mitään. Kun juridisesti aikuisen ihmisen ajattelu on jäänyt huonosti kasvatetun 5 vuotiaan tasolle, ei pitäisi avioitua tai lisääntyä ollenkaan.
Mun isäni oli myötä ja vastamäessä eli äitini kanssa 56v eli äitini kuolemaan asti. Äidilläni oli vakava masennus, ei auttanut terapia, ei lääkkeet. Masennus kesti hänellä yli 40v. Parisuhde meni heillä kaiken edelle. Eivät välittäneet, miten lapset pärjää tai siis minä, kun vielä olin kotona, muut jo maailmalla. Sekö on hyvä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja pian mennään sitten hyvää oloa etsimään tukka hulmuten pakkelit naamalla Tinderiin? Harvastapa naisesta hääkakun äärellä pystyy näkemään että oikean avun hetkellä lyövät vaan puukolla selkään ja häipyvät. Alhaista. Mutta odotettavaa.
Tiedän miehiä jotka eronsa jälkeen eivät koskaan uutta kumppania etsineet ja elämäkin jäi sinne matalalle tasolle.
Pitää paikkansa. Tukea naisilta on turha odottaa. Häät ja lapset, siinä kaikki mihin miestä tarvitaan, sen jälkeen se voi kadota eikä nainen huomaa mitään ennen rahojen loppumista.
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Ap. n pitää ajatella myös lapsia. T. Vastaaja jonka äiti oli vakavasti masentunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miestä masentaa kun tuli lähdettyä perheen perustamisen oravanpyörään.
Mies kuitenkin itse halusi perheen. Hän oli se, joka alunperin asiaa ehdotti.
ApJa sinä uskoit. Voi pyhä yksinkertaisuus.
Siis pitäisikö aina kuvitella miehen valehtelevan vai, jos mies sanoo haluavansa perheen? Johon tuo nyt varmaan aika paljon miehiä vi tuttaisi, jos naiset suhtautuisi niihin aina vain valehtelijoina.
Nyt suhtaudutte miehiin pettävinä, raiskaavina sikoina.
Tehdäänkö ketju jossa neuvotaan masentuneen naisen puolisoa jättämään se emakko?
Eikö? Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Ap. n pitää ajatella myös lapsia. T. Vastaaja jonka äiti oli vakavasti masentunut
Sosiaalitoimi voisikin ottaa kaikilta mt-häiriöistä kärsiviltä naisilta lapset pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Ap. n pitää ajatella myös lapsia. T. Vastaaja jonka äiti oli vakavasti masentunut
Sosiaalitoimi voisikin ottaa kaikilta mt-häiriöistä kärsiviltä naisilta lapset pois.
Ei se ainakaan mua silloin 80-luvulla ottanut huostaan vaikka äitini sitä pyysikin. Lähetti vain kerran viikossa meille kodinhoitajan. T. Vastaaja jonka äiti oli vakavasti masentunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pian mennään sitten hyvää oloa etsimään tukka hulmuten pakkelit naamalla Tinderiin? Harvastapa naisesta hääkakun äärellä pystyy näkemään että oikean avun hetkellä lyövät vaan puukolla selkään ja häipyvät. Alhaista. Mutta odotettavaa.
Tiedän miehiä jotka eronsa jälkeen eivät koskaan uutta kumppania etsineet ja elämäkin jäi sinne matalalle tasolle.
Pitää paikkansa. Tukea naisilta on turha odottaa. Häät ja lapset, siinä kaikki mihin miestä tarvitaan, sen jälkeen se voi kadota eikä nainen huomaa mitään ennen rahojen loppumista.
Sellaisia naisia ne miehet valitsee. Kannattaisiko valita paremmin? Jos naiselta löytyy tukea ja empatiaa sekä sitoutumista niin eipä kelpaa miehille.
Millaista on miehen alkoholinkäyttö? Jos käyttää niin se jo itsessään aiheuttaa masennusta.
Itse tekisin niin että marssisin jonnekin kunnalliseen perheasiainneuvottelukeskukseen, kriisikeskukseen tai työterveyteen, että meidän perhe tarvitsee nyt apua, auttakaa.
Kaikki kivet kannattaa kääntää ennen mahdollista eroa, niin monesti juristitkin suosittelevat.
Alue: Aihe vapaa
Masennusta kannattaa hoitaa. Sen syyt ovat monimutkaiset. Usein ei ihminen itse pysty siitä pääsemään irti eikä puolison painostus/vaatimus auta yhtään, pahentaa vaan tilannetta. Mutta terapia ja mielialalääkitys antavat hyvän tuen.
Mieli ry: n sekä terveystalo.fi: n sivuilta voi lukea aiheesta.