Rekrytoijan haastattelu IL:ssä, "Tärkein kysymys..."

Kyllä. Töihin pääsemisestä on tehty jotenkin äärimmäisen vaikeea. Sitten joku menee vaan jonojen ohi suhteiden kautta ja saa työn tekemättä mitään. huh. 

Vierailija kirjoitti:

Siis onko tosiaan niin, että ison osan mieleen EI tule ensimmäisenä ilmoittaa työpaikalle, että myöhästyy? Jännittävää. Olen ollut urani alkuvaiheissa työpaikoissa, joissa oli hyvinkin tarkat työajat. Silloin en myöhästynyt töistä edes sinä aamuna, kun minua bussille kyydinnyt mieheni ajoi ojaan mustan jään takia. Pomppasin autosta salamana ja pyysin kyydin ensimmäiseltä paikalle pysähtyneeltä ihmiseltä. Bussissa kyllä toki sitten hävetti, että olin noin vaan jättänyt mieheni sinne ojan pohjalle auton kanssa.

Sittemmin olen usein ollut ohjaamassa työpaikalla harjoitteluaan suorittavia opiskelijoita. Aika usein käy niin, että opiskelija on päättänyt syystä tai toisesta jättää harjoittelun kesken, mutta ei ilmoita siitä harjoittelupaikkaan. Myöhästymisistä nyt puhumattakaan. Minusta se on kertakaikkisen outoa ja osoittaa kyllä hyvin, ettei omasta toiminnasta hirveästi oteta vastuuta. 

Valtaosa vastaajista täällä ei enää ole kaupan kassa -tyyppisessä työssä, jolloin tämä haettu vastaus ei tule mieleen. Tositilanteessa toimisi silti todennäköisesti oikein, kun silloin tajuaisi, että jaa pitääpä tästä soittaa töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työnhaun ei pitäisi olla näin vaikeaa. Jos on tarvittava koulutus, niin paikka pitäisi saada. Tätä mieltä olen vahvasti. Toki siellä sitten osa ei pärjäisi, mutta koeaika on olemassa.

Jos yhteen paikkaan on 50 hakijaa joilla kaikilla on se koulutus, niin palkkaisit siis heidät kaikki?

Vaikkapa ensimmäisen, jolla on pätevyys. Tai jos jotain vertailua haluaisin tehdä (en siis oikeasti ole edes rekryihminen, mutta nyt palstalla voin vaihteeksi leikkiä sellaista), niin hyvät arviot edellisestä paikasta menisi etusijalle.

Mutta ei mitään monen viikon hakuaikaa, jossa odotetaan kieli pitkällä kuin Tinderissä ikään, että josko vielä parempi löytyisi. Työpaikka hakuun ja jos samalla sekunnilla napsahtaa kymmenen hakemusta, niin sitten vaikka arpoo. Pointtini on, että kaikki turha syynääminen pois. Ei saisi olla väliä, minkänäköinen on, onko kantasuomalainen nimi tai minkäikäinen on. Kaikki asenteellisuus pois rekrytoijilta.

Olen niin kyllästynyt tähän myrkylliseen ja outoon nykyajan rekry- ja HR-kulttuuriin. Voitaisiinko palata vaan siihen aikaan kun he hoitivat operatiivisia henkilöstöasioita ja jättivät psykologisoinnit ammattilaisille.

Vierailija kirjoitti:

Työnhaku on nykyään just tollasta pellesirkusta. Johkun kaupankassan työhönkin on haastattelussa tansittava ripaskaa ja heiteltävä kärrynpyöriä, samalla vastaten prikulleen oikein typeriin ja teennäisiin kysymyksiin.

Tämän takia en ole hakenut vuosiin ainuttakaan työtä. Minuun saa ottaa yhteyttä, jos haluavat palkata, mutta itseäni en pelleksi alenna ja suostu mihin tahansa vain, jotta ehkä voisin saada jonkun alipalkatun paskatyön.

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kyllästynyt tähän myrkylliseen ja outoon nykyajan rekry- ja HR-kulttuuriin.

Eikö siis enää riitäkään, että kädenpuristus on jämäkkä ja katsoo työnantajaa silmiin?

Joo eihän muulla elämällä ole mitään väliä kuin työelämällä.

Jos vaikka joutuu pyöräonnettomuuteen ja pyörä hajoaa ja kroppa paskana, niin pitääkö silti viimesiet kilometrin juosta nenä verässä,. ettei vaan myöhästy yhtäkään minuuttia töistä. Ja jättä se mummo, jonka kanssa törmäsi, makaamaan kuolemaan sinne ojaan. Kunhan olllaan vaan töissä ajoissa. Muula ei ole väliä.m 

Tsiisus, tätä suomalaista työkulttuuria. 

Onneksi olen alalla, jossa itse valitsen työpaikan ja asetan omat ehtoni. Minusta ei olisi enää tuohon sirkukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kyllästynyt tähän myrkylliseen ja outoon nykyajan rekry- ja HR-kulttuuriin. Voitaisiinko palata vaan siihen aikaan kun he hoitivat operatiivisia henkilöstöasioita ja jättivät psykologisoinnit ammattilaisille.

Hr-ihmiset on kaiken maailman tradenomeja, täysiä pellejä vailla mitään ammattitaitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työnhaku on nykyään just tollasta pellesirkusta. Johkun kaupankassan työhönkin on haastattelussa tansittava ripaskaa ja heiteltävä kärrynpyöriä, samalla vastaten prikulleen oikein typeriin ja teennäisiin kysymyksiin.

Tämän takia en ole hakenut vuosiin ainuttakaan työtä. Minuun saa ottaa yhteyttä, jos haluavat palkata, mutta itseäni en pelleksi alenna ja suostu mihin tahansa vain, jotta ehkä voisin saada jonkun alipalkatun paskatyön.

Sama. Jos minä haluan kotiini vaikka ikkunanpesijän, niin minä "työnantajana" olen se, joka pyytää töihin ja kerron vielä, että tule please pesemään nämä mun ikkunat, saat siitä rahaa.

Työmarkkinat on aivan nurinkuriset, kun se työntekijä joutuu tekemään vaikka mitä videoita ja muita hölynpölyjuttuja vain päästäkseen raatamaan.

Minun mielestäni oikea vastaus olisi ollut sellainen, että soitan välittömästi lähimmälle esimiehelleni ja kerron olevani myöhässä (koska ei voi olettaa, että esimies olisi asian huomannut)

En ole ikinä myöhästynyt itsestäni johtuvista syistä. En ole nukkunut pommiin tai lähtenyt liian myöhään. Jos olen myöhästynyt, se on johtunut täysin minusta riippumattomista syistä, kuten lapsen vahti tulee myöhässä enkä voi jättää pientä lasta yksin, auraamaton tai suolaamaton tie, juna jumittaa jossain asemien välissä syystä ?, poliisin ohjeistus käyttää kiertotietä onnettomuuden raivauksen takia tai tien hetkellinen sulkeminen leveän kuljetuksen takia.

Tilanteen mukaan olen joko ilmoittanut olevani myöhässä tai olen vaan mennyt myöhässä, mutta ripeästi. Koska aina ei ole ketään kenelle ilmoittaa myöhässäolostani, koska ei siellä kohteessa ole töissä muita kuin minä.

Jos haastattelee kassalle ihmisiä niin niistä varmaan iso osa on ensimmäistä työpaikkaansa hakemassa. Ei välttämättä oikeasti tule niin tarkkaa mieleen, että tosiaan hyvä soittaa työpaikalle ja ilmoittaa. Eihän kouluunkaan soiteta, että hei bussi heitti katolleen ja myöhästyn 15 min. Minun mielestä vastaus "tulen mahdollisimman pian töihin" on hyvä ja siihen rekryyjä voi sitten lisätä, että lisäksi ilmoittaisit työpaikalle. Silloin luultavasti rekryttävä vastaa "niinjuu, tottakai".

Jos ihmiselle ei ole koskaan opetettu jotain tapaa niin miten se pitäisi tietää? Mistä sen haastateltavan pitäisi tietää, että juuri hänen pitää olla minuutilleen ajoissa? Jos kaupassa on vaikka 8 kassaa jokaisessa vuorossa niin yhden 5 minuutin myöhästyminen ei vaikuta sitä tai tätä.

Huomaa hyvin, että sukupolvi joka kieltäytyi opettamasta ketään millään tavalla, odottaa että kaikki osaa kaiken automaattisesti.

Sanoisin että eipä tuo niin nöpönuukaa, ilmestyn kun nokka näkyy. Olemmehan osa läntistä arvoyhteisöä. Saattaisin pitää myös siesta siitä mainitsematta. Näin toimitaan sivistyneissä maissa ja siksi maksamme heille mm remontit ja lyhyemmät työajat. Kyllä pomo hyvä nyt höllää vannetta , sivistyy ja ottaa lunkimmin, asiat kyllä järjestyy.

Naurettavaa ja jopa kyykytystä. Roolista riippumatta töissä pitää pyrkiä olemaan ajoissa mutta aina voi tulla inhimillisiä esteitä. Bussi jää matkan varrelle, ruuhka, mitä nyt ikinä mikä ei välttämättä ole omissa käsissä. Vastuullinen työntekijä pyrkii olemaan ajoissa ja ilmoittaa esimiehelle jos tietää myöhästyvänsä ja ilmestyy paikalle niin pian kuin se on realistisesti mahdollista.

Kaupan kassa ei pelasta kenenkään henkiä ja jos olet pakon edessä vähän myöhässä niin se on vaan voi voi - mutta kukapa ei joskus?

Vierailija kirjoitti:

Jos haastattelee kassalle ihmisiä niin niistä varmaan iso osa on ensimmäistä työpaikkaansa hakemassa. Ei välttämättä oikeasti tule niin tarkkaa mieleen, että tosiaan hyvä soittaa työpaikalle ja ilmoittaa. Eihän kouluunkaan soiteta, että hei bussi heitti katolleen ja myöhästyn 15 min. Minun mielestä vastaus "tulen mahdollisimman pian töihin" on hyvä ja siihen rekryyjä voi sitten lisätä, että lisäksi ilmoittaisit työpaikalle. Silloin luultavasti rekryttävä vastaa "niinjuu, tottakai".

Jos ihmiselle ei ole koskaan opetettu jotain tapaa niin miten se pitäisi tietää? Mistä sen haastateltavan pitäisi tietää, että juuri hänen pitää olla minuutilleen ajoissa? Jos kaupassa on vaikka 8 kassaa jokaisessa vuorossa niin yhden 5 minuutin myöhästyminen ei vaikuta sitä tai tätä.

Huomaa hyvin, että sukupolvi joka kieltäytyi opettamasta ketään millään tavalla, odottaa että kaikki osaa kaiken automaattisesti.

meillä lapsuudenkodissakin opetettiin, että jos vaikka sopii kaverin kanssa, että tavataan siellä ja siellä klo se ja se ja sitten myöhästyy, niin kohteliasta on soittaa kaverille/laittaa viestiä, että tulen myöhässä. Eiköhän nämä ole niitä normaaleja tapoja, jotka vanhempien jo pitäisi lapselleen opettaa...

Olin nuorempana sellaisissa työpaikoissa, joissa ei saanut olla kipeänä. Jos esim. kysyin, että kenelle ilmoitan ja miten, että olen sairastunut, niin esimiehen vastaus oli: "Mehän emme koskaan sairastu". Ja sitten kun olin aina 2 vkoa flunssassa töissä, lopulta olinkin kamalassa kunnossa ja klo 5 aamulla oli pakko soittaa esimiehelle, että enää en kykene töihin. Vain kuumeessa sai olla poissa töistä, mielellään vain yhden päivän. Yhdessä työpaikassa alkoi hirveä härdelli kahden esimiehen kanssa, koska he eivät tienneet mistään mitään, minulla oli silmä- ja korvatulehdus, flunssa ja kuume, niin minun piti viedä avaimet esimiehelle ja vastailla puheluihin, jotta saisivat mm. hälytyksen työpaikalta pois päältä, kun eivät tienneet koodia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haastattelee kassalle ihmisiä niin niistä varmaan iso osa on ensimmäistä työpaikkaansa hakemassa. Ei välttämättä oikeasti tule niin tarkkaa mieleen, että tosiaan hyvä soittaa työpaikalle ja ilmoittaa. Eihän kouluunkaan soiteta, että hei bussi heitti katolleen ja myöhästyn 15 min. Minun mielestä vastaus "tulen mahdollisimman pian töihin" on hyvä ja siihen rekryyjä voi sitten lisätä, että lisäksi ilmoittaisit työpaikalle. Silloin luultavasti rekryttävä vastaa "niinjuu, tottakai".

Jos ihmiselle ei ole koskaan opetettu jotain tapaa niin miten se pitäisi tietää? Mistä sen haastateltavan pitäisi tietää, että juuri hänen pitää olla minuutilleen ajoissa? Jos kaupassa on vaikka 8 kassaa jokaisessa vuorossa niin yhden 5 minuutin myöhästyminen ei vaikuta sitä tai tätä.

Huomaa hyvin, että sukupolvi joka kieltäytyi opettamasta ketään millään tavalla, odottaa että kaikki osaa kaiken automaattisesti.

meillä lapsuudenkodissakin opetettiin, että jos vaikka sopii kaverin kanssa, että tavataan siellä ja siellä klo se ja se ja sitten myöhästyy, niin kohteliasta on soittaa kaverille/laittaa viestiä, että tulen myöhässä. Eiköhän nämä ole niitä normaaleja tapoja, jotka vanhempien jo pitäisi lapselleen opettaa...

Opetetaan lapsille, että vanhemmille tai kaverille pitää soittaa, jos myöhästyy.

Opetetaan lapsille, että kouluun ei tarvitse soittaa, jos on myöhässä.

Teini-ikäisen pitäisi sitten päätellä onko työpaikka lähempänä kouluympäristöä vai kavereita? 

Edelleen, jos ei opeteta niin miten pitäisi osata? Se että opettaa yhden asian ei kerro miten päätellään päteeikö se mihin kaikkiin muihin tilanteisiin!

Pieru pieru prööt prööt, rekrypelle tööt tööt

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan hupskot ei pysty työtekoon. Lähetetään töihinkin niin viimetingassa ettei pieninkään viivytys mahdu kuvioon. Jos yllättäen vaikka punaiset palaa joka risteyksessä, tai bussivuoro jää välistä, tai kiertotie käytössään niin ovat jo myöhässä. Tällaiseen tarvitaan muutama minuutti. En ole myöhässä koskaan mutta en kuvittele ehtiväni töihin joka päivä samassa ajassa kuin se on käynyt nopeimmillaan.

Huulipyöreänä vielä ihmetellään että oon ennenkin ehtinyt.

Eli lähdet joka päivä niin aikaisin töihin, että ehdit sinne kävellen, vaikka kuljet matkat pyörällä? Olen itse myöhästynyt kerran elämässäni töistä, koska ajoin pyörällä naulaan ja rengas puhkesi kesken matkan. En siltikään varaa matkaan tupla-aikaa, vaikka kerran näin kävikin.