Rekrytoijan haastattelu IL:ssä, "Tärkein kysymys..."

Nää on just niin parhaita kun HR keksii mitä ihmeellisempiä kompajekkuja ja sitten tiputtelee ihan fiksua porukkaa pois täysin randomeillä syillä ja pahalla asenneongelmalla.

Turha miettiä miten noita kpäitä voi miellyttää ja mikä on "oikea" vastaus.

Tollasseeseen paikkaan ei edes kannata hommiin mennä, koska sama kpäisyys tulee jatkumaan kaikessa. Tekevät työelämästä hlvttiä kaikille.

Seuraavaksi se varmaan pyytää hakijaa tanssimaan ripaskaa ja laulamaan hoosiannaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haastattelee kassalle ihmisiä niin niistä varmaan iso osa on ensimmäistä työpaikkaansa hakemassa. Ei välttämättä oikeasti tule niin tarkkaa mieleen, että tosiaan hyvä soittaa työpaikalle ja ilmoittaa. Eihän kouluunkaan soiteta, että hei bussi heitti katolleen ja myöhästyn 15 min. Minun mielestä vastaus "tulen mahdollisimman pian töihin" on hyvä ja siihen rekryyjä voi sitten lisätä, että lisäksi ilmoittaisit työpaikalle. Silloin luultavasti rekryttävä vastaa "niinjuu, tottakai".

Jos ihmiselle ei ole koskaan opetettu jotain tapaa niin miten se pitäisi tietää? Mistä sen haastateltavan pitäisi tietää, että juuri hänen pitää olla minuutilleen ajoissa? Jos kaupassa on vaikka 8 kassaa jokaisessa vuorossa niin yhden 5 minuutin myöhästyminen ei vaikuta sitä tai tätä.

Huomaa hyvin, että sukupolvi joka kieltäytyi opettamasta ketään millään tavalla, odottaa että kaikki osaa kaiken automaattisesti.

meillä lapsuudenkodissakin opetettiin, että jos vaikka sopii kaverin kanssa, että tavataan siellä ja siellä klo se ja se ja sitten myöhästyy, niin kohteliasta on soittaa kaverille/laittaa viestiä, että tulen myöhässä. Eiköhän nämä ole niitä normaaleja tapoja, jotka vanhempien jo pitäisi lapselleen opettaa...

Opetetaan lapsille, että vanhemmille tai kaverille pitää soittaa, jos myöhästyy.

Opetetaan lapsille, että kouluun ei tarvitse soittaa, jos on myöhässä.

Teini-ikäisen pitäisi sitten päätellä onko työpaikka lähempänä kouluympäristöä vai kavereita? 

Edelleen, jos ei opeteta niin miten pitäisi osata? Se että opettaa yhden asian ei kerro miten päätellään päteeikö se mihin kaikkiin muihin tilanteisiin!

no voi hyvänen aika.... jos lapsi on noin tyhmä ettei osaa itse päätellä, niin sitten opetetaan sekin, että soitetaan työpaikalle, jos on myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Nää on just niin parhaita kun HR keksii mitä ihmeellisempiä kompajekkuja ja sitten tiputtelee ihan fiksua porukkaa pois täysin randomeillä syillä ja pahalla asenneongelmalla.

Turha miettiä miten noita kpäitä voi miellyttää ja mikä on "oikea" vastaus.

Tollasseeseen paikkaan ei edes kannata hommiin mennä, koska sama kpäisyys tulee jatkumaan kaikessa. Tekevät työelämästä hlvttiä kaikille.

Seuraavaksi se varmaan pyytää hakijaa tanssimaan ripaskaa ja laulamaan hoosiannaa.

terveydenhoito-oppilaitoksessa eräs valintkoepsykologi esitti tuleville opiskelijoille kysymyksen, että miksi haluat tälle alalle. Jos opiskelijaehdokas vastasi, että tykkään työskennellä ihmisten kanssa ja persoonani sopii mielestäni alalle, tämä psykologi antoi miinuspisteen ja vastasi siihen opiskelijaehdokkaalle, että "jokaisessa ammatissa voi työskennellä ihmisten kanssa eikä tätä työtä tehdä persoonalla, vaan lihaksilla"

toinen psykologi taas koki, että "tätä työtä tehdään persoonalla". Jos sen kyseenalaisti, esimerkiksi sanoi, että pääosa työstä taitaa kuitenkin olla potilaiden nostelua ja muuta fyysistä työtä, vaikka toki pitää osata olla huomaavainen ja hienotunteinen, niin sekin oli väärin, koska "tätä työtä tehdään persoonalla".

Kaikki tuollaiset kompakysymykset ovat oikeasti osoituksia haastattelijan ammattitaidottomuudesta. Jos kysyy kysymyksen eikä kerro missä mielessä se pitää tulkita, niin pitää sitten kyetä hyväksymään ihmisten luovat tavata vastata siihen.

Isäni oli insinööri ja kertoi, että aikoinaan työhaastelussa pyskologi halusi tutkia isäni astrologista karttaa ja hermostui, kun isäni ei tiennyt syntymäkellonaikaansa, koska jokaisenhan se tulee tietää. Yksi halusi tehdä käsiala-analyysin. Isä kivenkovana insinöörinä sanoi, että piti oikeasti purra kieltä ettei ala kyselemään, että oletkos oikeasti tieteellisen koulutuksen saanut psykologi vai joku humpuukimaakari. Isä sitten sanoi, että soittaa hämeenperän sairaalan arkistoon (paikkakunta keksitty, kyseisellä paikalla ei ole ikinä ollut sairaalaa), tavataan puolen tunnin päästä, kävi kahvilla ja antoi psykologille tekaistun kellonajan. Kävi ilmi, että isällä oli sitten erittäin harmoninen kartta ja hän oli oikein hyvä valinta siihen työhön.

Mä olisin vastannut, että soitan esimiehelle ja yritän tulla mahdollisimman pian. Ps. Rekrytoijat on suurin osa ihan idareita, niitä löytyy paljon mun tutuista.

Vastaisin, että en myöhästy, sillä aion muuttaa työpaikalle asumaan, jolloin olen aina käytettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Oma vastaukseni olisi ollut, että soitan pomolle olevani myöhässä ja tulevani mahd. pian. Jos tuo vastaus ei kelpaa niin varmaan sitten pitää rautatiesillalta hypätä alas, kun myöhästymiseen lankesi.

No sama. Jos tuohon haetaan jotain kompavastausta "ei voi olla mahdollista, koska en koskaan ole myöhässä" ja työpaikka jää tämän tärkeimmän kysymyksen takia saamatta niin pitäkää ihan vapaasti tunkkinne. Olisin tullut töihin, en vastailemaan nokkelasti rekrytoijan kompakysymyksiin.

Totta kai tekisin itsemurhan.

EIhän elämällä olisi enää mitään merkitystä moisen moka vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai tekisin itsemurhan.

EIhän elämällä olisi enää mitään merkitystä moisen moka vuoksi.

Siis eihän nyt kai kukaan voisi harkitakaan jatkavansa elämäänsä enää kerran töistä myöhästyttyään. Kyllä se itsemurhan tekeminen on ainoa olemassa oleva vaihtoehto siinä tilanteessa.

Toki pitää kirjoittaa anteeksipyyntökirje työnantajalle ennen sitä ja kertoa siinä, että vikan palkan voi jättää maksamatta.

Vierailija kirjoitti:

Olin nuorempana sellaisissa työpaikoissa, joissa ei saanut olla kipeänä. Jos esim. kysyin, että kenelle ilmoitan ja miten, että olen sairastunut, niin esimiehen vastaus oli: "Mehän emme koskaan sairastu". Ja sitten kun olin aina 2 vkoa flunssassa töissä, lopulta olinkin kamalassa kunnossa ja klo 5 aamulla oli pakko soittaa esimiehelle, että enää en kykene töihin. Vain kuumeessa sai olla poissa töistä, mielellään vain yhden päivän. Yhdessä työpaikassa alkoi hirveä härdelli kahden esimiehen kanssa, koska he eivät tienneet mistään mitään, minulla oli silmä- ja korvatulehdus, flunssa ja kuume, niin minun piti viedä avaimet esimiehelle ja vastailla puheluihin, jotta saisivat mm. hälytyksen työpaikalta pois päältä, kun eivät tienneet koodia...

Siivousala?

Vierailija kirjoitti:

Nää on just niin parhaita kun HR keksii mitä ihmeellisempiä kompajekkuja ja sitten tiputtelee ihan fiksua porukkaa pois täysin randomeillä syillä ja pahalla asenneongelmalla.

Turha miettiä miten noita kpäitä voi miellyttää ja mikä on "oikea" vastaus.

Tollasseeseen paikkaan ei edes kannata hommiin mennä, koska sama kpäisyys tulee jatkumaan kaikessa. Tekevät työelämästä hlvttiä kaikille.

Seuraavaksi se varmaan pyytää hakijaa tanssimaan ripaskaa ja laulamaan hoosiannaa.

Meillä ei HR sotkeudu haastatteluihin ja kandien metsäståmiseen muuta kuin korkeintaan ilmoituksen tekemiseen, sekin protoillaan palkkaavan esimiehen toimesta. Kolme haastattelijaa (osastopäällikkö, tiiminvetäjä ja mahdollinen tuleva kollega) ja jokaisen pitää sanoa "kyllä" tai kandia ei palkata.

Jostain syystä kahden vuoden aikana vain yksi fail-rekry ja kymmenittäin onnistuneita palkattuja kovan luokan high-tech inssejä. Eilen viimeksi ja todnäk palkkkaamme vaikka oli vähän tavallista hermostuneempi kaveri jolta piti nyhtää asiat selväksi.