Oliko teidänkin lapsuuskodeissa tapana raivosiivota?
Itse muistan kuinka lapsena veljen kanssa pelkäsimme siivouspäiviä, oli täysi painajainen herätä imurin ääneen koska tiedettiin että seuraavat tunnit tulee olemaan täyttä psykoottista huutoa. Kerran edellisenä päivänä arveltiin että äiti suunnitteli seuraavaa päivää siivouspäiväksi, herättiin veljen kanssa aikaisin aamulla pyyhkimään räteillä lattioita ja pyyhkimään pölyjä yms, "äiti varmaan yllättyy iloisesti kun ei tarvikaan siivota kun tehtiin jo kaikki" että olisi edes vähän vähemmän vihainen.
Huuto raivosiivoamisessa ei liittynyt pelkkään siivoamiseen vaan äiti jaksoi imuri kädessä hiukset pystyssä haukkua isän, minut ja veljeni joka ikistä yksityiskohtaa myöten kaikella tapaa niin ettei ääntä enää lähtenyt, heitteli tavaroita ympäriinsä jos joku ei mennyt niinkuin hän haluaa, vaikka kukaan ei tehnyt mitään väärää, teki vain esim toisessa järjestyksessä kuin hän olisi itse tehnyt. Me siivosimme yhdessä kaikki, äiti ei siis tehnyt yhtään enempää kuin meistä kukaan muukaan, paitsi määräsi kuka tekee mitäkin.
Kommentit (150)
Serkuilla oli määräävä äiti (puolitätini). Kuin sotilaat serkut menivät raahaamaan oksia metsään tai siivous, kun heidän äiti käski. Siivosin itsekin siellä.
Ei, en muista, että meillä olisi siivottu kovinkaan usein. Joskus siivosin oman huoneeni, kun kyllästyin sotkuihin.
Oli. Aikuisena olen vältellyt siivoamista.
Iskä aina lähti "asioille/kauppaan" kun äitini raivosiivous alkoi. Jälkeenpäin ajateltuna sillä meni aina puoli päivää ja ostoksia tyyliin 1 kassi lähikaupasta.
Ei. Mutta meillä oli raivoaamuja. Kaikilla kiire, kaikki väsyneitä. Äiti raaputti jäistä autonikkunaa raivolla, kun oltiin jo myöhässä töistä ja koulusta. Opin siis hyvin pienenä jo vihaamaan arkipäiviä. Ja Suomen talvea.
Ei meillä ihan noin paha tilanne ollut kuin ap:llä, mutta muistan kyllä siivouspäivän kiukkuisen ja kireän tunnelman. Minua ainoana lapsena komennettiin -tai siis äiti komensi- tekemään jos vaikka sun mitä, ja käskyjä oli jonossa odottamassa lukematon määrä. Laiskaksi haukuttiin jos yhtään istahdin. Lisäksi tekemiäni asioita ei koskaan noteerattu millään tavalla. Ainoastaan ne huomioitiin jotka olin jättänyt tekemättä, tai joissa olin tehnyt jotain äidin mielestä väärin. Tämä asetelma tosin toistui muulloinkin kuin vain siivouspäivinä, vain tekemättömät/virheelliset asiat huomattiin, ei koskaan niitä valmiita ja saavutettuja.
"Raivosiivous" -no jo on taas semanttisnerot liikenteessä. Kyllä meilläkin maalla kerran viikkoon vietiin matot ulos ja luututtiin plus muut, mutta eipä tuosta "raivoa" saanut irti millään. Päinvastoin, muutaman siivoustunnin jälkeen oltiin kuin ellun kanat, äiti mukaan lukien. Maalla nyt joka päivälle riitti jotain puuhaa (ehkä sunnuntai poislukien) joten en tiedä, mitä ne teidän kaupunkilaiskakaroiden "raivosiivoushommat" oli. Ehkä sitä, että piti nousta lauantaina ennen puoltapäivää vuoteesta?
Juu oli. Eikä meillä saanut käyttää imuria, matot vietiin ulos ja tampattiin. Kivaa allergiselle saada kaikki pölyt naamalle ja hengitysteihin.
.
En ole jatkanut tuota perinnettä, siivoaminen suoritetaan silloin kun tarvetta ilmenee ja ilman mitään raivoa ja huutamista.
Vierailija kirjoitti:
"Raivosiivous" -no jo on taas semanttisnerot liikenteessä. Kyllä meilläkin maalla kerran viikkoon vietiin matot ulos ja luututtiin plus muut, mutta eipä tuosta "raivoa" saanut irti millään. Päinvastoin, muutaman siivoustunnin jälkeen oltiin kuin ellun kanat, äiti mukaan lukien. Maalla nyt joka päivälle riitti jotain puuhaa (ehkä sunnuntai poislukien) joten en tiedä, mitä ne teidän kaupunkilaiskakaroiden "raivosiivoushommat" oli. Ehkä sitä, että piti nousta lauantaina ennen puoltapäivää vuoteesta?
No teillä ei ilmiselvästikään ollut noita raivosiivoamisia. Itse tiedän hyvin mitä ap tarkoittaa, meillä ne olivat onneksi vain jouluna ja ennen juhannusta. Jouluna pahempi koska siihen liittyi järjetön määrä ruuanlaittoa.
Vierailija kirjoitti:
"Raivosiivous" -no jo on taas semanttisnerot liikenteessä. Kyllä meilläkin maalla kerran viikkoon vietiin matot ulos ja luututtiin plus muut, mutta eipä tuosta "raivoa" saanut irti millään. Päinvastoin, muutaman siivoustunnin jälkeen oltiin kuin ellun kanat, äiti mukaan lukien. Maalla nyt joka päivälle riitti jotain puuhaa (ehkä sunnuntai poislukien) joten en tiedä, mitä ne teidän kaupunkilaiskakaroiden "raivosiivoushommat" oli. Ehkä sitä, että piti nousta lauantaina ennen puoltapäivää vuoteesta?
No itse en todellakaan ole "kaupunkilaiskakara" vaan pienessä maalaiskylässä kasvanut elämäni ensimmäiset 20 vuotta. Meillä äidillä oli tapana joka ikinen lauantai-aamu aloittaa raivosiivous. Ja sehän alkoi jo viimeistään klo 9 ja kesti iltaan. Kaikki me sisarukset ja isä myös siivottiin, mutta silti äidillä oli aina hirveä raivo päällä. Edelleen lapsuudenkodissani on lauantaisin raivosiivouspäivä, enää yksi sisaruksistani asuu kotona, hieman säälittää.
Meilläkin herättiin siihen, kun äiti imuroi oikein huolellisesti huoneen oven takana ja kolistelee imuria ovea vasten. Vielä tänä päivänäkin karvat nousee pystyyn imurin äänestä. Toinen vaihtoehto oli herätä siihen kun peitto heitetään pois päältä tuulettumaan, avataan ikkunat ja ovet että ilma vaihtuu. Sitten kuunnellaan huutoa siitä kun huone on sotkuinen. Koko perhe riiteli keskenään.
Tein itse samaa nuoreksi aikuiseksi asti. Herkkä mieheni oli aivan kauhuissaan kun minä raivosiivosin ja paiskoin tavaroita, karjuin komentoja miehelle. Onneksi heräsin kohtuu nopeasti siihen ettei tuo ole tervettä. Nykyään mies hoitaa imuroinnin ja minä siivoilen mennessäni muuta kotia, ilman erityistä siivouspäivää.
Kaverin mutsi näki joskus '93 siivouskurssilla kuvan suurennetusta pölypunkista ja sen jälkeen muuttui neurootikoksi. Joka päivä siivoaa, joka viikko suursiivoaa ja kerran kuukaudessa kevätsiivousta vastaava operaatio. En koskaan nähnyt lapsena ettei se olis siivonnut, ja se sekoilu ilmeisesti hiersi koko perheen välejä.
Vierailija kirjoitti:
"Raivosiivous" -no jo on taas semanttisnerot liikenteessä. Kyllä meilläkin maalla kerran viikkoon vietiin matot ulos ja luututtiin plus muut, mutta eipä tuosta "raivoa" saanut irti millään. Päinvastoin, muutaman siivoustunnin jälkeen oltiin kuin ellun kanat, äiti mukaan lukien. Maalla nyt joka päivälle riitti jotain puuhaa (ehkä sunnuntai poislukien) joten en tiedä, mitä ne teidän kaupunkilaiskakaroiden "raivosiivoushommat" oli. Ehkä sitä, että piti nousta lauantaina ennen puoltapäivää vuoteesta?
Olisipa teille oma fooruminsa. Ei aina jaksaisi pakollista katujyrätanttaraa tietämään, miten hommat kuuluu hoitaa ja miten eletään kuin kunnon immeiset.
Vierailija kirjoitti:
"Raivosiivous" -no jo on taas semanttisnerot liikenteessä. Kyllä meilläkin maalla kerran viikkoon vietiin matot ulos ja luututtiin plus muut, mutta eipä tuosta "raivoa" saanut irti millään. Päinvastoin, muutaman siivoustunnin jälkeen oltiin kuin ellun kanat, äiti mukaan lukien. Maalla nyt joka päivälle riitti jotain puuhaa (ehkä sunnuntai poislukien) joten en tiedä, mitä ne teidän kaupunkilaiskakaroiden "raivosiivoushommat" oli. Ehkä sitä, että piti nousta lauantaina ennen puoltapäivää vuoteesta?
Millä 'semanttisneroudella' kuvittelet, että puhutaan kaupunkilaisista? Veikkaan että raivosiivous on ollut yleisempää isoissa maalaistaloissa, missä siivottavaa on paljon. Meillä ainakin oli raivoa ilmassa, vaikka ei ihan noin paljon. Raivo antaa energiaa siivota.
Ei ollut. Äiti on normaali. Ei seonnut tuolla tavalla.
Ei ole raivosiivottu. Jotenkin kamalaa tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut. Äitini oli ja on ihan tervepäinen.
Meillä molemmat vanhemmat osallistuivat siivoukseen ja kotona oli tasaisen siistiä. Ei siellä tarvittu mitään dramaattisia suursiivouksia. Minun nykyinen asuntonikin on erittäin siistissä kunnossa ja tavarat löytyvät oikeilta paikoilta. Ei ole mennyt vanhempien esimerkki hukkaan ja osaan laittaa ruokaa siinä missä isänikin.
Raivosiivous tapahtui joka lauantai, ja minulla särki päätä joka kerta. Sama jouluina. Äitini mielestä kaikki piti tapahtua juuri tietyllä tavalla ja yhtään joulua ei menty ilman raivoa ja kireää tunnelmaa. En vietä nykyisin joulua, ja koko jouluaika ahdistaa.
Joo. Mun äiti raivosiivosi ap:n kuvailemalla tavalla aina sunnuntaisin ja vielä vuosikymmeniä myöhemminkin vihaan sunnuntaipäiviä 😣
Ei ollut. Äitini oli ja on ihan tervepäinen.