Vaimon mielipide toiseen mieheen rakastumisesta
Olen ollut naimisissa vaimoni kanssa 25 vuotta. Illalla juuri ennen nukahtamista kysyin häneltä, että olisiko sellainen koskaan mahdollista, että hän vaihtaisi minut johonkin toiseen. Hän vastasi, että "onhan se mahdollista joskaan ei varmaan todennäköistä". Näillä sanoilla. Se oli kuin sähköisku suoraan sydämeen.
Kysyin, että miksi sanot noin. Hän vastasi, että no onhan sellainen teoriassa mahdollista ihan kaikilla eikä koskaan kukaan tiedä jos eteen elämässä ilmaantuu henkilö johon tulisesti rakastuu - ja että onhan tällaisia tosielämän tapauksiakin olemassa paljon. Hän lisäsi, että sitähän sanotaan että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Sanoin, että vaikka teoria on aina teoriaa ja kaikki siten mahdollista, eihän yleensä kenenkään odoteta vastaavan puolisolleen noin, vaan niin että "en tietenkään vaihtaisi maailman parasta miestä koskaan pois, koska rakastan sinua."
Hän vastasi, että hän halusi vastata asiaan nimenomaan teorialla mutta ei mikään ole tämän asian suhteen kuitenkaan muuttunut koskien minua. Lisätenttaus alkoi ärsyttämään häntä ja hän koki asiasta puhumisen piinaamisena ja kiusaamisena. Mitä minun pitäisi ajatella tällaisesta? Eihän mitään parisuhdetta voi perustaa teorialle. Eihän alttarillakaan sanota, että mahdollisesti kunnes kuolema meidät erottaa. Olen surullinen, järkyttynyt ja epätietoinen. Ehkä syyttä, ehkä en?
Itse sanoin hänelle, että samassa tilanteessa sanon sinulle, että tietenkään en ikinä vaihda sinua kehenkään toiseen, koska rakastan sinua eikä minua muut tule koskaan kiinnostamaan. Täysin poissuljettu ajatus.
Kommentit (31)
Jep jep. Etkö olekkaan maailman napa? Muista arvostaa vaimoasi ja lopettaa tuollainen lapsellisuus.
Asetit vaimollesi kysymyksen, johon suurin osa vastaisi jo elämänkokemuksensa perusteella miten maailmassa mikään ei todellakaan ole mahdotonta. Kaikkea voi tulla vastaan ja kaikenlaista voi tapahtua,
Mitäs, jos joutuisit vaikkapa vakavaan onnettomuuteen ja vammautuisit niin, että eläisit hoitokodissa puoliksi kasvina tunnistamatta enää vaimoasi. Olisiko sinusta silloin väärin, jos vaimosi rakastuisi toiseen? Miten toivoisit itsellesi, jos vaimosi vammautuisi ja tuskin tuntisi sinua enää?
Koska et voi nähdä tulevaisuuteen voit sinäkin yhtä lailla rakastua toiseen naiseen tai jopa mieheen. Siis ihan kaikkea voi tapahtua ja johon et ole juuri nyt varautunut.
On aika kasvaa aikuiseksi. Rakkauden valoja voi vannoa ja asetella kysymyksesi niin, että saat toivomasi vastauksen. Nyt esitit vaimollesi melkoisen asian mietittäväksi ja hän vastasi rehellisesti, mikä taas kertoo miten välillänne ei juuri nyt ainakaan ole mitään salaisuuksia. Voisitko arvostaa myös sitä suhteessanne?
Hei...et voi sanoa, että ei koskaan. Jokainen meistä on nähnyt tai kuullut tapauksesta, kun 20-30 vuotta ollut pari eroaa kun toinen "hullaantuu". Vaimosi sanoi vaan realistisesti sen asian. Se on erittäin epätodennäköistä, mutta mahdollista.
Miksi ihmeessä kysyt jotain tuollaista, vaikka olet valmis kuulemaan vain yhdenlaisen vastauksen?
Vaimosi vastaus on ihanan realistinen ja looginen. Taidanpa käydä esittäytymässä, jos saisin hänet hullantumaan.
Ymmärrän pahan mielesi ap. Sosiaalisesti oikea vastaus olisi ollut "en tietenkään, koska sinä olet ainoa mies ketä rakastan ikinä koskaan milloinkaan", mutta hän vastasi totuuden mukaisesti ja realistisesti.
Onko sinulla aihetta epäillä puolisoasi ja siksi kysyit tämän kysymyksen, ikään kuin vahvistaaksesi omaa oloasi ja poistaaksesi epäilykset? Itse olen tässä iässä (40+) päättänyt, että en kysy asioita, joihin en halua kuulla vastausta.
Tollainen tenttailu kylläkään ei ole omiaan lisäämään tai ylläpitämään kunnioitusta puolisojen välillä. On lapsellista ja kuulostaa akkamaiselta. En tykkää naisista enkä miehistä, jotka tenttailevat ikuista rakkautta ja iankaikkista intohimoa. Haluan rinnalleni aikuisen ihmisen, jonka kanssa voi puhua avoimesti ja rehellisesti eikä tarvitse pelata mitään pelejä.
Ja olen siis nainen, ja hetero.
Mitävarten kysyit jos et kestä vastausta?
Luuletko että ne kaikki miljoonat eronneet ovat eroa ajatelleet kun ovat valansa vannoneet?
Tietysti voi rakastua toiseen, se ensimmäinenhän voi muuttua mulkuksi.
Mikä sun motiivi oli kysyä tuollainen kysymys?
Sun vaimo on raivostuttava inhorealisti, eikä tippaakaan romanttinen sielu. Anna hänen maistaa omaa lääkettään ja ihastu tulisesti johonkuhun mun ikäiseen tyttöön. Mitenkähän sitten suu pannaan:D
Sitten ihmetellään kun miehet lähtevät toisen naisen matkaan.
Olet kyllä oikeassa siinä mielessä että toinen voisi vastata toiselle "olet paras (ykkönen), en halua vaihtaa sinua" tms. Osa ihmisistä varmaan ajattelee että saattaa ihastua vahingossa muihinkin vuosien aikana (menemättä yhteen niiden ihmisten kanssa), ihmisillä on hyviä ominaisuuksia - mutta miten se taas sopisi perinteiseen parisuhteeseen on toinen kysymys. Rakastuneena toinen olisi taas jonkun muun pauloissa, kunnes palaa realistiseen todellisuuteen. Arvovalintoja pitää tehdä, mutta viekö toisilla ihmisillä suggestio muualle ihastumiseen tai ihailuun. Joillakin ihmisillä on tapana kuin vahingossa palvoa toisia tai heidän luonnetta, kykyjä. Tottakai voi välittää ihmisistä muutenkin, ettei ihastu sinne tänne. Onko ihmisillä näissä asioissa painotuseroja tai arvoeroja? Mitä kunkin kumppani sitten ajattelee näistä, uskaltaako hän sanoa. Uskollisiakin on ja siihen pyrkiviä.
Taidat olla vaimollesi itsestäänselvyys, vähän niin kuin oveen unohtunut pölyinen kranssi.
Vaimosi on mäntti. Tottakai mitä tahansa voi tapahtua, vaikka promillen todennäköisyydellä, mutta ei omalle puolisolle silti sanota että 'voisin minä ihastua toiseen ja jättää sinut'. Ellei siis näin ole jo tapahtumassa/tapahtunut, mikä on ainut skeenaario jolloin ymmärtäisin vaimosi vastauksen. Tavallaan yrittäisi sinulle avata tulevaa totuutta. En kuitenkaan usko että sellainen tilanne on nyt päällä, todennäköisesti vaimosi vain unenpöpperöisenä päästeli sammakoita suustaan.
Ärsyttää kun ei tiedä milloin toinen haluaa jutella jostain asiasta ihan oikeasti ja milloin pitää olla vaan "en vaihtaisi sinua mistään hinnasta" liiba laabaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sun motiivi oli kysyä tuollainen kysymys?
Onko muka harvinaista jutella söpöjä ja herkkiä juttuja, kun makoilee oman rakkaansa kainalossa. Kyllä esimerkiksi mun mies on kysynyt multa tuollaisessa tilanteessa, että vaihtaisinko häntä ikinä kehenkään toiseen ja mun mielestä on ollut niin ihana vakuutella hänelle, etten TODELLAKAAN:)
Nyt tarkkana, jos vaimosi lähipiirissä pyörii joku pitkä ja komea mies.
Miksi kyselet tyhmiä, jos et kestä vastauksia?
Ehkä vaimosi on vähän liiankin järki-ihminen, ja vähän liiankin suorapuheinen, jos verrataan luonteitanne.
Ehkä on nähnyt sellaista tapahtuvan, eikä siksi ole niin ehdoton.