Lue keskustelun säännöt.
Elämä muuttui hetkessä täyskaaokseksi, millä tästä selviää?
07.08.2022 |
Yritin psyykata itseäni tähän etukäteen mutta ei siitä tunnu olevan mitään hyötyä. Tilanne on se, että viikko sitten aloitin uuden työn ja 2-vuotias poikani, jota olen hoitanut kotona tähän saakka, meni päivähoitoon. Ensinnäkin ero lapsesta on ollut todella kamalaa. En tiennyt, että voin tuntea fyysistä kipua olla erossa lapsesta. Poika ei nuku päiväkodissa päiväunia ja huutaa kaikki illat kotona. Herää monta kertaa yössä huutamaan, tätä ei ole tehnyt koskaan ennen. Menee silti uteliaana ja iloisena aamulla päiväkotiin.
Aloitin työssä, joka on täysin uusi minulle, kaikki aivan uutta. En ole saanut kunnon perehdytystä ja ahdistaa ihan hirveästi. Kaikilla on kamala kiire, edeltäjä kertoi, miten ei ehtinyt koskaan tehdä kaikkea ja painoi töitä sunnuntai-iltaisinkin ilman palkkaa. Ihan hirveää kuulla tuollaista, varsinkin kun ero lapsesta jo painaa henkisenä kuormana niin paljon, että välillä on töissäkin pitänyt käydä keräilemässä itseäni kasaan. Lisäksi minulle sanottiin rekryvaiheessa, että etäpäiviä saa tehdä ja työajat ovat joustavat. Tämän turvin uskalsin ottaa paikan vastaan, nimittäin lähityöpäivinä lapsi joutuu olemaan 10 tuntia hoidossa. Mielestäni aivan liian kauan ja siksi etätyömahdollisuus oli ihan must minulle, ne kun lyhentävät pojan hoitopäivää yli kahdella tunnilla. Nyt kuitenkin oli heti puhetta, että siirrytään lähityöhön ja etätyö on poikkeus. Olen aivan kauhuissani.
Olen ollut koko viikonlopun jo ahdistunut tulevasta viikosta. Eniten ahdistaa työn hurja määrä ja työpäivien pituus lapsen hoidon kannalta. Mieheni tekee reissutyötä ja lapsen hoitoajat riippuvat 90% minun työajoistani.
Lisäksi aakut ovat uskomatonta sekoilua että päästään lähtemään ja poika ei suostu syömään hoidossa, joten pakko ruokkia hänet kunnolla ennen lähtöä. Se vie aikaa kaiken muun lisäksi ja olen ihan poikki toimistolle päästyäni. Pakko laittaa myös itseni valmiiksi ja työmatka kestää melkein tunnin.
Mitä teen? Olen jo tämän viikon aikana hakenut muita, osa-aikaisia töitä ihan paniikissa. Mitä ratkaisuja tässä tilanteessa oikein on? Onko 10 tunnin hoitopäivä 2-vuotiaalle liian pitkä vakituisesti? Minusta on.
Kommentit (90)
Kun muistelee omien lasten päiväkotiaikoja, niin tuollaista se aloitus oli. Hirveää kaaosta, väsymystä, kiukkuisia lapsia, ennenkuin se asettui pikkuhiljaa ja rutiinit alkoivat muodostua. Onhan sinulla itselläsikin suuret muutokset, kun olet ollut aiemmin lapsen kanssa kotona.
Opettele käyttämään työmatkat hyödyksi. Kuuntele musiikkia ja rentoudu, naputtele ruokatilaukset netistä, niin ei tarvitse enää lapsen kanssa käydä kaupassa, maksa laskut, mitä nyt milloinkin. Kotona teillä ei viikolla arkisin ole päiväsaikaan ketään, joten siivota ei juurikaan tarvitse, eikä teillä ole mitään massiivista ruoanlaittoakaan, kaupasta saa valmista ruokaakin. Kysele naapureilta, mistä löytyisi joku luotettava eläkeläinen tai koululainen, joka voisi hakea lapsen aikaisemmin hoidosta aina välillä. Kyllä se siitä pikkuhiljaa, ihan varmasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teillä kummallakin on asiasta vasta yhden viikon kokemus, anna enemmän aikaa. Toki jälkikäteen voi sanoa, että totuttautuminen hoitoon olisi kannattanut tehdä lyhyillä päivillä, mutta ei se teitä enää auta (ehkä ketjua lukevaa seuraavaa työhönlähtijää).
Kun lapsi alkaa nukkumaan ja syömään päiväkodissa, niin teidän arki muuttuu taas normaaliksi. Nyt lapsi käy ylikierroksilla, on syönyt ja nukkunut huonosti. Ja kyllä lapsi siihen tottuu. Ja sitä myöden sinäkin. Ehkä kokeilisin jossain vaiheessa sitäkin, että en antais aamulla ruokaa, vaan antaisin lapsen nähdä nälkää aamupäivän, jolloin ruoka ehkä maisuisi lounaalla ja sitten ei olisikaan niin huutava nälkä haettaessa. Pikkuhiljaa se kyllä alkaa syömään kuitenkin.
Tulevaisuuden kannalta, jos todella aiot tuossa työssä jatkaa, niin harkitkaa myös sinun työpaikan lähelle muuttamista. Lyhentäisi heti lapsen hoitopäivästä tunnin/ puoltoista. Miehelläsi on reissutyö, eli hänelle ihan sama missä asutte ja tukiverkot satojen kilometrien päässä- ei sekään vaikuta.
Työpaikan epäkohdat kannattaa ottaa heti puheeksi. (Pahimmassa tapauksessa antavat potkut, joka ratkaisee kaikki sun ongelmat...) Kerrot suoraan, että ilmaisiksi et viikonloppuisin tee töitä ja rajaat vastaanottamasi työn määrää. On huomattavasti helpompaa olla heti alusta hankala, kun ensin myötäillä ja sit alkaa vaatia muutoksia. Tällöin esimies vaan ajattelee, että "hoituihan nää hommat aiemminkin".
Nimenomaan!
Teet työt 100% keskittyneisyydellä, mutta vain sen minkä työajan puitteissa ehdit.
Jos edellytetään enemmän, sanot, ettei ole mahdollista työajan puitteissa. (Mahdollisesti jos halut voit tässä ehdottaa, että teet enemmän etänä niin voit tehdä myös lisäkorvauksella nuo 5h ylityötä kotoa käsin?)
Pahinta mitä voi tapahtua on, että sinut irtisanotaan, mutta ÄLÄ itse irtsanoudu. Jos työnantaja lopettaa työsuhteen et saa karenssia.
Saanen kysyä, mitä työt teet?
Tunnut kovin ahdistuneelta jo heti kättelyssä!
Tärkein asia on nyt se, että tarkistat mitä työsopparissasi lukee siitä etätyöstä. Jos siellä on sovittu asiasta, voit vaatia että tehdään kuten on sovittu. Nykyaikana etätyö pitää kirjata työsopimukseen. Muuten sitä käytetään vaan houkuttimena, että saadaan hakijoita, työntekijöitä ja hyvää mainosta firmalle. Todellisuudessa sitä ei sallita etkä voi juuri vastaan sanoa, ellet muistanut tarkistaa että se on siellä sopimuksessa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsen isä voi helpottaa tilannetta mitenkään?
Luetun ymmärtäminen: Hän on reissutöissä, sinnekö pitäisi lapsi ottaa mukaan?
- voi jäädä hoitovapaalle
- voi hyödyntää lyhennettyä työaikaa
- voi palkata kotiin apua ap:lle
- voi ostaa tälle auton
- voi tehdä enemmän silloin kun on kotonaAuton osto ei välttämättä kyllä helpota asiaa Helsingissä yhtään. Sillä monet työpaikat on sellaisia, että ei niissä ole parkkipaikkoja. Joten käytännössä pakko mennä julkisilla.
Höpsistä rallaa taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsen isä voi helpottaa tilannetta mitenkään?
Luetun ymmärtäminen: Hän on reissutöissä, sinnekö pitäisi lapsi ottaa mukaan?
- voi jäädä hoitovapaalle
- voi hyödyntää lyhennettyä työaikaa
- voi palkata kotiin apua ap:lle
- voi ostaa tälle auton
- voi tehdä enemmän silloin kun on kotonaEi, ei, ei, ei. Ei onnistu reissutyömiehelle. Miten lapsi edes tunnistaa muutaman kerran vuodessa kotona piipahtavaa reissutyömiestä? Miten reissutyömies hoitaisi neuvolat, kelat, kerhot ym kun ei pysty hoitamaan lasta edes kuukausittain kotona? Reissutyömies jostain syystä ei koskaan tienaa tarpeeksi. Autoon ei siis varaa sijoittaa tai palkata apua.
Mitä te oikein riehutte? Vai onko teitä sittenkin vain yksi itselleen vastailija? Ap:n mies on jo anonut lyhennettyä työaikaa joka alkaa 2 kk kuluttua. Tämä olisi selvinnyt jos olisit malttanut lukea viestejä. Tosin hänen tapauksessaan se tarkoittaa lisää vapaapäiviä, ei lyhempiä hoitopäiviä.
Ja noista reissutöistä joihin et usko. Oikein naurattaa kun pitää yrittää todistella ettei reissutöitä ole olemassakaan. Veljeni on reissutöissä, ihan kuule oikeasti, mutta enpä rupea sulle mitään todistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missäs isä?
Opettamassa sulle lukemista.
heh, ei se riitä, täällä on pilvin pimein niitä jotka osaavat lukea, MUTTA eivät ymmärrä lukemaansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on nämä mystiset reissutyöt jolloin käydään kotona muutama päivä kk? En ole koskaan saanut täällä tähän vastausta.
Jos ulkomaan komennuksia niin eihän se puoliso(aina muuten mies) maksa edes veroja Suomeen. Miksi edes kannattaisi asua tällöin täällä? Koneella tehtävää työtä? Miksei tee etänä? Kaupparatsu? Onko niitä edes enää? Rekkakuski? Paukkuu kyllä työajat lakeineen jo vuorokaudessa vastaan. Lentokapteeni? Samat työaikalait. Laivakokki? Ovat viikkoja putkeen töissä mutta viikkoja myös vapaalla.
Mitä tekee kotia hoitamaan kykenemätön työssään tärkeä reissutyömies?Samaa olen miettinyt! Lähinnä vauvapalstalta tuttu tämä supertärkeä reissutyömies joka ei vain voi vaikuttaa työaikaansa mutta silti on pitänyt lapsia vääntää sillä oletuksella että nainen ja naisen työnantaja joustaa.
No kaverin ukko oli jokin ihme laivankorjaaja, lensi ympäriämpäri maailmaa korjaamassa luxuslaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsen isä voi helpottaa tilannetta mitenkään?
Luetun ymmärtäminen: Hän on reissutöissä, sinnekö pitäisi lapsi ottaa mukaan?
- voi jäädä hoitovapaalle
- voi hyödyntää lyhennettyä työaikaa
- voi palkata kotiin apua ap:lle
- voi ostaa tälle auton
- voi tehdä enemmän silloin kun on kotonaEi, ei, ei, ei. Ei onnistu reissutyömiehelle. Miten lapsi edes tunnistaa muutaman kerran vuodessa kotona piipahtavaa reissutyömiestä? Miten reissutyömies hoitaisi neuvolat, kelat, kerhot ym kun ei pysty hoitamaan lasta edes kuukausittain kotona? Reissutyömies jostain syystä ei koskaan tienaa tarpeeksi. Autoon ei siis varaa sijoittaa tai palkata apua.
Mitä te oikein riehutte? Vai onko teitä sittenkin vain yksi itselleen vastailija? Ap:n mies on jo anonut lyhennettyä työaikaa joka alkaa 2 kk kuluttua. Tämä olisi selvinnyt jos olisit malttanut lukea viestejä. Tosin hänen tapauksessaan se tarkoittaa lisää vapaapäiviä, ei lyhempiä hoitopäiviä.
Ja noista reissutöistä joihin et usko. Oikein naurattaa kun pitää yrittää todistella ettei reissutöitä ole olemassakaan. Veljeni on reissutöissä, ihan kuule oikeasti, mutta enpä rupea sulle mitään todistelemaan.
Aa, takakireä opettaja linjoilla. Kuulettelu alkaa jo ennenkuin lukukausi on alkanut. Kyllä tulee kuule sulle pitkä ja vaikea vuosi, kuule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkein asia on nyt se, että tarkistat mitä työsopparissasi lukee siitä etätyöstä. Jos siellä on sovittu asiasta, voit vaatia että tehdään kuten on sovittu. Nykyaikana etätyö pitää kirjata työsopimukseen. Muuten sitä käytetään vaan houkuttimena, että saadaan hakijoita, työntekijöitä ja hyvää mainosta firmalle. Todellisuudessa sitä ei sallita etkä voi juuri vastaan sanoa, ellet muistanut tarkistaa että se on siellä sopimuksessa mukana.
https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/toissa/3941-lyhennetty-tyoevi…
https://www.tehy.fi/fi/tyoelamaopas/vapaat/osittainen-hoitovapaa
https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipai…
Lapsi on liian pieni viettämään noin pitkiä päiviä hoidossa. Pyydä, jos voisit ryhtyä osa-qikaiseksi ja yritys palkkaisi toisen osa-aikaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on liian pieni viettämään noin pitkiä päiviä hoidossa. Pyydä, jos voisit ryhtyä osa-qikaiseksi ja yritys palkkaisi toisen osa-aikaisen.[/
Jos työpaikkaSI ei ole sinulle sopiva, sano itsesi irti!
Kukaan ei ole korvaamaton; paikkasi täyttää joku muu..
Yritä palkata kahdeksi- kolmeksi kuukaudeksi opiskelija hakemaan lapsi hoidosta kolmelta. Nämä lyhyemmät päivät helpottaisivat lapsen sopeutumista uuteen päiväkotiarkeen. Lapsi saisi rauhoittua omassa kodissa viriketulvasta. Facebookista löytyy ryhmiä, joissa voi etsiä lapselle hoitajaa.
Syksyllä päiväkotiryhmässä voi olla useita uusia pikkuisia, jotka itkevät ikäväänsä ja ikävä tarttuu helposti muihinkin lapsiin. Yleensä lapset ovat varsin sopeutuvaisia, mutta toiset ovat luonteeltaan herkempiä ja heillä sopeutumisvaihe voi kestää kauemmin. Vaikutat hyvältä ja huolehtivalta äidiltä! Olisi tärkeää että sinä yrität aamuisin näyttää reipasta ilmettä päiväkodilla erotilanteessa ja hoidat lähdön mahdollisimman pikaisesti. Hoitajilta voi pyytää tekstarilla valokuvaa ja kuulumisia päivästä jos aamulla on ollut vaikeaa jäädä. Yleensä itkut menevät ohi kun päiväkodin ovi menee kiinni!
Harjoittele jämäkkyyttä työssäsi ja opettele sanomaan Ei. Katsele rauhassa työtä jonkin aikaa, ja samalla katsele löytyisikö lähempää esim. parempi osa-aika työ. Pienelle lapselle muuten on parempi lyhyemmät päivät kuin useat arkivapaat. Tämä siksi, että sopeutuminen ryhmään on vaikeaa jos viikossa on vain muutama hoitopäivä. Tutustumisen joutuu joka viikko aloittamaan ikään kuin uudelleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikka! Minulla ei ole lapsia mutta ymmärrän ehkä jotain ahdistuksesta. Ensimmäinen neuvo on, että orientoidu. Tarvitset muutokseen järkeä ja voimia, joita ei ahdistuneena ja kiireessä ole vaan ne molemmat syövät kumpaakin.
Istu alas, ja muista että et ole vankilassa. Työpaikka ei ole vankila. Periaatteessa voit jo heti huomenna sanoa, että et tule töihin. Vaikka et tee sitä, niin muista, että niin voi tehdä. Eli et ole missään mitä et voi muuttaa. Kaikki on hyvin.
Seuraavaksi mietit, miten tämä hetki taklataan. Mieluusti neuvoisin sinua päättämään, että kun olet pojan kanssa, se on sitä aikaa kun työllä ei ole väliä. Se aika on ihan yhtä hienoa ja arvokasta nyt kun se oli silloin kun et ollut töissä. Keskity siihen ja niihin hetkiin ja nauti niistä.
Olisiko viikonloppuaamulla aikaa istua miehen kanssa alas ja kysyä, että mitä tekisitte? Onko sukulaisia tähän taitekohtaan auttamaan tms? Näistä en tiedä, sinä ja miehesi tiedätte mitä vaihtoehtoja teillä on. Yksi on uuden työn haku, johon tarvitset aivoja ja voimaa.
Tiivistettynä neuvoni on että nyt on aika pysähtyä ja rauhoittua jotta muutokseen pääsee. Sinulla on tuo lapsesta eroon olemiseen totuttelu päällä joka varmasti saa kaiken muun tuntumaan pahemmalta potenssiin 10. Yritä vähän erotella tunteitasi ja tunnistaa niitä, ja anna niille tilaa myös.
Tsemppiä. Onpahan tympeän kuuloinen työpaikka sinulla, surkeaa toimintaa heiltä :(
Muistan tuon tunteen hyvin, vaikka nuorinkin kolmesta lapsesta aloittaa yläkoulun ensi viikolla. Tuntui että oli koko ajan väärässä paikassa ja elämä oli pelkkää ahdistusta. Mutta vaikka nyt ei tunnu siltä ap, se helpottaa kyllä, viikko on tosi lyhyt aika noin isossa elämänmuutoksessa.
Itsekin paniikissa harkitsin kaikkea, opiskelemaan lähtöä, uuden vauvan hankkimista (sepä se olisikin helpottanut :D), irtisanoutumista yms. Mutta onneksi en heti ruvennut mihinkään epätoivoratkaisuihin, koska lapsi tottui, äiti tottui ja arki alkoi sujumaan, eihän se aina kivaa ja helppoa ole, mutta ei se enää ollut kaaostakaan.
Joten hengitä, koita keksiä arjessa jotain rauhoittumiskeinoja, mitä ne sulle onkaan, ja malta hetki. Kyllä se helpottaa <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni pitää olla 26 viikkoa työssä samalla työnantajalla ennen kuin voi tehdä lyhennettyä työaikaa. Toistan vielä että aloitin viikko sitten aivan uudessa työssä.
Ap
Julkisella puolella on tarkkaa tuon suhteen kyllä. Toisaalta todennäköisesti joustot ja etätyöpäivät ovat sitten mahdollisia. Katsele nyt muutama kuukausi edes paikan kulttuuria ja käytäntöjä, ettet heti irtisanoudu ihan hyvästä paikasta.
Millä lailla se paikka on hyvä, kun ap:n kertoman mukaan ei ole kunnolla perehdytetty, töitä ei ehdi tehdä työaikana, sovituista asioista ei pidetä kiinni (etätyömahdollisuus) ja palkka on huono.
Irtisanoudu, niin me muutkin tehdään kun työ ei vastaa sitä mitä pitäisi. Esim työpaikkakiusaamista tms. Ei ole sun ja pienen lapsesi hyvinvoinnin arvoista. On lapselle hyvin stressaavaa siellä isossa lapsiryhmässä selviytyä noin pitkiä päiviä ja omakin stressitasosi/jaksamisesi vaikuttaa lapseen. Se on kuin noidankehä.
Pois töistä ja uusi yritys muualla. Lapsi on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä on nämä mystiset reissutyöt jolloin käydään kotona muutama päivä kk? En ole koskaan saanut täällä tähän vastausta.
Jos ulkomaan komennuksia niin eihän se puoliso(aina muuten mies) maksa edes veroja Suomeen. Miksi edes kannattaisi asua tällöin täällä? Koneella tehtävää työtä? Miksei tee etänä? Kaupparatsu? Onko niitä edes enää? Rekkakuski? Paukkuu kyllä työajat lakeineen jo vuorokaudessa vastaan. Lentokapteeni? Samat työaikalait. Laivakokki? Ovat viikkoja putkeen töissä mutta viikkoja myös vapaalla.
Mitä tekee kotia hoitamaan kykenemätön työssään tärkeä reissutyömies?Ainakin seuraavat tiedän:
- Rakennusala. Monessa tehdään reissutöitä, työmaat eivät ole aina lähellä. Esim. moottoriteiden rakentajat saattavat asua viikot siellä jossain missä tietä nyt tehdäänkään.
- Junaratojen korjaajat vai mitä ne ovat. Matkustavat pitkin Suomea.
- Laivoilla töissä olevat.
- Vientiteollisuudessa on paljonkin väkeä, jotka juoksevat pitkin maailmaa yhä.
- Erilaisten erikoiskoneiden korjaajat, vaikka satamanosturit tai paperikoneet. Menevät sinne missä korjattavaa on.
- Tietoverkkojen korjaajat tms. ovat kai vähän vastaava ammattiryhmä, mutta Suomessa.Rakennusala. Eli puoliso virolainen.
Moottoritienkorjaus . Suomessa kausi työtä. Mitä tekee talvet?
Laivoilla ei olla kk putkeen työssä. Paitsi ne virolaiset.
Vientiteollisuudessa ja tietoverkkokorjauksissa ei myöskään vietetä ulkomailla pitkiä aikoja joka kuukausi.
Ainoa mikä noista kuulostaa järkevältä on nuo korjaajat. Mutta kuinka vtusti nyt Suomessa satamanostureita hajoaa 😄 ettei vapaapäiviä tule kuin muutama vuodessa?
Sähkömies (esim sellainen joka pistää ne piuhat ja pistorasiat okt-rakennuksella paikoilleen / maanrakennusurakoitsija / maalämpöpumppujen asentaja / parvekelasiasentaja / nuohooja / aurinkopaneeliasentaja / "edustaja"/myynninedistäjä -- oikeestiko teidän mielikuvitus loppuu näitten reissutyöpaikkojen keksimisessä ????? Ei kaikkia töitä todellakaan hoideta virolaisilla halpatyöntekijöillä!
Ja jos vielä sattuu olemaan itse yrittäjä niin pieninä palasina on se leipä maailmalla.
No oma mies aikanaan oli "reissutyössä" Helsingissä ihan asiantuntijatehtävissä.
Itse täällä 250km päässä vakitöissä.
Emmekä todellakaan halunneet muuttaa pk-seudulle, joten hänellä siellä pieni vuokrakoppi missä majaili viikot.
Toimi meille.