Mies sanoo että tunteet kuolleet
Mitähän ihmettä minun tulisi tehdä? Pitäisikö minun lähteä lasten kanssa? Mies sanoo että hän ei halua enää läheisyyttä kanssani, ja että tunteet ovat kuolleet, kokee minut ystävänä. Onko toivoa? Pitkä suhde. On toki asioita miehen mukaan taustalla siinä ett mikä ajanut tunteet sammumaan. Mutta mies ei suostu pariterapiaan. Mitä teen? Tämä tilanne raastaa todella. Itse rakastan häntä.
Kokemuksia kaivataan
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa voi vaan tuntua siltä, varsinkin kun on lapsia. Järjestä enemmän aikaa teille ihan kahdestaan. Lapset vaikka mummolle viikonloppuna.
Nykyisovanhemmat ei kuule lapsia hoida, minuuttiakaan. Meillä isovanhemmat kummatkaan ei ole sekuntiakaan koskaan auttaneet tai hoitaneet. Ei ole parisuhdetta sitten pystytty hoitamaankaan, kun täällä ei edes rahalla saa yön yli hoitajaa mistään.
Nimim, yli 10v ilman yhtään lapsivapaata
Jos mies on lähdössä, lähteköön. Miksi naisen pitäisi nähdä se vaiva, että lähtisi ensimmäisenä? Hän on sinun miehesi, joka on antanut aviolupauksen. Se ei ole roikkumista, jos yrittää pelastaa liiton. Harkitse esim. Kirkon perheneuvontaa. Ei varmaankaan tarvitse kuulua kirkkoon.
Antaa toivoa mistä? Että avioliitto jatkuu ilman että hänellä on tunteita sinua kohtaan? Haluatko sellaista toivoa?
Taitaa olla toinen nainen jo odottamassa mutta mies koittaa jättää viimeisen askeleen sinun otettavaksi. Ehkäpä hän toivoo jos vaikka tajuaisit lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Antaa toivoa mistä? Että avioliitto jatkuu ilman että hänellä on tunteita sinua kohtaan? Haluatko sellaista toivoa?
Taitaa olla toinen nainen jo odottamassa mutta mies koittaa jättää viimeisen askeleen sinun otettavaksi. Ehkäpä hän toivoo jos vaikka tajuaisit lähteä.
Toivoa siitä että tunteet tulisivat takaisin koska edelleen rakastaa siis minua mutta ei halua läheisyyttä yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa toivoa mistä? Että avioliitto jatkuu ilman että hänellä on tunteita sinua kohtaan? Haluatko sellaista toivoa?
Taitaa olla toinen nainen jo odottamassa mutta mies koittaa jättää viimeisen askeleen sinun otettavaksi. Ehkäpä hän toivoo jos vaikka tajuaisit lähteä.
Toivoa siitä että tunteet tulisivat takaisin koska edelleen rakastaa siis minua mutta ei halua läheisyyttä yms
Jos mies rakastaa, hän kiipeää vaikka kuuhun ja takaisin naisensa takia. Tämä mies ei ole menossa edes pariterapiaan.
Puheita ei kannata uskoa, koska aina voi sanoa ihan mitä tahansa ihan kenelle tahansa. Ainoastaan teot merkitsevät.
Pahoittelen. Tämä ei ole enää pelastettavissa. Mitä nopeammin pääset eroamaan, pääset myös suremaan, paranemaan ja sitä kautta uuteen tulevaisuuteen. Tämä ei ole maailman ainoa mies, eikä edes mikään hyvä sellainen (enää).
Mutta onko sinulle tapahtunut jotain? Olethan sinäkin muuttunut ajan myötä.
Toivoa on yhä, mutta aikaa ei ehkä ole paljon. Tee mitä voit suhteen pelastamiseksi. Näytä miehelle parhaat puolet itsestäsi.
Onpas neitimäistä lässytystä mieheltäsi.
Olen pahoillani! Kovasti kuulostaa tutulta mitä itse kävin pari vuotta sitten läpi. Meillä takana yli 20 vuoden liitto ja lapsia. Mies väitti ettei hänellä ole toista, mutta ei suostunut pariterapiaan. Muutamia kuukausia erosta kuitenkin ilmoitti, että on seurustellut jo parisen kuukautta ja nyt ovat ehtineet naimisiinkin. Toivon kovasti ettei teillä ole kyse tästä ja saisitte selvitettyä asiat.
Miksi kaikki ottaa haudanvakavasti tämän tunteet kuolleet -saunomisen, ihan kuin se nyt vaan olisi näin ja tulee loppuiän olemaan. Ihminen on ailahtelevainen ja muuttuva olento, tuollainen olo voi olla joskus ja toiste taas ei.
Itsekin koin keski-iän kriiseissäni että tunteet on kuollut miestä kohtaan. Aloin jopa epäillä onko niitä koskaan edes ollut, vai olenko vaan mennyt virran mukana ja suvun ja yhteiskunnan odotusten mukaan, ottanut jonkun vaan ok miehen että saan perheen. Avioliiton rikkomiseen oli kuitenkin iso kynnys, lastenkin takia. Ja hyvä niin! Koska kun omat kriisiin oli kriiseilty, tunteet miestä kohtaan palasivat. Ja tajusin senkin että olin alusta asti häntä rakastanut, että oli täysin masennuksen vääristämä näkemys se, että en muka olisi.
No joo tässä on toki se ero että minä olen nainen ja tässä ketjussa mies. Mutta en minä usko ollenkaan että miehet on pohjimmiltaan kovin erilaisia enkä varsinkaan että kaikki on jotain sikoja joilla aina on toinen nainen jos he alkaa kokea kyllästymistä suhteeseen.
Suostuuko mies viettämään kanssasi kahdenkeskistä aikaa? Ilmeisesti teillä on hyvä keskusteluyhteys ja voitte puhua vaikeistakin asioista. Onko mies tehnyt järjestelyjä perheen hajoamista ennakoiden?
Mitä mies sanoo syyksi ettei pariterapia nappaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki ottaa haudanvakavasti tämän tunteet kuolleet -saunomisen, ihan kuin se nyt vaan olisi näin ja tulee loppuiän olemaan. Ihminen on ailahtelevainen ja muuttuva olento, tuollainen olo voi olla joskus ja toiste taas ei.
Itsekin koin keski-iän kriiseissäni että tunteet on kuollut miestä kohtaan. Aloin jopa epäillä onko niitä koskaan edes ollut, vai olenko vaan mennyt virran mukana ja suvun ja yhteiskunnan odotusten mukaan, ottanut jonkun vaan ok miehen että saan perheen. Avioliiton rikkomiseen oli kuitenkin iso kynnys, lastenkin takia. Ja hyvä niin! Koska kun omat kriisiin oli kriiseilty, tunteet miestä kohtaan palasivat. Ja tajusin senkin että olin alusta asti häntä rakastanut, että oli täysin masennuksen vääristämä näkemys se, että en muka olisi.
No joo tässä on toki se ero että minä olen nainen ja tässä ketjussa mies. Mutta en minä usko ollenkaan että miehet on pohjimmiltaan kovin erilaisia enkä varsinkaan että kaikki on jotain sikoja joilla aina on toinen nainen jos he alkaa kokea kyllästymistä suhteeseen.
Kiitos positiivisesta tarinasta. Miehellä on päällä työuupumusta ja luulen että myös jonkin verran masennusta. Joten en tiedä kuinka paljon nämä voivat vaikuttaa asiaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Suostuuko mies viettämään kanssasi kahdenkeskistä aikaa? Ilmeisesti teillä on hyvä keskusteluyhteys ja voitte puhua vaikeistakin asioista. Onko mies tehnyt järjestelyjä perheen hajoamista ennakoiden?
Suostuu kyllä. Voimme puhua kyllä kaikesta. Olemme tehneet sellaista järjestelyä että ainaki. Toistaiseksi olemme muuttamassa erilleen koska otetaan taukoa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies sanoo syyksi ettei pariterapia nappaa?
Kuulemma ei tarvettaei usko ett siitä mitään hyötyä ja ett miksi emme voi puhua kahdestaan
Miehillä on ainoastaan yksi _tunne_: kiima. Se joutaakin kuolemaan. Ketään ei kiinnosta.
Jos sanot että rakastat edelleen häntä, ja mies sanoo edelleen ettei hänellä ole tunteita, niin kyllä homma on loppuun käsitelty. Ei toivoa.
Miksi ehdotat tuota. Luuletko tosiaan että kannattaa jatkaa tuossa tilanteessa. Ihan kuin miehellä ei olisi mitään omaa vastuuta sanoista tai tunteista, naisen pitäisi hoitaa nekin miehen puolesta(?). Naiselle olisi nöyryyttävää jäädä väkisin suhteeseen miehessä roikkumaan.