Annika Saarikko jyrähti: Nopeita ratkaisuja hoitajapulaan löydyttävä pian!

Ai niinkuin Helsinki syndrooma -sarjassa valtion virkanilkki painostaa poliisia vihjaillen että valtio ei panisi pahakseen "nopeaa ratkaisua" asiaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa miksi lähihoitajan tulisi teidän mielestä tienata yli 3000e/kk kun lähihoitajaksi voi kouluttautua vaikka suoraan vankilasta eli kuka vaan? Lastentarhanopettajat ja luokanopettajat tienaa vähemmän vaikka ovat korkeakoulutettuja. Jos hoitajien palkkavaatimukset menisi läpi, tienaisi sh:t jatkossa yli 4000e/kk ja lh:t yli 3000e/kk.

No ei tarvitse, mutta ei tarvitse sitten olettaa myöskään, että hoidan sinua tai omaistasi. 

Mun peruspalkka on tällä hetkellä n.2300e.  2-vuorotyö ja lisillä tuota saa nostettua 200-300e. Lisää tekemällä (lisävuoroja) pääsee sinne 3000e/kk kyllä, mutta se vaatii aika paljon pois kotoa perheen luota olemista. Meidän työpaikassa on jatkuvasti auki paikkoja mihin ei hae kukaan ja liioittelematta ainakin puolet työntekijöistä on irtisanoutunut vuoden sisällä.

Kun ketään ei saada töihin on kunnan ostettava palvelu yksityiseltä. Yksityinen tulee tekemään saman työn noin kolminkertaisella tuntihinnalla. Laskin, että pääsisin samaan palkkaan kuin jos vaihtaisin vuokratyöhön ja tekisin 4 päivää viikossa.

Sitten on kolmas paikka mihin myös haetaan lähihoitajia. Paikka olisi lähinnä kotoani ja ihan viihtyisä työpaikka (olin joskus hetken siellä töissä). Palkka 2100e/kk. Arvaa kiinnostaako hakea, tai hakeeko moni muukaan?

Olisiko siinä jotain vastauksia kysymykseesi? Lyhyesti. Ei pidä maksaa, mutta kyllä kannattaisi jos haluaa, että työt tulee tehdyksi eikä tarvitse maksaa vielä paljon enemmän.

Olen tehnyt rekryfirman kautta ja sitä palkkaahan nostaa juuri se, ettei makseta lomia. Ei ole palkallista lomaa, ei lomarahoja, vaan kaikki maksetaan kerralla palkassa. Jos kunnallisiin halutaan samat palkat, lakataan sitten vaan korvaamassa lomia muutoin kuin suoraan kuukausittain palkassa. Ei kenellekään enää 4-6 viikkoa palkallista lomaa vuodessa eikä tuhatta euroa lomarahoja. Niin yksinkertaista. Rekryfirmojen kautta lomia ei tule ja ihmiset kauhistelee, kun on tuntipalkka euron enemmän kuin kunnallisella. Se oli se loma.

Enemmänkin nopeita ratkaisuja kyvyttömään hallintoon saatava nopeasti...

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Vierailija kirjoitti:

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Ulkomaisista hoitajista tuli mieleen, että suomen kieli on vaikea ja hidas oppia. Omassa työyksikössäni on ollut muualta muuttaneita hoitajia, jotka ovat työn ohella opiskelleet ammatillista suomea. Moni muu kieli on nopeampi oppia. Suomessa myös palkan riittävyys perusmenoihin on haaste. Pk-seudulla ei hoitajan palkalla kovin hulppeasti eletä. Taannoin oli lehdissä ja televisiossa juttua espanjalaisista hoitajista, joita tuotiin Vaasan seudulle. Onkohan heistä yhtään jäänyt Suomeen sen jälkeen kun pakollinen aika oli ohi? Vaasassa nyt kuitenkin on vielä halvempaa asuminen kuin pk-seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Mitenkähän meidän 70-luvulla syntyneiden oikein käy vanhana... :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Eipä meille 70-lukulaisille jää hirveästi vaihtoehtoja. Pitää omilla elintavoillaan pitää huolta, ettei ainakaan sen vuoksi terveys petä. Sitten pitää toivoa, että robotiikka kehittyy niin paljon, että siitä saadaan apua. Ja jos vanhuus on yhtä kärsimystä päivästä toiseen, aina voi tehdä viimeisen matkan Sveitsiin tai Hollantiin, jossa eutanasia on sallittu. 

Mitenkähän meidän 70-luvulla syntyneiden oikein käy vanhana... :/

Marin di ole tehnyt yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Eipä meille 70-lukulaisille jää hirveästi vaihtoehtoja. Pitää omilla elintavoillaan pitää huolta, ettei ainakaan sen vuoksi terveys petä. Sitten pitää toivoa, että robotiikka kehittyy niin paljon, että siitä saadaan apua. Ja jos vanhuus on yhtä kärsimystä päivästä toiseen, aina voi tehdä viimeisen matkan Sveitsiin tai Hollantiin, jossa eutanasia on sallittu. 

Mitenkähän meidän 70-luvulla syntyneiden oikein käy vanhana... :/

Ei tule robotiikasta apuja, liian kalliita hankkia ja ylläpitää kun ei ihmistyöstäkään haluta maksaa enää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Ulkomaisista hoitajista tuli mieleen, että suomen kieli on vaikea ja hidas oppia. Omassa työyksikössäni on ollut muualta muuttaneita hoitajia, jotka ovat työn ohella opiskelleet ammatillista suomea. Moni muu kieli on nopeampi oppia. Suomessa myös palkan riittävyys perusmenoihin on haaste. Pk-seudulla ei hoitajan palkalla kovin hulppeasti eletä. Taannoin oli lehdissä ja televisiossa juttua espanjalaisista hoitajista, joita tuotiin Vaasan seudulle. Onkohan heistä yhtään jäänyt Suomeen sen jälkeen kun pakollinen aika oli ohi? Vaasassa nyt kuitenkin on vielä halvempaa asuminen kuin pk-seudulla.

Luulisi että kaikista noista luettelemistasi epäkohdista huolimatta, suomen ilmasto on sellainen vetovoimatekijä  että viihtyvät täällä edelleen.

Annika Saarikko jyrähti... no siltä pääsi vaan pieru.

Ongelmat tiedossa monissa asioissa pitkään , vuosiakin mutta ratkaisuja aletaan miettiä parasta ennen päiväyksen mentyä . Ei tehdä mitään ennen kuin  on aivan pakko ja silloinkin mahdollisimman vähän , toivotaan ja uskotaan että ongelmat ratkeavat itsestään .

Hakisin mielelläni hoitaja koulutukseen, mutta perheellisenä, tarvitsen rahallista tukea opiskelu ajalle. Ei siis yksittäistä satalappusta kerran kuussa, mutta sellaista summaa jolla neljä henkeä oikeasti elää.

Myös työharjoittelu jaksoilla tulisi saada palkkaa.

Jos vaikka hoitaja kouluttajille merkittäisiin se kokeilussa aiemmin ollut kansalaispalkka.

Tällä hetkellä alan vaihto kävisi liian kalliiksi, ei olisi varaa ruokaan, sähköön, kulkemiseen, lääkkeisiin ym.

Ai Annika otti esille ehkäisevän terveystyön ja yksilön vastuun omasta terveydestään. Ylipaino on suurin yksittäinen terveysongelma tässä maassa, ja siitä kun päästään eroon, niin johan alkaa riittää hoitopaikkoja kaikille tarvitseville.

Vierailija kirjoitti:

Hakisin mielelläni hoitaja koulutukseen, mutta perheellisenä, tarvitsen rahallista tukea opiskelu ajalle. Ei siis yksittäistä satalappusta kerran kuussa, mutta sellaista summaa jolla neljä henkeä oikeasti elää.

Myös työharjoittelu jaksoilla tulisi saada palkkaa.

Jos vaikka hoitaja kouluttajille merkittäisiin se kokeilussa aiemmin ollut kansalaispalkka.

Tällä hetkellä alan vaihto kävisi liian kalliiksi, ei olisi varaa ruokaan, sähköön, kulkemiseen, lääkkeisiin ym.

Saisit aikuisopintorahan, jos ole tähän asti ollut jossain töissä. Lisäksi voit hakea kelasta jotain soviteltua työttömyys-/opiskelutukea. Ja tietenkin lisäksi tulee asumistuki, koska nämä tuet eivät todnäk ole paljon yli 1500 euroa kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa miksi lähihoitajan tulisi teidän mielestä tienata yli 3000e/kk kun lähihoitajaksi voi kouluttautua vaikka suoraan vankilasta eli kuka vaan? Lastentarhanopettajat ja luokanopettajat tienaa vähemmän vaikka ovat korkeakoulutettuja. Jos hoitajien palkkavaatimukset menisi läpi, tienaisi sh:t jatkossa yli 4000e/kk ja lh:t yli 3000e/kk.

1. Lähihoitajista suurin osa tekee 2-vuorotyötä sisältäen vklp ja muita pyhävuoroja. Moni lähihoitaja tekee myös 3-vuorotyötä sisältäen yötyötä. Työaikojen haittalisät nostavat palkkaa. LH peruspalkka on 2100-2300/kk bruttona.

2. Lähihoitajaksi on melko helppo kouluttautua, mutta työssä pärjääminen onkin sitten aivan toinen asia. Työssä pärjäämisen kannalta tärkein työkalu monessa paikassa on hoitajan persoona, vasta sitten tulee käytännön osaaminen ja teoreettinen osaaminen. Persoonaa on vaikea kehittää pelkästään teoriaa koulussa opiskelemalla, lähinnä sitä voi kehittää työskentelemällä äärimmäistä joustamista, empatiaa, diplomatiaa ja ymmärrystä vaativien potilasryhmien parissa. Vuodepotilaiden ja joidenkin muiden potilasryhmien hoitaminen pitää sisällään työskentelyä erilaisten eritteiden parissa, eikä sellaisenaan sovi todellakaan kaikille, vaikka koulutus olisikin ollut helppo.

3. Lähes mihin vain ammattiin voi kouluttautua suoraan vankilasta. Itse asiassa meillä on mm juristiksi itsensä vankilasta käsin lukeneita.

4. Lähihoitajan työ on joko henkisesti äärimmäisen raskasta (psykiatria, päihde, muistisairaat osin, vammaiset osin, lapset osin) ja/tai fyysisesti raskasta sekä epämiellyttävää (vanhukset, lapset osin, vammaiset osin). Tämä nostaa odotuksia työstä maksettavan korvauksen suhteen.

5. Miksi palkan pitäisi riippua itsearvoisesti vain koulutustasosta?

Eikä palkan pitäisi määräytyä enemminkin niin, että ammatin palkka on silloin sopivalla tasolla, kun työhön löytyy riittävästi halukkaita työntekijöitä tarjotulla palkkatasolla?

Mielestäni myös työn raskaudesta ja erinäisistä epämiellyttävyys tekijöistä pitäisi maksaa ekstraa, vaati työ sitten minkälaista koulutusta hyvänsä. Sinällään monen työn voisi opetella pelkästään työssä oppimalla, myös korkeakoulutusta edellyttävän työtehtävän.

6. Opettajat ja lastentarhanopettajat tekevät ma-pe klo 7-17 välille ajoittuvaa päivätyötä.

Ei iltoja, ei viikonloppuja, ei pyhiä, ei öitä, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Siksi heidän kokonaispalkkansa ei ole juurikaan isompi (lastentarhanopettajilla) kuin vuorotyötä tekevillä hoitajilla.

Vuorotyö ei ole mikään sotealojen erikoisuus,vaan ihan nykypäivää monilla aloilla.Samalla tavalla ne vuorotyölisät kokonaispalkkaan lasketaan muillakin aloilla ja ovat korvausta "epämilellyttävistä" työajoista.Lienee ihan normaalia alalla kuin alalla,että pelkkää päivävuoroa/kahta vuoroa tekevä tienaa vähemmän,kuin kolmivuoroa tekevä.

Onhan se kiva ajatella,että omalla alalla täytyy olla jokin yli-ihminen pärjätäkseen.Tosiassa kovin on monenlaista persoonaa hoitajinakin ja silti voivat toimia ihan kelpo hoitajina,vaikka eivät näihin yli-ihmisen sfääreihin yltäisikään.Voisin myös veikata,että valtaosaa ihmisistä ällöttää erilaiset eritteet ja silti niiden parissa pystyy työskentelemään.

Opettajan työ on vaativaa asiantuntijatyötä,eikä se,että työtä tehdään vain arkena ja päivällä,tee siitä "kevyttä ja helppoa".

Vierailija kirjoitti:

Olisi jo aika saada kohtuutta palkkauksiin kaiken kaikkiaan ja nostaa suorittavan työn arvostusta nykyisestä, oli kyse sitten hoitajista, raksamiehistä, palomiehistä, poliiseista, rekkakuskeista, roskakuskeista yms. He tätä maata pitkälti pyörittävät ja sen toimivuuden varmistavat. Tällä hetkellä arvot ovat päälaellaan, tuntuu että mitä vähemmän olennainen työ on yhteiskunnan toimivuuden kannalta, sitä paremmin siitä maksetaan.

Mikäköhän puolue olisi jatkossa oikeasti työväen puolue ihan käytännön tasolle ulottuen, eikä vain vaalipuheissa?

Mitkähän työt sun mielestä sitten on niitä ylipalkattuja,yhteiskunnan toimivuuden kannalta vähemmän olennaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopeita ratkaisuja ei ole, vaikka Annika kuinka raivoaisi. 

Väestön demografian vuoksi pitäisi joka kolmannen nuoren valmistautua alalle, jotta pärjäisimme asian kanssa tulevaisuudessa. 

Näinhän ei ole, eikä tule koskaan olemaan. Eikä ihmisiä voi, ainakaan vielä, pakottaa valmistumaan jollekin alalle.

Ulkomaisia hoitajia ei tänne saada tarvittavaa määrää, koska houkuttelevuudessa Suomi häviää liian monelle muulle länsimaalle. 

Viimeiset ikäluokat, jotka saavat tulevaisuudessa edes jotenkin siedettävää hoitoa ja hoivaa, ovat syntyneet 1960-luvulla. 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneet (keskimäärin) jäävät ilman tarpeellista apua vanhuudessasaan. Tilastot ei valehtele.

Yksikään poliitikko ei uskalla ottaa tätä asiaa näyttävästi esille.  

Ulkomaisista hoitajista tuli mieleen, että suomen kieli on vaikea ja hidas oppia. Omassa työyksikössäni on ollut muualta muuttaneita hoitajia, jotka ovat työn ohella opiskelleet ammatillista suomea. Moni muu kieli on nopeampi oppia. Suomessa myös palkan riittävyys perusmenoihin on haaste. Pk-seudulla ei hoitajan palkalla kovin hulppeasti eletä. Taannoin oli lehdissä ja televisiossa juttua espanjalaisista hoitajista, joita tuotiin Vaasan seudulle. Onkohan heistä yhtään jäänyt Suomeen sen jälkeen kun pakollinen aika oli ohi? Vaasassa nyt kuitenkin on vielä halvempaa asuminen kuin pk-seudulla.

Ja ulkomaisten huonosti suomea puhuvien työntekijöiden runsastuminen hoitoalalla vähentää alan vetovoimaa suomalaisten hoitajien silmistä entisestään: Täytyy toimia tukiopettajana/tulkkina sen muun muutenkin kiireisen työn ohessa. On oikeasti todella raskasta kun työkaverina on ihminen joka ei puhu ja ymmärrä suomea kunnolla ja ihmisestä riippuu ihan hirveästi, että millä vauhdilla oppii (esim. itselläni on huono kielipää, niin oppisin kyllä uuden kielen älyttömän hitaasti).

Yksityiset eivät maksa sitäkään, mitä kunnallisella puolella. Siellä ei makseta edes hälytysrahoja tai muuta ylimääräistä kokemukseni mukaan. Sielläkin muuttoliike on jatkuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/helpotusta-kainuun-hoitajapulaa…

Hullua rahdata ulkomaalaista työvoimaa tänne kun totuus on se, että Suomessa on yllinkyllin hoitajia, mutta nämä hoitajat eivät halua tehdä hoitotyötä huonojen työolojen, ikävän työn ja huonon palkan takia.

Suomessa ollaan oma aika taisteltu siitä, että työtätekeviä ei kohdeltaisi kuin  orjia, kuten monessa kehitysmaassa nykyään edelleen tapahtuu. Saarikko & co. haluavat luoda uudelleen halpatyömarkkinat. Näin ei alalle saada enää suomalaisia ja suomenkielisiä hoitajia, vaan ihmisiä jotka ovat omassa kotimaassaan tottuneet raatamaan ala-arvoisella palkkauksella.  Saarikon silmät kiiluvat kuin ahneella katilla pelkästä ajatuksesta.