Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan
05.08.2022 |
HS jutussa sanotaan, että suuret ikäluokat ovat ovat päässeet nauttimaan. Tämä on väärä asenne. Ikäänkuin ns suuret ikäluokat ja vähän sen jälkeenkin syntyneet olisivat vain löhöilleet sikarit hampaissa ja konjakkia siemaillen katselleet vierestä, kun omaisuus kasvaa itsestään. Totuus on se, että sen omaisuuden eteen on tehty lujasti töitä. Kaikki tietävät, että into työhön on laskemaan päin ja nuorten arvot ovat erilaiset. Harva nuori nykyään painaa esim koko kesäloman töitä ja tämähän aivan viime uutisten mukaan selittää osaltaan sairaaloiden sijaispulaa. https://www.hs.fi/talous/art-2000008972636.html
Kommentit (989)
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläinen saa leskeneläkettä, vaikka menee uudelleen naimisiin, kunhan on yli 50 vuotta uudelleen naimisiin mennessä.
Kela kertoo:
Olit vähintään 50-vuotias, kun puolisosi kuoli.
Olit alle 50-vuotias ja puolisosi alle 65-vuotias, kun menitte naimisiin tai rekisteröitte parisuhteenne.
Olitte naimisissa vähintään 5 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Eläkkeitä maksetaan 5 miljardia rahastosta, 25 miljardia työssäkäyvien palkoista ja 3 miljardia rahastosta.
Moni saa eläkkettä 1200 kuukaudessa, kun kaupan alalla 1300 netto kuukaudessa, kun tekee 30 tuntia vuorotyötä viikossa.
Että kyllä ne lellipennut on eläkkeellä kotona.
Joku vielä valitti toisessa keskustelussa, että 1200 olisi muka pieni eläke.
Työtön saa työkokeilussa 700 kuukaudessa, kun tekee 20 päivää töitä, jos ei suostu niin karenssi.
Ja minimieläke 880 kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Palkkatukityö kestää noin 6 kuukautta ja sitten tulee uusi työtön tilalle.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä joten hyvä, että seuraavan 10 vuoden aikana monet asunnot jäävät perillisille, ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Työikäisiä on ENEMMÄN kuin eläkeläisiä, joten lopeta tuo valehtelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Palkkatukityö kestää noin 6 kuukautta ja sitten tulee uusi työtön tilalle.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä joten hyvä, että seuraavan 10 vuoden aikana monet asunnot jäävät perillisille, ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Työikäisiä on ENEMMÄN kuin eläkeläisiä, joten lopeta tuo valehtelu.
Ei ole. 10 vuoden sisällä nähdään paljonko pankki myöntää 700 eurolla lainaa, kun perikunnat myy asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa oli siinä mielessä, että työttömyyttä ei juuri ollut, jokaiselle löytyi vakituinen työpaikka. Asuntolainojakin myönnettiin ilman suuria käsirahoja ja lisävakuuden lisävakuuksia.
Nykypäivänä sekä työpaikan, että asuntolainan saaminen on hankalaa. Itse kituutan pätkätöissä ja juuri mitään en saa säästöön, kun vuokraan menee suurin osa tuloista.
Eihän se suurten ikäluokkien vika ole jos kaikki on kallistunut,pankit on ahneempia,nuoriso on ulosotossa eikä osaa hoitaa raha-asioitaan.Hallitus ei osaa kuin nostaa hintoja ja sijoittajat ahnehtivat lisää.Koulusta vaan pitäisi lisätä vaikka työpaikkoihin ei riitä enään 1 ammatti pitää osata 3-4 hommaa ei tuollaiseen kukaan hae.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Palkkatukityö kestää noin 6 kuukautta ja sitten tulee uusi työtön tilalle.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä joten hyvä, että seuraavan 10 vuoden aikana monet asunnot jäävät perillisille, ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Työikäisiä on ENEMMÄN kuin eläkeläisiä, joten lopeta tuo valehtelu.
Ei ole. 10 vuoden sisällä nähdään paljonko pankki myöntää 700 eurolla lainaa, kun perikunnat myy asuntoja.
Yhtiövastike on muuttotappiokaupungissa ainakin 300 eli 3600 vuodessa.
Nyt jo on vuokra-asuntoja sadoittain tyhjillään, Helsingissä yli 3000, Vantaalla 2000 ja Espoossa yli 2000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa oli siinä mielessä, että työttömyyttä ei juuri ollut, jokaiselle löytyi vakituinen työpaikka. Asuntolainojakin myönnettiin ilman suuria käsirahoja ja lisävakuuden lisävakuuksia.
Nykypäivänä sekä työpaikan, että asuntolainan saaminen on hankalaa. Itse kituutan pätkätöissä ja juuri mitään en saa säästöön, kun vuokraan menee suurin osa tuloista.
Eihän se suurten ikäluokkien vika ole jos kaikki on kallistunut,pankit on ahneempia,nuoriso on ulosotossa eikä osaa hoitaa raha-asioitaan.Hallitus ei osaa kuin nostaa hintoja ja sijoittajat ahnehtivat lisää.Koulusta vaan pitäisi lisätä vaikka työpaikkoihin ei riitä enään 1 ammatti pitää osata 3-4 hommaa ei tuollaiseen kukaan hae.
Miksi teidän eläkkeet on palkkojen suuruisia? Ja miksi eläkemaksu oli teillä vain 5 %, kun nyt 25%?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Eläkkeitä maksetaan 5 miljardia rahastosta, 25 miljardia työssäkäyvien palkoista ja 3 miljardia rahastosta.
Moni saa eläkkettä 1200 kuukaudessa, kun kaupan alalla 1300 netto kuukaudessa, kun tekee 30 tuntia vuorotyötä viikossa.
Että kyllä ne lellipennut on eläkkeellä kotona.
No voi, se on työelämä muuttunut. Aikoinaan kaupasta sai vielä täydet tunnit, joten niitä töitäkin tehtiin sitten enemmän.
Eläkettäkin alkoi kertymään vasta 23-vuotiaana, vaikka olisit työskennellyt 18-vuotiaasta asti. Viisi vuotta teit töitä ilman eläkekertymää.
Toista se on nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me on nautittukin! Ensimmäinen "etelän hedelmä", appelsiini, 5 vuotiaana, polvihousuista talvellakin pääsin eroon jo kansakoulun 3. luokalla, sisävessa, keskuslämmitys ja jääkaappi kymmenvuotiaana, oma polkupyörä 15 vuotiaana, ensimmäinen palkallinen kesätyö 14 vuotiaana ja 17 vuotiaasta alkaen 41 vuotta jatkuvasti työelämässä. Sitten erityisikäsäännöksen perusteella työeläkkeelle, josta olen nauttinut nyt lähes 20 vuotta! Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!
Ja 20 - vuotiaana häät, lapsi ja alkoi talon rakennus, 40 - vuotiaana tontti järven rannalta ja Honkarakenteen mökki. Uusi auton tietyin väliajoin kaupasta ja etelän matka kerran vuodessa. Noin ainakin meidän sukulaisilla oli.
Ja kansakoulu käyty. Ei tarvinnnut lukea 1000 sivun kirjaa seuraavaksi päiväksi, josta 2 kysymystä kokeeseen, kirjoittaa 150 sanan ainetta ruotsiksi lisäksi + lukea englannin kappale ja sanasto sekä tehdä 4 lasku, josta puoli tuntia yhteen laskuun.Voidaan laittaa eläkeläiset kouluun. Ensin 8 tunnin koulupäivä, sen jälkeen nuo läksyt, ei palkkaa ja 6 kuukauden palkaton työharjoittelu tietysti niinkuin nyky nuorilla.
Valmistumisen jälkeen voikin sitten mennä työkokeiluun 540 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euro/ työpäivä esim. sairaalaan tekemään kokousmuistioita, osaston tilastointi, tilaamaan takseja ja laboratoriokokeita, purkamaan potilaskansioita jne.
Työtön saa tunnukset Lifecareen ja tulostat myös osastolla olevan potilaan paperit, jos hänet siirretään muualle.
Työtön näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
No, sieltä näkee sen työttömänkin terveystiedot, joilla sinne on lupa päästä. Vaitiolovelvollisuus sitoo työtöntä siinä kuin vakinaista henkilökuntaakin.
Niin sitoo ja osalle työttömistä tehdään supon tarkastus, kun on vielä enemmän vaitiolovelvollista tietoa mitä sairaalassa. Työttömiä on julkisen puolen ja valtion yksiköt täynnä.
Niin on. Vuodesta toiseen samoissa tehtävissä. Ovat halvempia kuin ammattilaiset. Sitten kyllä sattuu niitä hupsan, kurkkasin arkistossa kaikkien naapurien ja sukulaisten tiedot, koska ei ole mitään ammattietiikkaa. Ja miksi olisi, kun 6kk päästä joku toinen tulee tekemään samaa hommaa
Siinä tapauksessa kannat myös seuraukset.
Kätevää tietenkin siinä tapauksessa, ettet jatkossa niitä jaksoja enää joudu tekemään.Hönön tapauksessa ei ole pelkoa. Reppanan olisi kyllä ollut parempi pysyä vain siellä kyökin puolella. Kyllä siellä ois hommia voinu tehdä ihan samoin kuin toimistossa, toiskätisesti ;pppp
Kun keittiöapulainen koulutetaan Tradenomiksi, se kyökkipsykologia sekoittuu taliaivoissa Taloussanomien uutisiin. Seurauksena työtön HÖNÖ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teidän nuorten vikisijöiden kannattaa nauttia nyt niin kovasti parjaamienne boomereiden teille silottamasta elämästä. On varmaa, että maailma on paljon huonommalla tolalla, kun olette itse boomereita. Voi tulla vielä ikävä, voi, voi!
No ihan varmaan maailma on huonommalla tolalla, siitä kiitos teille. Olette onnistuneet pilaamaan maapallon ja teillä on edelleen poliittinen valta, eli vaikka me nuoremmat äänestäisimme miten, emme pääse vaikuttamaan. Pian on jo liian myöhäistä edes ilmastonmuutosta pysäyttämään, varallisuuttakaan emme saa, joten tulevaisuutemme on todennäköisesti pelkkää sheissea mutta siitähän te itsekkäät boomerit olette iloisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Eläkkeitä maksetaan 5 miljardia rahastosta, 25 miljardia työssäkäyvien palkoista ja 3 miljardia rahastosta.
Moni saa eläkkettä 1200 kuukaudessa, kun kaupan alalla 1300 netto kuukaudessa, kun tekee 30 tuntia vuorotyötä viikossa.
Että kyllä ne lellipennut on eläkkeellä kotona.
No voi, se on työelämä muuttunut. Aikoinaan kaupasta sai vielä täydet tunnit, joten niitä töitäkin tehtiin sitten enemmän.
Eläkettäkin alkoi kertymään vasta 23-vuotiaana, vaikka olisit työskennellyt 18-vuotiaasta asti. Viisi vuotta teit töitä ilman eläkekertymää.
Toista se on nykyään.
Niin se eläkekertymä alkaa myös nuoremmilla kertyä vasta 23-vuotiaana, sen lisäksi vietiin eläkeputki ja leskeneläke ja leikattiin ansiosidonnaisesta 100 päivää pois, poistettiin kulukorvaus omaehtoisesta opiskelusta, pitkällä työhistorialla ei saa enää korotettua ansiosidonnaista, ansiosidonnaista ei saa enää pitkitettyä opiskelulla. Miksi vain nuoremmilta leikataan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Palkkatukityö kestää noin 6 kuukautta ja sitten tulee uusi työtön tilalle.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä joten hyvä, että seuraavan 10 vuoden aikana monet asunnot jäävät perillisille, ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Työikäisiä on ENEMMÄN kuin eläkeläisiä, joten lopeta tuo valehtelu.
Hönö ei saa työtä vaikka työikäisiä on sen mielestä vähemmän kuin eläkeläisiä ;DDDDDD
Tosiasiassa eläkeläisiäkin palkataan mieluummin kuin HÖNÖ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me on nautittukin! Ensimmäinen "etelän hedelmä", appelsiini, 5 vuotiaana, polvihousuista talvellakin pääsin eroon jo kansakoulun 3. luokalla, sisävessa, keskuslämmitys ja jääkaappi kymmenvuotiaana, oma polkupyörä 15 vuotiaana, ensimmäinen palkallinen kesätyö 14 vuotiaana ja 17 vuotiaasta alkaen 41 vuotta jatkuvasti työelämässä. Sitten erityisikäsäännöksen perusteella työeläkkeelle, josta olen nauttinut nyt lähes 20 vuotta! Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!
Ja 20 - vuotiaana häät, lapsi ja alkoi talon rakennus, 40 - vuotiaana tontti järven rannalta ja Honkarakenteen mökki. Uusi auton tietyin väliajoin kaupasta ja etelän matka kerran vuodessa. Noin ainakin meidän sukulaisilla oli.
Ja kansakoulu käyty. Ei tarvinnnut lukea 1000 sivun kirjaa seuraavaksi päiväksi, josta 2 kysymystä kokeeseen, kirjoittaa 150 sanan ainetta ruotsiksi lisäksi + lukea englannin kappale ja sanasto sekä tehdä 4 lasku, josta puoli tuntia yhteen laskuun.Voidaan laittaa eläkeläiset kouluun. Ensin 8 tunnin koulupäivä, sen jälkeen nuo läksyt, ei palkkaa ja 6 kuukauden palkaton työharjoittelu tietysti niinkuin nyky nuorilla.
Valmistumisen jälkeen voikin sitten mennä työkokeiluun 540 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euro/ työpäivä esim. sairaalaan tekemään kokousmuistioita, osaston tilastointi, tilaamaan takseja ja laboratoriokokeita, purkamaan potilaskansioita jne.
Työtön saa tunnukset Lifecareen ja tulostat myös osastolla olevan potilaan paperit, jos hänet siirretään muualle.
Työtön näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
No, sieltä näkee sen työttömänkin terveystiedot, joilla sinne on lupa päästä. Vaitiolovelvollisuus sitoo työtöntä siinä kuin vakinaista henkilökuntaakin.
Niin sitoo ja osalle työttömistä tehdään supon tarkastus, kun on vielä enemmän vaitiolovelvollista tietoa mitä sairaalassa. Työttömiä on julkisen puolen ja valtion yksiköt täynnä.
Niin on. Vuodesta toiseen samoissa tehtävissä. Ovat halvempia kuin ammattilaiset. Sitten kyllä sattuu niitä hupsan, kurkkasin arkistossa kaikkien naapurien ja sukulaisten tiedot, koska ei ole mitään ammattietiikkaa. Ja miksi olisi, kun 6kk päästä joku toinen tulee tekemään samaa hommaa
Siinä tapauksessa kannat myös seuraukset.
Kätevää tietenkin siinä tapauksessa, ettet jatkossa niitä jaksoja enää joudu tekemään.Hönön tapauksessa ei ole pelkoa. Reppanan olisi kyllä ollut parempi pysyä vain siellä kyökin puolella. Kyllä siellä ois hommia voinu tehdä ihan samoin kuin toimistossa, toiskätisesti ;pppp
Kun keittiöapulainen koulutetaan Tradenomiksi, se kyökkipsykologia sekoittuu taliaivoissa Taloussanomien uutisiin. Seurauksena työtön HÖNÖ!
Voi voi, olet tiainen huono tunnistamaan kirjoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me on nautittukin! Ensimmäinen "etelän hedelmä", appelsiini, 5 vuotiaana, polvihousuista talvellakin pääsin eroon jo kansakoulun 3. luokalla, sisävessa, keskuslämmitys ja jääkaappi kymmenvuotiaana, oma polkupyörä 15 vuotiaana, ensimmäinen palkallinen kesätyö 14 vuotiaana ja 17 vuotiaasta alkaen 41 vuotta jatkuvasti työelämässä. Sitten erityisikäsäännöksen perusteella työeläkkeelle, josta olen nauttinut nyt lähes 20 vuotta! Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!
Ja 20 - vuotiaana häät, lapsi ja alkoi talon rakennus, 40 - vuotiaana tontti järven rannalta ja Honkarakenteen mökki. Uusi auton tietyin väliajoin kaupasta ja etelän matka kerran vuodessa. Noin ainakin meidän sukulaisilla oli.
Ja kansakoulu käyty. Ei tarvinnnut lukea 1000 sivun kirjaa seuraavaksi päiväksi, josta 2 kysymystä kokeeseen, kirjoittaa 150 sanan ainetta ruotsiksi lisäksi + lukea englannin kappale ja sanasto sekä tehdä 4 lasku, josta puoli tuntia yhteen laskuun.Voidaan laittaa eläkeläiset kouluun. Ensin 8 tunnin koulupäivä, sen jälkeen nuo läksyt, ei palkkaa ja 6 kuukauden palkaton työharjoittelu tietysti niinkuin nyky nuorilla.
Valmistumisen jälkeen voikin sitten mennä työkokeiluun 540 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euro/ työpäivä esim. sairaalaan tekemään kokousmuistioita, osaston tilastointi, tilaamaan takseja ja laboratoriokokeita, purkamaan potilaskansioita jne.
Työtön saa tunnukset Lifecareen ja tulostat myös osastolla olevan potilaan paperit, jos hänet siirretään muualle.
Työtön näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
No, sieltä näkee sen työttömänkin terveystiedot, joilla sinne on lupa päästä. Vaitiolovelvollisuus sitoo työtöntä siinä kuin vakinaista henkilökuntaakin.
Niin sitoo ja osalle työttömistä tehdään supon tarkastus, kun on vielä enemmän vaitiolovelvollista tietoa mitä sairaalassa. Työttömiä on julkisen puolen ja valtion yksiköt täynnä.
Niin on. Vuodesta toiseen samoissa tehtävissä. Ovat halvempia kuin ammattilaiset. Sitten kyllä sattuu niitä hupsan, kurkkasin arkistossa kaikkien naapurien ja sukulaisten tiedot, koska ei ole mitään ammattietiikkaa. Ja miksi olisi, kun 6kk päästä joku toinen tulee tekemään samaa hommaa
Siinä tapauksessa kannat myös seuraukset.
Kätevää tietenkin siinä tapauksessa, ettet jatkossa niitä jaksoja enää joudu tekemään.Hönön tapauksessa ei ole pelkoa. Reppanan olisi kyllä ollut parempi pysyä vain siellä kyökin puolella. Kyllä siellä ois hommia voinu tehdä ihan samoin kuin toimistossa, toiskätisesti ;pppp
Kun keittiöapulainen koulutetaan Tradenomiksi, se kyökkipsykologia sekoittuu taliaivoissa Taloussanomien uutisiin. Seurauksena työtön HÖNÖ!
Voi voi, olet tiainen huono tunnistamaan kirjoituksia.
Influencer on haukkunut jo monta eri kirjoittajaa Hönöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän nuorten vikisijöiden kannattaa nauttia nyt niin kovasti parjaamienne boomereiden teille silottamasta elämästä. On varmaa, että maailma on paljon huonommalla tolalla, kun olette itse boomereita. Voi tulla vielä ikävä, voi, voi!
No ihan varmaan maailma on huonommalla tolalla, siitä kiitos teille. Olette onnistuneet pilaamaan maapallon ja teillä on edelleen poliittinen valta, eli vaikka me nuoremmat äänestäisimme miten, emme pääse vaikuttamaan. Pian on jo liian myöhäistä edes ilmastonmuutosta pysäyttämään, varallisuuttakaan emme saa, joten tulevaisuutemme on todennäköisesti pelkkää sheissea mutta siitähän te itsekkäät boomerit olette iloisia.
Oma vikasi
https://www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days/
älä pullistele tietämätön
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me on nautittukin! Ensimmäinen "etelän hedelmä", appelsiini, 5 vuotiaana, polvihousuista talvellakin pääsin eroon jo kansakoulun 3. luokalla, sisävessa, keskuslämmitys ja jääkaappi kymmenvuotiaana, oma polkupyörä 15 vuotiaana, ensimmäinen palkallinen kesätyö 14 vuotiaana ja 17 vuotiaasta alkaen 41 vuotta jatkuvasti työelämässä. Sitten erityisikäsäännöksen perusteella työeläkkeelle, josta olen nauttinut nyt lähes 20 vuotta! Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!
Ja 20 - vuotiaana häät, lapsi ja alkoi talon rakennus, 40 - vuotiaana tontti järven rannalta ja Honkarakenteen mökki. Uusi auton tietyin väliajoin kaupasta ja etelän matka kerran vuodessa. Noin ainakin meidän sukulaisilla oli.
Ja kansakoulu käyty. Ei tarvinnnut lukea 1000 sivun kirjaa seuraavaksi päiväksi, josta 2 kysymystä kokeeseen, kirjoittaa 150 sanan ainetta ruotsiksi lisäksi + lukea englannin kappale ja sanasto sekä tehdä 4 lasku, josta puoli tuntia yhteen laskuun.Voidaan laittaa eläkeläiset kouluun. Ensin 8 tunnin koulupäivä, sen jälkeen nuo läksyt, ei palkkaa ja 6 kuukauden palkaton työharjoittelu tietysti niinkuin nyky nuorilla.
Valmistumisen jälkeen voikin sitten mennä työkokeiluun 540 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euro/ työpäivä esim. sairaalaan tekemään kokousmuistioita, osaston tilastointi, tilaamaan takseja ja laboratoriokokeita, purkamaan potilaskansioita jne.
Työtön saa tunnukset Lifecareen ja tulostat myös osastolla olevan potilaan paperit, jos hänet siirretään muualle.
Työtön näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
No, sieltä näkee sen työttömänkin terveystiedot, joilla sinne on lupa päästä. Vaitiolovelvollisuus sitoo työtöntä siinä kuin vakinaista henkilökuntaakin.
Niin sitoo ja osalle työttömistä tehdään supon tarkastus, kun on vielä enemmän vaitiolovelvollista tietoa mitä sairaalassa. Työttömiä on julkisen puolen ja valtion yksiköt täynnä.
Niin on. Vuodesta toiseen samoissa tehtävissä. Ovat halvempia kuin ammattilaiset. Sitten kyllä sattuu niitä hupsan, kurkkasin arkistossa kaikkien naapurien ja sukulaisten tiedot, koska ei ole mitään ammattietiikkaa. Ja miksi olisi, kun 6kk päästä joku toinen tulee tekemään samaa hommaa
Siinä tapauksessa kannat myös seuraukset.
Kätevää tietenkin siinä tapauksessa, ettet jatkossa niitä jaksoja enää joudu tekemään.Hönön tapauksessa ei ole pelkoa. Reppanan olisi kyllä ollut parempi pysyä vain siellä kyökin puolella. Kyllä siellä ois hommia voinu tehdä ihan samoin kuin toimistossa, toiskätisesti ;pppp
Kun keittiöapulainen koulutetaan Tradenomiksi, se kyökkipsykologia sekoittuu taliaivoissa Taloussanomien uutisiin. Seurauksena työtön HÖNÖ!
Voi voi, olet tiainen huono tunnistamaan kirjoituksia.
Influencer on haukkunut jo monta eri kirjoittajaa Hönöksi.
naurattais jos ei säälittäis ;DDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Palkkatukityö kestää noin 6 kuukautta ja sitten tulee uusi työtön tilalle.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä joten hyvä, että seuraavan 10 vuoden aikana monet asunnot jäävät perillisille, ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Työikäisiä on ENEMMÄN kuin eläkeläisiä, joten lopeta tuo valehtelu.
Hönö ei saa työtä vaikka työikäisiä on sen mielestä vähemmän kuin eläkeläisiä ;DDDDDD
Tosiasiassa eläkeläisiäkin palkataan mieluummin kuin HÖNÖ
Eläkeläinen saa joka kuukausi eläkkeen ja palkka on lisätulo. Kun työtön teke syyskuussa kuukauden sijaisuuden niin seuraavan kerran tilille tulee rahaa joulukuussa.
Saas nähdä kuinka moni ensi talvena irtisanottava tekee virheen ja ottaa lyhyen työpätkän vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eli 1945-1949 syntyneet eli nuoruuden ja kasvatti perheet 60-70-luvulla ja kyllähän sillon oli köyhempää ku nykyään.
Ei ollut taulutelkkareita, tietokoneita, niin paljoa ulkomaanmatkoja jne.
Kyllä me reissattiin Italian rantakohteissa ja vanhemmat Rivieralla ihan yhtälailla. Isä pääsi lukion papereilla yliopistoon ja valmistui parissa vuodessa ekonomiksi - ei ollut alempia ja ylempiä tutkintoja. Vastavalmistuneena nimitettiin johtajaksi pankkiin ja sai hulppean työsuhdeasunnon Helsingin keskustasta. Ehkä maalla oli toisenlaista.
Olispa ollutkin pankinjohtaja-isä. Mutta ei ollut. Oli vaan joku raksamies. Jonka palkka meni vielä enimmäkseen ryyppäämiseen. Asuttiin milloin missäkin vuokramörskässä, josta saatiin aina häätö kun vuokria ei maksettu. Sellaista se oli työläispennun elämä 50 - 60-luvulla.
Ei sen puoleen, luokkakaverini isä oli pankinjohtaja, ja ryyppäämiseen senkin rahat paljolti meni, mutta niillä oli isot maatilat ja metsäomaisuudet ja äidinkin puolelta rikkauksia vaikka mitä.
Ei näitä asioita oikein voisi vertailla. Hyvä- ja huono -osaisia on kaikissa ikäluokissa ja on ollut aina ja iäisesti. Mekö muka saatiin tuosta noin vain hyvät työpaikat? Ei hyvänen aika, työttömyyttä oli jo 60-luvulla. Sossun elättejä oli jo silloin. Kyllähän minä' nyt muistan, miten köyhiä ihmiset oli monin paikoin. Mulla oli koulukavereita, jotka oli tosi köyhistä paikoista, yksikin tyttö kulki vielä talvella kangastossuissa koulussa.
Minulla oli hakeminen 70-luvun puolivälissä, että sain työpaikan. Kuusi vuotta tein töitä silloin tällöin, menin aina kun pyydettiin, tein vaikka kahta vuoroa peräkkäin, kun toivoin vakinaistamista. Pitkiä aikoja olin työttömänä. En viitsi edes alkaa kuvailla, mitä kaikkea siinä joutui tekemään, että sai asiat toimimaan.
Nykynuoret ei suostuisi sitä aikaa elämään.
Tämä vanhempien haukkuminen on nyt muoti-ilmiö. No, ilman meitä ei olisi teitäkään ja mikäpäs siinä.
Ei ole meidän vika, että maailma menee eteenpäin niin kuin menee. Meillä on vaikeuksia ymmärtää digiaikaa, mikä taas teille nuorille on itsestäänselvää. Se on ehdottomasti teidän etu tässä ajassa. Saatte asianne luistamaan aivan eri tavalla.
Ja tällä hetkellä ainakin niin kansanedustajat kuin ministeritkin alkaa olla jo enemmän nuorta väkeä, joten on ihan turha huutaa, että me boomerit äänestämme eduskuntaankin vain boomereita, ja siksi teidän etuanne ei kukaan aja. Se on pötypuhetta, koska eduskunnassa on periaatteessa vain muutama boomeri-ikäinen, ellei peräti vain yksi. Kaikki muut ovat nuorempia. Ministerit ovat kaikki nuorempaa väkeä, jopa niin nuoria, että meidän aikanamme tuon ikäisiä ei olisi missään nimessä päästetty valtaan.
Eikö teidän olisi aika ruveta tekemään jotain asioillenne, ettekä vaan istu persiillänne ja odota, että joku kantaa eteenne tuottoisan työpaikan ja tukun rahaa?
Ymmärrän, että työpaikat on hakusessa, mutta toisaalta omat lapsenlapset on todistaneet, että työllistyminen on ihan mahdollista kun asian eteen vain tekee jotain. Syrjäytyneitä oli jo minun nuoruudessani, ei sekään mikään tämän ajan ilmiö ole. Mistähän sekin sitten johtui, jos kerran kaikki oli silloin ennen niin helppoa ja auvoista? Ettei olisi omalla asenteellakin jotain merkitystä.
Ei auta nykypäivänä. AMK tutkinnossa arvosanat 4, kun paras 5 ja CV 2 sivua määräaikaisia työsopimuksia, kaikista kiitettävä arvostelu. Aina otetaan uusi työtön palkkatuella.
Työttömiä on palkkatuella lapsia hoitamassa tarhoissa, koulunkäyntiavustajina kouluissa, uimahalleissa uimavalvojina, kaupungin puutarhatoimessa leikkaamassa ruohikoita ja haravoimassa, palolaitoksella toimistotöissä jne.
No onpahan sitten edes töitä! Ei niillä boomereilla ollut yhtään sen kummemmat palkat aikanaan, just ja just leivän saivat. Piti olla töissä, että pystyi elämään, pikku hiljaa sitten saivat parempiakin työpaikkoja, kun ei jääneet laakereilleen lepäämään. Sisko sai baarista palkkaa 60 markkaa kuussa ja teki siellä aivan kaiken, omistaja kävi vaan haukkumassa välillä milloin mistäkin. Siitä kuudestakympistä maksoi kotiin kaksikymppiä, loput sai itse pitää. Mitään vuokra-asuntoa ei kyennyt sillä palkalla saamaan. Sitten sai paikan ohjelmatoimistosta ja sai palkkaa peräti 120 markkaa ja sai asua toimiston takahuoneessa, se oli jo edistys. Nää asiat on jäänyt hyvin mieleen.
Palkkatuki, mikä se on? Jos ei ennen saanut työpaikkaa, sai syödä sormiaan. Kukaan mitään palkkatukia mistään maksellut. Muistan yhden kaverini, joka sai lopputilin kaupasta, kun oli syönyt yhden viinirypäleen ja kauppias näki. Samantien sai lähteä, ei siinä työsopimuksia noudateltu eikä kyselty, koska ei sellaisia edes ollut.
Monet nuoret saa vielä pitkään apua vanhemmiltaan, mutta silti heitä täällä moititte. Ilman heidän apuaan ja tukeaan ette pärjäisi kumminkaan. Meidän aikana se ei vaan tullut kuuloonkaan. Monet jopa potkittiin pois kotoaan kun aikuisiksi tulivat. Se oli maailman laki silloin, ja kyllähän se kovasti pisti yrittämään ja opettelemaan. Tietysti aina on ollut niitä lellipentuja, jotka kaiken saivat ja mitään ei tarvinnut tehdä, mutta ei niitäkään yhteiskunta auttanut, vaan vanhemmat ja varakas suku.
Palkkatukityö kestää noin 6 kuukautta ja sitten tulee uusi työtön tilalle.
Työikäisiä on vähemmän kuin eläkeläisiä joten hyvä, että seuraavan 10 vuoden aikana monet asunnot jäävät perillisille, ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Työikäisiä on ENEMMÄN kuin eläkeläisiä, joten lopeta tuo valehtelu.
Ei ole. 10 vuoden sisällä nähdään paljonko pankki myöntää 700 eurolla lainaa, kun perikunnat myy asuntoja.
Siinä menee konkurssiin koko Suomen kansa, kun niistä taloista aletaan kiskoa perintöveroja. Ei kukaan osta niitä, kun jokaiselle on tulossa niitä ihan itselleen riesaksi 1 tai useampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän me on nautittukin! Ensimmäinen "etelän hedelmä", appelsiini, 5 vuotiaana, polvihousuista talvellakin pääsin eroon jo kansakoulun 3. luokalla, sisävessa, keskuslämmitys ja jääkaappi kymmenvuotiaana, oma polkupyörä 15 vuotiaana, ensimmäinen palkallinen kesätyö 14 vuotiaana ja 17 vuotiaasta alkaen 41 vuotta jatkuvasti työelämässä. Sitten erityisikäsäännöksen perusteella työeläkkeelle, josta olen nauttinut nyt lähes 20 vuotta! Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa!
Ja 20 - vuotiaana häät, lapsi ja alkoi talon rakennus, 40 - vuotiaana tontti järven rannalta ja Honkarakenteen mökki. Uusi auton tietyin väliajoin kaupasta ja etelän matka kerran vuodessa. Noin ainakin meidän sukulaisilla oli.
Ja kansakoulu käyty. Ei tarvinnnut lukea 1000 sivun kirjaa seuraavaksi päiväksi, josta 2 kysymystä kokeeseen, kirjoittaa 150 sanan ainetta ruotsiksi lisäksi + lukea englannin kappale ja sanasto sekä tehdä 4 lasku, josta puoli tuntia yhteen laskuun.Voidaan laittaa eläkeläiset kouluun. Ensin 8 tunnin koulupäivä, sen jälkeen nuo läksyt, ei palkkaa ja 6 kuukauden palkaton työharjoittelu tietysti niinkuin nyky nuorilla.
Valmistumisen jälkeen voikin sitten mennä työkokeiluun 540 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euro/ työpäivä esim. sairaalaan tekemään kokousmuistioita, osaston tilastointi, tilaamaan takseja ja laboratoriokokeita, purkamaan potilaskansioita jne.
Työtön saa tunnukset Lifecareen ja tulostat myös osastolla olevan potilaan paperit, jos hänet siirretään muualle.
Työtön näkee sen potilaan terveystiedot kenen asioita hoitaa.
No, sieltä näkee sen työttömänkin terveystiedot, joilla sinne on lupa päästä. Vaitiolovelvollisuus sitoo työtöntä siinä kuin vakinaista henkilökuntaakin.
Niin sitoo ja osalle työttömistä tehdään supon tarkastus, kun on vielä enemmän vaitiolovelvollista tietoa mitä sairaalassa. Työttömiä on julkisen puolen ja valtion yksiköt täynnä.
Niin on. Vuodesta toiseen samoissa tehtävissä. Ovat halvempia kuin ammattilaiset. Sitten kyllä sattuu niitä hupsan, kurkkasin arkistossa kaikkien naapurien ja sukulaisten tiedot, koska ei ole mitään ammattietiikkaa. Ja miksi olisi, kun 6kk päästä joku toinen tulee tekemään samaa hommaa
Siinä tapauksessa kannat myös seuraukset.
Kätevää tietenkin siinä tapauksessa, ettet jatkossa niitä jaksoja enää joudu tekemään.Hönön tapauksessa ei ole pelkoa. Reppanan olisi kyllä ollut parempi pysyä vain siellä kyökin puolella. Kyllä siellä ois hommia voinu tehdä ihan samoin kuin toimistossa, toiskätisesti ;pppp
Kun keittiöapulainen koulutetaan Tradenomiksi, se kyökkipsykologia sekoittuu taliaivoissa Taloussanomien uutisiin. Seurauksena työtön HÖNÖ!
Voi voi, olet tiainen huono tunnistamaan kirjoituksia.
Influencer on haukkunut jo monta eri kirjoittajaa Hönöksi.
naurattais jos ei säälittäis ;DDDDDDDDD
On kyllä monta Hönöä palstalla 😂
Alue: Aihe vapaa
Eläkkeitä maksetaan 5 miljardia rahastosta, 25 miljardia työssäkäyvien palkoista ja 3 miljardia rahastosta.
Moni saa eläkkettä 1200 kuukaudessa, kun kaupan alalla 1300 netto kuukaudessa, kun tekee 30 tuntia vuorotyötä viikossa.
Että kyllä ne lellipennut on eläkkeellä kotona.