Kun suhde on muuttunut seksittömäksi, mutta on silti hyvä

Meillä seksityön liitto. Ollaan tyytyväisiä näin. Eiköhän tuokin ole jokaisen oma asia.

kumma asenne vaan, että seksi olisi muun suhteen vastakohta melkein.  ehkä joillekki on niin.

Onko testo tasot tutkittu? Syötä sille salaa sinkkiö ja e vitamiinia..

Tämä nyt vähän riippuu itsestäsi, miten "puutteessa" koet olevasi. Jos seksi on sinulle todella tärkeä suhteen toimimisen mittari, niin sitten ehkä kannattaa miettiä eroamista tai jotain muuta järjestelyä. Mutta jos on "hyvä näin" niin miksi edes ajatella tätä sen kummemmin. Meillä ollaan tässä "hyvä näin" suhteessa, jossa yhdessäolo on tärkeämpää kuin seksi - vaikka naistenlehdet tai seksitohtorit mitä sanoisivat. Kun omat halut menivät vaihdevuosien alkamisen ja sairauden myötä, niin mieheni kanssa keskusteltiin asiasta. Hän ei nähnyt tässä ongelmaa, kun emme kummatkaan ole olleet nuorenakaan asiassa kovin aktiivisia. Meille se yhdessäolo ja yhteenkuulumisen tunne on aina ollut se juttu. 

Kaikkeen tottuu, myös ilman seksiä olemiseen. Ei sitä sitten enää osaa kaivata.

Nostelen, kun olen itse samassa tilanteessa. Toisaalta rakastan ja ajatus erosta tuntuu kauhealta, toisaalta mietin, että pärjäänkö loppuelämän ilman. 

Vierailija kirjoitti:

Seksitön suhde ei ole hyvä. Mä eroaisin. Mä olen ollut pisimmällään puutteessa 8kk. Se riitti mulle. Nyt on mies jonka kanssa en ole puutteessa.

N52

Ajatelkaas jos mies kirjoittaisi näin naisesta.

Sitä paskan määrää tuulettimessa ei siivoaisi kukaan.

Naiset ovat kertoneet miehille täälläkin vuosien ajan kuinka eivät kaipaa seksiä. Miestä jolla on haluja nimitellään monin eri tavoin, ja "miehillä on aina vain yksi asia mielessä"

Nyt kun ei ole, nyt kun mies tekee kuten naiset haluavat... nyt se ei kelpaa?

Minä lopetin meillä n. 44 vuotiaana.

Vaimo säännösteli, minä päätin että on helpompaa olla täysin ilman kuin odottaa seuraavaa kertaa toiveikkaana.

Hän on vapaa lähtemään suhteesta koska haluaa, eilen viimeksi itki kun "ei kelpaa" enää. Tällä on nyt menty 4 vuotta.

Me olemme 56 ja 57 v, ja meillä on seksiä 3-4 kertaa kuukaudessa. Suhde on hyvä, enkä ikinä jättäisi kaveria seksin tai sen puutteen vuoksi. Elämässä on paljon muutakin kuin seksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä jäi seksi pois mun vaihdevuosien myötä. Ei mua vaan haluta enää ollenkaan. Miehelle riittää itsetyydytys silloin kun siltä tuntuu. Ollaan ihan onnellisia yhdessä eikä aiota erota. Joskus ehdotin miehelle että haluaisiko hän saada luvan olla muiden naisten kanssa, kun minä en kerran enää seksiä halua, ja hän ihan kauhistui, että eihän hän halua seksiä minkään sellaisen naisen kanssa jota hän ei rakasta.

Kaipaan tätä vanhaa aikaa, ihmisiä ihmisille. Nykyään on ihan hulluja aikoja. Onlyfansit sun muut ja minä minä minä.

Kaipaan tätä, kunpa ihmiset muistaisi että on olemassa asioita joilla on oikeasti väliä ja että kaikkea yhtäaikaa ei voi saada. Tottakai seksi on tärkeä osa ihmisen elämää. Mutta olemme ihmisiä. Nykyään eletään kuin pellossa, minä minä minä ja pitää saada kaikki yhtäaikaa: työ, perhe, useita kumppaneita, jne jne.

Kyllähän itsellänikin on nuorena miehenä valtava libido. Se on silti vain seksiä. 

Tarjosin sitä joka päivä ihan niin paljon kuin toinen pyysi, ja jaksoin jatkaa aina siihen asti kunnes toinen pyysi lopettamaan. Sitä hyvää elämää kesti vuosikymmenen. Sitten tämä ei riittänyt ja piti saada muita miehiä. Siihen kaatui se liitto. Mitä muuta olisin voinut tehdä. En mitään. Täytyi antaa toisen mennä, kun kerran en riittänyt. Ei tämä halunnut enää... Minua. 

No, se siitä

En edelleenkään keksi mitä olisin voinut tehdä. Nykyään se vaan taitaa olla niin että tällaista se on. Halutaan kaikki yhtäaikaa. En kykene tähän bileisiin osallistumaan, pidän omista rajoistani kiinni 

Meillä sama tilanne. Ikää 64/59, minä vanhempi ja halukas yhä. Miehellä fyysinen ongelma ja lääkitys mitkä vei kyvyt muutama vuosi sitten. Muuten oikein hyvä parisuhde mutta kyllä tämä raastaa. 

En aio erota mutta olen nykyään levollisempi kun olemme erossa eri maissa useita kuukausia vuodessa. Toisen läheisyys - se mitä ei saa - ahdistaa kun olemme samassa talossa vaikka arki rullaa ja meillä on hauskaa yhdessä. 

Onneksi on läheinen ystävä joka pitää sylissä, silittää ja antaa läheisyyden joka kotoa puuttuu. 

Koska elämään kuuluu paljon muutakin. Terve suhde on monia mielenkiintoisia asioita tärkeän ihmisen kanssa.

Se on kuitenkin ok, että  jokainen meistä on erilainen ja kaikille se seksi ei ole niin tärkeää. 

Siis ymmärretään toistemme erilaisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Minä lopetin meillä n. 44 vuotiaana.

Vaimo säännösteli, minä päätin että on helpompaa olla täysin ilman kuin odottaa seuraavaa kertaa toiveikkaana.

Hän on vapaa lähtemään suhteesta koska haluaa, eilen viimeksi itki kun "ei kelpaa" enää. Tällä on nyt menty 4 vuotta.

Sinä kuulostat vaikeasti persoonallisuushäiriöiseltä. Ei ole normaalia olla noin täynnä vihaa puolisoa kohtaan ja k 0$t aa hänelle jotain tapahtumaa. 

Meillä myös seksi loppunut, ei ole ongelma. Muutaläheisyyttä on.

N54

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lopetin meillä n. 44 vuotiaana.

Vaimo säännösteli, minä päätin että on helpompaa olla täysin ilman kuin odottaa seuraavaa kertaa toiveikkaana.

Hän on vapaa lähtemään suhteesta koska haluaa, eilen viimeksi itki kun "ei kelpaa" enää. Tällä on nyt menty 4 vuotta.

Sinä kuulostat vaikeasti persoonallisuushäiriöiseltä. Ei ole normaalia olla noin täynnä vihaa puolisoa kohtaan ja k 0$t aa hänelle jotain tapahtumaa. 

Ehkä tuossa on vakka kantensa valinnut. Eipä tuo vaimokaan ollut tajunnut, että suhteessa joustetaan ja huomioidaan toinen. Kaikki ei voi pyöriä pelkästään toisen tai toisen ehdoilla.

Meillä ei ole ollut seksiä noin neljään vuoteen, mutta muuta läheisyyttä on paljonkin. En koe ongelmaksi enkä ole miettinytkään eroa tämän vuoksi. 

N50

Jos ap ja miehensä on tyytyväisiä tilanteeseen niin mikäs siinä. 

 

Mun ex-aviomies oli sitä mieltä että meidän liitto oli seksitön ja minä kuulemma pakotin hänet viikon mittaisiin selibaatteihin (en koskaan kieltäytynyt seksistä) kun meillä oli kausi jolloin seksiä oli kerran viikossa. Siis kerran viikossa. Ja tämän vuoksi hän halusi eron kun oltiin 47v.

Mun mielestäni meidän liitto ei ollut seksitön mutta minkäs minä siinä enää mahdoin asialle.

Vierailija kirjoitti:

Me olemme 56 ja 57 v, ja meillä on seksiä 3-4 kertaa kuukaudessa. Suhde on hyvä, enkä ikinä jättäisi kaveria seksin tai sen puutteen vuoksi. Elämässä on paljon muutakin kuin seksi.

Et oikeasti voi tietää, mitä ajattelisit, jos puolisosi lopettaisi seksin. Nyt kun teillä on säännöllinen seksielämä, sen merkitystä on helppo väheksyä. Jos puolisosi ei haluaisi sinua kertaakaan 2 vuoteen, niin takaan, että näkisit asian toisin.

Miehelläsi on varmaankin hoitamaton erektiohäiriö. Välttelee seksiä sen takia. 

Ensin urologille tutkimuksiin, mutta lääke yksin ei auta, vaan menette sitten kliiniselle seksologille, seksuaaliterapeutille joka on erikoistunut toiminnallisten häiriöiden hoitoon ja pariterapiaan. Tavattavissa myös online.

Saimme mieheni kanssa apua, ja seksi palasi elämämme, vaikka oli vaikea saada häntä liikkeelle. 

Haasteena oli aluksi että ajatus terapiasta oli vaikea, mutta eihän ne pillerit yksin poista niitä syitä.