Puolison kuolema ja omaisuus

wer kirjoitti:

Kerron, jos on siis avioliitossa perii puolisoaan jos ei ole ehtoja. Aina kuitenkin asuminen jää.

Mutta jos olet avoliitossa, perit huonommin, jos ei ole lapsia.

JOS olet avoliitossa ja on miehesi kanssa lapsi perit puolison kuten avioliitossa.

(onhan siinä joitain pykäliä, jos on mennyt vanhana avoliittoon tms, en nyt viitsi selittää, enkä osaakaan tarkkaan, kun ne ei koske minua.

Puoliso ei peri mitään, vaan vainajan rintaperillinen (lapsi)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun avioliitto purkautuu joko eron tai toisen kuoleman vuoksi, tehdään ositus. Siinä molempien varat ja velat lasketaan yhteen. Jos velkaa ei ole, yhteenlaskettu summa on siis 510 000€.

Tästä summasta eloon jäänyt puoliso saa puolet. Loput perii vainajan lapsi.

Mutta: Jos varakkaampi puoliso jää eloon, hänen ei kuitenkaan tarvitse antaa osaa omaisuudestaan kuolinpesään. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi. Niinpä varattoman vaimon kuollessa hänen perillisensä saa vain tuon 10 000€, ellei leskimies jostain syystä halua luovuttaa osuutta omaisuudestaan kuolinpesään, josta perintö sitten jaetaan perillisille.

Tätä ajan takaa. En oikein ymmärrä logiikkaa tuohon ja mietin että pitäisikö omaisuutta siirtää kummankin eläessä, jotta kummankaan lapsi ei jäisi ilman osuuttaan. 

Onhan se nyt epäreilu tilanne, jos toinen elättää, muttei omista juuri mitään. 

Tietenkin pitäisi. Rouva siellä on maksellut herralle talon ja auton, mutta rouvan lapsi saa hyvässä lykyssä ehkä lottorahat perinnökseen.

Voitaisiinko unohtaa nyt vaimon perintö? Siitä en kysynyt vaan tasingosta. Eli miten tasinko menee silloin kun omaisuus on käytännössä vain toisen nimissä ja toinen kuitenkin rahoittaa yhteisen elämän. 

AP

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiinko unohtaa nyt vaimon perintö? Siitä en kysynyt vaan tasingosta. Eli miten tasinko menee silloin kun omaisuus on käytännössä vain toisen nimissä ja toinen kuitenkin rahoittaa yhteisen elämän. 

AP

Onhan sitä kerrottu jo, esim. 15, tasinkoon ei vaikuta yhteisen elämän rahoittaminen, mutta siinä tapauksessa että avioehto sulkisi kokonaan ulos, voitaisiin ottaa huomioon. 

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiinko unohtaa nyt vaimon perintö? Siitä en kysynyt vaan tasingosta. Eli miten tasinko menee silloin kun omaisuus on käytännössä vain toisen nimissä ja toinen kuitenkin rahoittaa yhteisen elämän. 

AP

Tasinko menee juuri niin kuin on selitetty. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa (ellei halua) siinä tapauksessa, että kuolleella puolisolla oli vähemmän omaisuutta kuin hänellä itsellään. Niinpä tapauksessa, jossa kummallakin puolisolla on omia perillisiä eikä yhteisiä, tilanne voi olla epäreilu perillisten kannalta, jos tosiaan on niin, että ensin kuolleella puolisolla oli vain vähän omaisuutta mutta tämä on kuitenkin elättänyt perheen.

Tästä syystä on kaikkien syytä huolehtia tasa-arvoisesta omaisuuden kerryttämisestä myös avioliiton aikana.

Jos joku on tässä tilanteessa, puolisoiden kannattaisi eläessään tehdä järjestelyjä, esim. keskinäinen testamentti ja/tai omaisuuden siirtoja molempien yhteisiin nimiin, jotta ap:n kuvaama tilanne saataisiin oikeudenmukaisesti järjestettyä molempien perillisten näkökulmasta.

wer kirjoitti:

Kerron, jos on siis avioliitossa perii puolisoaan jos ei ole ehtoja. Aina kuitenkin asuminen jää.

Mutta jos olet avoliitossa, perit huonommin, jos ei ole lapsia.

JOS olet avoliitossa ja on miehesi kanssa lapsi perit puolison kuten avioliitossa.

(onhan siinä joitain pykäliä, jos on mennyt vanhana avoliittoon tms, en nyt viitsi selittää, enkä osaakaan tarkkaan, kun ne ei koske minua.

Tämä avoliittoa koskeva selostus on niin pielessä kuin vain olla voi, jos rinnastaa avoliittoa avioliittoon niin lähinnä täysin poissulkeva avioehto kuvastaisi jotenkuten, että saat vain omasi siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiinko unohtaa nyt vaimon perintö? Siitä en kysynyt vaan tasingosta. Eli miten tasinko menee silloin kun omaisuus on käytännössä vain toisen nimissä ja toinen kuitenkin rahoittaa yhteisen elämän. 

AP

Tasinko menee juuri niin kuin on selitetty. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa (ellei halua) siinä tapauksessa, että kuolleella puolisolla oli vähemmän omaisuutta kuin hänellä itsellään. Niinpä tapauksessa, jossa kummallakin puolisolla on omia perillisiä eikä yhteisiä, tilanne voi olla epäreilu perillisten kannalta, jos tosiaan on niin, että ensin kuolleella puolisolla oli vain vähän omaisuutta mutta tämä on kuitenkin elättänyt perheen.

Tästä syystä on kaikkien syytä huolehtia tasa-arvoisesta omaisuuden kerryttämisestä myös avioliiton aikana.

Jos joku on tässä tilanteessa, puolisoiden kannattaisi eläessään tehdä järjestelyjä, esim. keskinäinen testamentti ja/tai omaisuuden siirtoja molempien yhteisiin nimiin, jotta ap:n kuvaama tilanne saataisiin oikeudenmukaisesti järjestettyä molempien perillisten näkökulmasta.

Leikitään, että A on käytännössä varaton ja B omistaa miljoonan edestä kaikenlaista.

Jos B kuolee ensin, A saa osituksessa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Puolet perii B:n lapsi.

Jos A kuolee ensin, B saa leskenä pitää oman omaisuutensa, eli A:n lapselle ei jää perittävää.

Mutta jos A ja B tekevät eläessään keskinäisen testamentin ja A kuolee ensin, A:n lapsi ei aluksi peri mitään, mutta kun myös B kuolee, testamentti osoittaa A:lle osan omaisuudesta. Koska A on kuollut jo aiemmin, hänen osuutensa testamentin määräämästä perinnöstä menee hänen lapselleen.

Näin A:n ja B:n lapset saisivat kumpikin suunnilleen yhtä paljon.

Toinen vaihtoehto on tosiaan siirtää jo molempien eläessä omaisuus tasaisemmin molempien nimiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiinko unohtaa nyt vaimon perintö? Siitä en kysynyt vaan tasingosta. Eli miten tasinko menee silloin kun omaisuus on käytännössä vain toisen nimissä ja toinen kuitenkin rahoittaa yhteisen elämän. 

AP

Tasinko menee juuri niin kuin on selitetty. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa (ellei halua) siinä tapauksessa, että kuolleella puolisolla oli vähemmän omaisuutta kuin hänellä itsellään. Niinpä tapauksessa, jossa kummallakin puolisolla on omia perillisiä eikä yhteisiä, tilanne voi olla epäreilu perillisten kannalta, jos tosiaan on niin, että ensin kuolleella puolisolla oli vain vähän omaisuutta mutta tämä on kuitenkin elättänyt perheen.

Tästä syystä on kaikkien syytä huolehtia tasa-arvoisesta omaisuuden kerryttämisestä myös avioliiton aikana.

Jos joku on tässä tilanteessa, puolisoiden kannattaisi eläessään tehdä järjestelyjä, esim. keskinäinen testamentti ja/tai omaisuuden siirtoja molempien yhteisiin nimiin, jotta ap:n kuvaama tilanne saataisiin oikeudenmukaisesti järjestettyä molempien perillisten näkökulmasta.

Leikitään, että A on käytännössä varaton ja B omistaa miljoonan edestä kaikenlaista.

Jos B kuolee ensin, A saa osituksessa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Puolet perii B:n lapsi.

Jos A kuolee ensin, B saa leskenä pitää oman omaisuutensa, eli A:n lapselle ei jää perittävää.

Mutta jos A ja B tekevät eläessään keskinäisen testamentin ja A kuolee ensin, A:n lapsi ei aluksi peri mitään, mutta kun myös B kuolee, testamentti osoittaa A:lle osan omaisuudesta. Koska A on kuollut jo aiemmin, hänen osuutensa testamentin määräämästä perinnöstä menee hänen lapselleen.

Näin A:n ja B:n lapset saisivat kumpikin suunnilleen yhtä paljon.

Toinen vaihtoehto on tosiaan siirtää jo molempien eläessä omaisuus tasaisemmin molempien nimiin.

Kiitoksia kaikista vastauksista! Ei ihan näin esimerkkien mukaisesti mene oma tilanteeni, mutta koska olemme juuri aikeissa ostaa uutta kotia, harkitsemme juurikin kodin ostamista meidän molempien nimiin, jotta molemmilla olisi omaisuutta hiukan tasaisemmin. 

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiinko unohtaa nyt vaimon perintö? Siitä en kysynyt vaan tasingosta. Eli miten tasinko menee silloin kun omaisuus on käytännössä vain toisen nimissä ja toinen kuitenkin rahoittaa yhteisen elämän. 

AP

Tasinko menee juuri niin kuin on selitetty. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa (ellei halua) siinä tapauksessa, että kuolleella puolisolla oli vähemmän omaisuutta kuin hänellä itsellään. Niinpä tapauksessa, jossa kummallakin puolisolla on omia perillisiä eikä yhteisiä, tilanne voi olla epäreilu perillisten kannalta, jos tosiaan on niin, että ensin kuolleella puolisolla oli vain vähän omaisuutta mutta tämä on kuitenkin elättänyt perheen.

Tästä syystä on kaikkien syytä huolehtia tasa-arvoisesta omaisuuden kerryttämisestä myös avioliiton aikana.

Jos joku on tässä tilanteessa, puolisoiden kannattaisi eläessään tehdä järjestelyjä, esim. keskinäinen testamentti ja/tai omaisuuden siirtoja molempien yhteisiin nimiin, jotta ap:n kuvaama tilanne saataisiin oikeudenmukaisesti järjestettyä molempien perillisten näkökulmasta.

Leikitään, että A on käytännössä varaton ja B omistaa miljoonan edestä kaikenlaista.

Jos B kuolee ensin, A saa osituksessa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Puolet perii B:n lapsi.

Jos A kuolee ensin, B saa leskenä pitää oman omaisuutensa, eli A:n lapselle ei jää perittävää.

Mutta jos A ja B tekevät eläessään keskinäisen testamentin ja A kuolee ensin, A:n lapsi ei aluksi peri mitään, mutta kun myös B kuolee, testamentti osoittaa A:lle osan omaisuudesta. Koska A on kuollut jo aiemmin, hänen osuutensa testamentin määräämästä perinnöstä menee hänen lapselleen.

Näin A:n ja B:n lapset saisivat kumpikin suunnilleen yhtä paljon.

Toinen vaihtoehto on tosiaan siirtää jo molempien eläessä omaisuus tasaisemmin molempien nimiin.

Kiitoksia kaikista vastauksista! Ei ihan näin esimerkkien mukaisesti mene oma tilanteeni, mutta koska olemme juuri aikeissa ostaa uutta kotia, harkitsemme juurikin kodin ostamista meidän molempien nimiin, jotta molemmilla olisi omaisuutta hiukan tasaisemmin. 

AP

Hyvä idea!

Ota myös huomioon, että jos varakkaammalla puolisolla osa omaisuudesta on saatu perintönä tai lahjana ja testamentissa/lahjakirjassa puolison avio-oikeus on suljettu pois, niin tätä osaa omaisuudesta ei oteta lainkaan huomioon tasinkoa laskettaessa.