Miksi minun luullaan olevan kiinnostunut? Että halutaan kiireesti kertoa, että tyttöystävä löytyy, vaikka en edes ole ollut kiinnostunut?

Oletteko ajatelleet että se on samalla mieheltä osoitus, ettei ole iskumielellä liikenteessä? Miehenä ainakin itse varon antamasta vaikutelmaa että yritän pokata tai flirtata, ja haluan että keskustelukumppanilla on turvallinen oli, joten teen selväksi että olen varattu, eikä siis ole odotettavissa mitään lähentely-yrityksiä. Varsinkin jos toisella on sormus, niin sitä suuremmalla syyllä.

Hassua, että tämä voidaan tulkita kielteisesti.

Mä olen myös sosiaalinen ja hymyilevä. Ei ole ihan yksi kerta kun joku mies, jolla ei edes olisi muhun mitään saumaa, on alkanut höpisemään jostain kumppanistaan. Ilmeisesti nättinä naisena pitäisi vaan olla todella töykeä kaikille ja varsinkin ukkomiehille.

Minulle kerrotaan että löytyy vaimo, kerrotaan jopa että joltakin muultakin löytyy vaimo. En ymmärrä mitä sillä tiedolla teen. En ole kiinnostunut kenestäkään.

No oletko ns. muodollisesti pätevä  vaikko voimistantta?

Veikkaan tuota jälkimmäistä

ap. kirjoitti:

Olen samanlainen luonne.

Mutta vaatii pokkaa olettaa, että jos joku on ystävällinen, niin automaattisesti se on esim. työpaikalla tai työtapaamisessa pokaamassa. Kaiken lisäksi koen, että se on miesten hommaa, nuo aloitteet ylipäätään. Luulisi tämän konservatiivisuuteni näkyvän olemuksestakin. Ja eikö sormus jo kerro statuksenkin?

Miesten hommaa aloitteet? Ei toki ole.

Ihmettelen myös näitä. Miehille, jos on ystävällinen tai jotain niin luullaan heti, että oon kiinnostunut. Työpaikalla tämä on lähinnä kiusallista. Ttöpaikalla en edes kenenkään kanssa alkaisi millekkään siksi en myöskään siellä ihastu.

Minulle ei käy noin. Tuntuu, että vaimot unohtuvat heti, kun vähänkin hymyilen.

Keväällä sain uuden työkaverin. Vaimoasia puhuttiin kyllä ensimmäisen vartin aikana, mutta sen jälkeen on vaikuttanut ihan joltain muulta.

Hei oon kiinnittänyt samaan huomiota!!

Mua on liian monesti kehuttu kauniiksi ja olen miettinyt et johtuuko toi miesten pulina vaimoistaan siitä että ehkä vähän ihastuvat siinä jutellessa? Ja pelästyvät sitä tilannetta ja alkavat äkkiä puhua vaimostaan.

Nämä on tosi koomisia tilanteita kun se aihe ei tosiaan sovi siihen tilanteeseen yhtään mitenkään. Itsekin olen naimisissa, mutta en koskaan selittäisi avioelämääni tuntemattomalle miehelle kaupassa.

Sitä tapahtuu mullekin. En tiedä syytä, nimittäin en ole mikään flirttailija vaan pikemminkin hyvin asiallinen ja pukeudunkin tylsästi.

Sama vika ja itsekin miettinyt mistä johtuu.

Oletko varma, että se kumppani otetaan aina keskustelussa esiin juuri tuolla tarkoitusperällä, eikä ihan huomaamatta ja luonnostaan?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet että se on samalla mieheltä osoitus, ettei ole iskumielellä liikenteessä? Miehenä ainakin itse varon antamasta vaikutelmaa että yritän pokata tai flirtata, ja haluan että keskustelukumppanilla on turvallinen oli, joten teen selväksi että olen varattu, eikä siis ole odotettavissa mitään lähentely-yrityksiä. Varsinkin jos toisella on sormus, niin sitä suuremmalla syyllä.

Hassua, että tämä voidaan tulkita kielteisesti.

Tietenkin ollaan ymmärretty.

Juuri sitä tässä ihmetellään, että minkä takia joku mies kokee tarpeelliseksi ihan normaalissa yhteydessä ja jopa töissä tuoda esiin sen, ettei ole iskemässä minua.

Se juuri on todella outoa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma, että se kumppani otetaan aina keskustelussa esiin juuri tuolla tarkoitusperällä, eikä ihan huomaamatta ja luonnostaan?

Kyllä se on hyvin selvää.

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Olen samanlainen luonne.

Mutta vaatii pokkaa olettaa, että jos joku on ystävällinen, niin automaattisesti se on esim. työpaikalla tai työtapaamisessa pokaamassa. Kaiken lisäksi koen, että se on miesten hommaa, nuo aloitteet ylipäätään. Luulisi tämän konservatiivisuuteni näkyvän olemuksestakin. Ja eikö sormus jo kerro statuksenkin?

Miesten hommaa aloitteet? Ei toki ole.

Noh, sanotaanko näin, että nättinä naisena ei itse ole ikinä tarvinnut aloitetta tehdä. Miehet tulevat juttusille ihan itse :)

Onkohan tässä sama juttu kun jossakin kaupungilla minua tulee pariskunta vastaan, niin se tyttis alkaa yllättäen hirmuisesti imutella poikkistaan ihan keskellä katua/liukuportaita tms.? Onko tämä jotakin mustasukkaisuutta, kun se poikkis katselee minua vaiko joku viesti, että tämä mies on sitten varattu. Aika naurettavan alakoulumaista, sanoisinko... :D

Psykologinen alitajuinen juttu varatuilla (uskollisilla) ukolla, muistuttavat ääneen itseään siitä että eukko odottaa jossain, tukahduttavat näin lähinnä sitä omaa heräävää kiinnostustaan.

Toinen selitys sitten, että juttukaveri on kaamea kotka joka ui liiveihin.

No tuo että luullaan juttelevan ja ystävällisen naisen olevan iskemässä miestä on ilmeisesti aika tavallista Suomessa. Olen asunut muualla jo niin kauan että olen omaksunut uuden kotimaan sosiaalisen koodiston johon kuuluu hymyily  ja ystävällinen parin sanan vaihtaminen vaikkapa kauppajonossa tai baaritiskillä, se ei siellä tarkoita että olisi kiinnostunut muussa mielessä. Kiinnostus kommunikoidaan kyllä ihan erikseen.

Sentään miehet ovat olleet sinulle ystävällisiä kun ovat vain vaivihkaa vaimoistaan maininneet. Olen itse saanut kuulla muutamia aika tökeröitäkin kommentteja Suomen vierailuilla kun olen unohtanut ettei tuollainen jutustelu kuulu tapoihin. Eräskin mies tokaisi kaverilleen terassin jonossa että hei, mitä sä TUON kanssa juttelet, höystönä vilkaisi minua kuin halpaa makkaraa. Ilmeisesti oli pöyristynyt kun kuvitteli että olin vanhana ja taviksena yrittämässä hänen kaveriaan. Olin vain yksinkertaisesti pyytänyt tyypiltä anteeksi että olin vahingossa etuillut jonossa kun en ollut heti tajunnut mistä se jonon pää oikein alkoi. Olen ottanut opikseni ja yritän pitää naaman norsunveellä kotimaassa vieraillessa.

Juu, ja sormuksia ei kukaan minunkaan sormessani noteeraa mitenkään.

Voihan sen tulkita positiivisesti niin, että he itse viehättyvät sinusta ja muistuttavat itseään vaimon olemassaolosta.

Minulle käy kanssa usein tuo.

Vierailija kirjoitti:

Minulle myös käynyt monesti. Olen miettinyt että johtuisiko siitä että olen luonteeltani utelias ja puhelias, naurava ja hymyileväinen, ja tämä sitten herkästi ymnärretään väärin.

Ripauksen ironiaa asiaan tuo se, että vastaavasti ihastuessani menen tönköksi, kömpelöksi ja hiljaiseksi.

Kiva olla sinkku näillä spekseillä.

Täällä ihan sama ongelma! Oon todella puhelias ja nauravainen ja just ne, joista en oo kiinnostunut, luulevat mun olevan ja kokevat tarpeelliseksi mainostaa suhdetilaansa tai tokaista yhtäkkiä suoraan, että 'en oo kiinnostunu'. Sitten on siinä ihan monttu auki ja jää vaan ihmettelemään, että miksi ihmeessä ko. mies taas tulkitsi, että minä olisin, kun ihan vain kaverillisesti/tuttavallisesti mielestäni käyttäydyin. Sit kun olen oikeasti kiinnostunut, alan välttelemään eli en millään tavalla ilmaise kiinnostustani :)

Mulle käy myös noin.

Esim. Olin viimeistä päivää yhdessä työpaikassa ja olin vienyt kahvihuoneeseen suklaakonvehteja. Samaan aikaan kun istuin siellä tauolla, paikalle tuli eräs mies, jonka kanssa en ollut tehnyt ikinä mitään tuttavuutta, mutta joka oli ainakin oman tulkintani mukaan vilkuillut salaa jo jonkun aikaa eri tilanteissa.

Mies nappasi konvehdin ja heitti kysymyksen "Kuka täällä on viimeistä päivää töissä?". Vastasin, että minä, ja mies tokaisi vaan, että harmi. Seuraavassa lauseessa sanoikin "Älkää kertoko mun vaimolle, että mussutan täällä suklaata!"

Tuli kyllä ihan täysin puskista tuo mihinkään liittymätön kommentti :D