Muita, joiden äiti ei koskaan ollut kanssanne ulkona?

Vierailija kirjoitti:

Parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua kysellään

"Onko muita joiden äiti ei koskaan ollut henkisesti kanssanne, vaan tuijotti kännykkäänsä kaiket ajat?"

No ennenkö olivat kunneivät edes fyysisesti olleet paikalla?

Eihän sellainen ollut niin siihen aikaan tapana. Nyt kun ajattelen asiaa, hyvin harvoin äiti meidän kanssa ulkoili, mutta en kyllä tämän perusteella mitenkään osaa sanoa että lapsuuteni olisi ollut puutteellinen tai äiti huono. Mikäs meillä oli itseksemme ulkona leikkiessä.

Toki on totta, että silloin lapsille tuli enemmän onnettomuuksia ja joskus jopa kuoli siksi kun saivat hyvin pienestä mennä jo vapaasti ilman valvontaa itsekseen / sisarukset keskenään. Mutta ei sitä silloin kukaan kauhistellut, sitä ajateltiin että elämään nyt kuuluu riskejä. Itse olen tietysti onnekaskin siinä että mitään ei käynyt, ja olen siis onnellinen siitä vapaudesta minkä sain lapsuudessa, ja mitä harva nykylapsi saa.

Ei ulkoillut eikä leikkinyt, asuttiin ihan Helsingin kantakaupungissa ja yksin pyörin leikkipuistoissa. Puliukkoja ja lastenahdistelijoita pelkäsin, sillä olihan niitä mutta ei niistä ääneen puhuttu. Tämä siis 70-luvulla.

Kyllä olen parempi kuin äitini. Hän ei ollut ikinä lastensa kanssa, saati edes psyykkisesti läsnä.

Silti mielestään aivan loistava ja ihmeellinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kenenkään -70-l lapsen äiti ulkoillut lasten kanssa. Siellä me keskenään oltiin pihassa ja huudettiin "äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa xx" jos oli asiaa. Sisälle ei oikeestaan edes saanut mennä ennenkun kutsuttiin, koska äidillä oli tärkeitä tehtäviä, kuten siivoomista ja leipomista, eikä lapset saaneet olla häiriöksi. 2v. sai ulkoilla isompien sisarusten kanssa. 

Juuri näin. Oltiin lapset keskenämme. Ei kaivattu äitiä.

Ei ulkoillut. Eikä leikkinyt. Kaikenkaikkiaan minulla ei ole lapsuudesta paljonkaan muistoja äidistä. Kuitenkin päällimmäinen tunne on että lapsuus oli ihan hyvä, eli en heitteillä ollut. Isästä muistan että vei uimaan, jokilaivoille ja katsomaan lentokoneita. Äiti ei ollut ikinä mukana.

-88

Kitkemässä, mattopyykillä, marjassa, pihatöissä jne. Yhdessä työnteossa, mutta en muista koskaan varsinaisesti äidin leikkineen meidän lasten kanssa.. e vanhemmat ehtineet.

Meilläkään ei äiti ulkoillut muuten kuin kasvimaahommissa, joihin pakotti meidät lapset mukaan. Syksyllä ja keväällä tehtin lätäköistä puroja ojiin koska piha haluttiin pitää kuivana. Äiti, eikä isäkään, tehnyt mitää mitä me lapset haluttiin. Jos jotain tehtiin yhdessä, niin aina sitä mitä äiti/isä olisi tehnyt jokatapauksessa sitten yksin.

Lastenlasten kanssa molemmat ovat ulkoilleet ja puuhailleet lasten ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä äideillä ennen ollut aikaa ulkoilla lasten kanssa ellei sitten ulkoiluksi lasketa sitä, että haettiin yhdessä polttopuita vajasta tai pyykkejä narulta, oltiin marjassa tai heinätöissä tai verkkoja kokemassa jne. Lasten kanssa leikkiminen on aika tuore juttu, ennen lapsia valmennettiin tulevaan aikuisuuteen tehden yhdessä töitä. Nyt tuntuu, että lapsia ei opeteta elämään lainkaan, koska leikki ei välttämättä tue kehittymistä lainkaan. Tarkoitan siis sitä, että lapsen kanssa tulisi aina tehdä jotain vähän vaikeampaa, kuin mihin hän pystyy, mutta nykyisin monet tekevät asioita, joihin tietävät lapsen pystyvän. Niin ei lapselle tule pahaa mieltä.

Entisen äidin naurettavaa paasausta.

Miten päätyy entiseksi äidiksi? Olemalla 28v opettaja, joka saa taas ensi viikolla eteensä parikymmentä lasta, joille ei saa aiheuttaa pahaa mieltä vaatimalla ikätasoista osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä äideillä ennen ollut aikaa ulkoilla lasten kanssa ellei sitten ulkoiluksi lasketa sitä, että haettiin yhdessä polttopuita vajasta tai pyykkejä narulta, oltiin marjassa tai heinätöissä tai verkkoja kokemassa jne. Lasten kanssa leikkiminen on aika tuore juttu, ennen lapsia valmennettiin tulevaan aikuisuuteen tehden yhdessä töitä. Nyt tuntuu, että lapsia ei opeteta elämään lainkaan, koska leikki ei välttämättä tue kehittymistä lainkaan. Tarkoitan siis sitä, että lapsen kanssa tulisi aina tehdä jotain vähän vaikeampaa, kuin mihin hän pystyy, mutta nykyisin monet tekevät asioita, joihin tietävät lapsen pystyvän. Niin ei lapselle tule pahaa mieltä.

Entisen äidin naurettavaa paasausta.

Miten päätyy entiseksi äidiksi? Olemalla 28v opettaja, joka saa taas ensi viikolla eteensä parikymmentä lasta, joille ei saa aiheuttaa pahaa mieltä vaatimalla ikätasoista osaamista.

No jo on potaskaa.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkään ei äiti ulkoillut muuten kuin kasvimaahommissa, joihin pakotti meidät lapset mukaan. Syksyllä ja keväällä tehtin lätäköistä puroja ojiin koska piha haluttiin pitää kuivana. Äiti, eikä isäkään, tehnyt mitää mitä me lapset haluttiin. Jos jotain tehtiin yhdessä, niin aina sitä mitä äiti/isä olisi tehnyt jokatapauksessa sitten yksin.

Lastenlasten kanssa molemmat ovat ulkoilleet ja puuhailleet lasten ehdoilla.

Ollaan siskojen kanssa kaikki 70-luvulla syntyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Oli se ulkona meidän kanssa jos vaan ehti sillon 70-luvulla. Teki vuorotöitä ja usein oli töissä tai nukkui . Lapset otettiin mukaan leipomaan ja ruokaa tekemään. Äiti on käyttänyt lastanikin ulkona aikanaan .

Sama tällä 70 luvun alun äiti. Päivä työssä ja me päiväkodissa.Vei ulos aina. Mutta ei suostunut jäämme kerrostalonpihaan. menimme jalkapallo ketälle joka ääressä maasto tai retkille metsään.ymm.Lähiössä, Kun äiti oli töissä arkisin ei leivottu.Kadehdin nitä kaverita joiden äiti kotona ja saivat turetta pulla arkena. Meillä leivotin vain lauantaina ,kun saunan jälkeen. Sauna oli ilta päivälä ja ei päässyt ulos enää.Mutta kaveritkin sai tulla pikku pullia tekemään.Kyllä se työn jälkeen leikki, muta muistan silmät meni aina kinni.Sanoin äiti älä nukahda. Äiti sanoi leikitään parpit nukuu vähän aikaa.Ollan hiljaa, En antanut äidin torkahtaa, edes hetkeksi. Nyt aikuisena ymmärrän. Jos olisi sama ymmärrys olut lapsena kun on aikuisena. Oli van työstä väsynyt raskas teollisuus työ urakalla.Eikä isä asunut kanssamme auttaaksen äitiä.Kävi vaan viikonloppuna ,ei aina silloinkaan jos oli ryppy putki päällä?