1,5v taapero on aggressiivinen ja väkivaltainen
Miten toimia, kun 1,5v taapero, joka ei vielä puhu, on myös vauvoja kohtaan väkivaltainen. Eli provosointia tms ei ole toisen taholta.
Lapsi on väkivaltainen kaverin lapsille ja serkuille. Saattaa mennä yksikseen lattialla istuskelevan vauvan luo, tönäistä tämän kumoon ja jatkaa matkaansa. Yrittää vauvoilta "repiä silmät päästä".
Leikit eivät onnistu myöskään ikätovereiden kanssa. Muissa tilanteissa lapsi on kiltti, suloinen. Kyseessä ei autismia tai erityislapsen piirteitä.
Kyseessä ei ole minun lapseni, minun lapseni on yksi uhreista.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa ongelmaksi esitettiin: miten estää henkilöä harjoittamasta väkivaltaa vauvaan, josta on vastuussa?
Ongelma muutettiin muotoon: mitä keinoja on puuttua ko. henkilön taipumukseen (toteutukseen?) harjoittaa väkivaltaa?
Toisaalta kuvailtiin väkivallantekijästä vastuussa olevien asenne väkivaltaiseen käytökseen ja todettiin, että se on salliva. Jolloin kysymys muuttuu muotoon: kuinka muuttaa ihmisen asennetta väkivaltaan?
Vaihtoehtoisesti kai pyydetään ratkaisuja siihen, kuinka voisi itse suoraan hillitä toisen halua väkivaltaisiin tekoihin, niin että vastuu uhrista ei olisi niin vaivalloista. Tähän voin vain todeta: se mikä ei toimi eli aggressio, ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien pitäisi tuossa kohtaa pystyä asettamaan lapselleen rajat ja huolehtimaan että kyseinen käytös loppuu. Napakka EI ja ottavat tarvittaessa lapsen pois tilanteesta jossa tämä on aikeissa lyödä tai töniä toisia. Siinä ei pidä jäädä sanoittamaan tunteita tai pitämään muuta lässytystä.
Itse olen nähnyt näitä tönijälapsia neljässä eri perheessä ja kaikkien vanhemmille on yhteistä selitellä että oli vaan vahinko tms. tai kuten yhden kohdalla, lapsi lyö koska ei osaa vielä puhua (??). Ja tuo jää sitten myös päälle eli lyövä taapero on hyvin pian lyövä leikki-ikäinen ja kukaan ei halua tällaisen lapsen perhettä kylään tai puistoseuraksi kun koko ajan saat vahtia että oma lapsesi on turvassa.Vanhemmat voivat myös ennakoida näitä tilanteita. Esim. pidän hyvänä tapana ohjeistaa etukäteen jos taapero lähestyy vauvaa tai eläintä tyyliin ollaan rauhallisesti, pehmeästi saa koskea tai anna eläimen tulla sinun tykö jne. Eikä vaan niin että antaa mennä ja korjataan jäljestä.
Tätäkin on yritetty! Ei mitään muutosta. Ei myöskään ole auttanut, ettei huomioi huonoa käytöstä (poistaa vain paikalta ja varmistaa vauvan turvallisuuden) ja kehuu sitten kun taapero toimii oikein.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö ap, että kyse on 1.5-vuotiaasta lapsesta siis lähes vauvasta?
Ei hän ymmärrä vielä todellakaan tekojensa seurauksia eikä tuon ikäisen kuulukaan moneen vuoteen osata leikkiä toisten kanssa. Nyt vähän armollisuutta peliin, hän vasta opettelee asioita.
Toki vanhemman tulee olla koko ajan lähellä ja opastaa lasta. Paras olisi kun vanhempi estäisi tilanteen, kertoo rauhallisesti ettei saa töniä ja ohjaa kädestä pitäen esim silittämään toista.
Ettehän vain itse istu porukalla kahvipöydässä ja vauva ja taapero leikkii keskenään lattialla?
Väkivalta on väkivaltaa oli kyse taaperosta tai aikuisesta. Sellainen ei ole missään nimessä hyväksyttävää, eikä sitä pidä selitellä "armollisuudella". Ihan typerää. Väkivaltaisen lapsen vanhempien tulisi ehdottomasti puuttua näihin tilanteisiin ja kantaa niistä vastuu. Ei voi olla niin, että kuten ap. uhrin vanhemmat miettivät asiaa ja kun sinä, väkivaltaisen lapsen vanhemmat selittelevät että voi voi kun vasta opettelee. Tiukka Ei.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö ap, että kyse on 1.5-vuotiaasta lapsesta siis lähes vauvasta?
Ei hän ymmärrä vielä todellakaan tekojensa seurauksia eikä tuon ikäisen kuulukaan moneen vuoteen osata leikkiä toisten kanssa. Nyt vähän armollisuutta peliin, hän vasta opettelee asioita.
Toki vanhemman tulee olla koko ajan lähellä ja opastaa lasta. Paras olisi kun vanhempi estäisi tilanteen, kertoo rauhallisesti ettei saa töniä ja ohjaa kädestä pitäen esim silittämään toista.
Ettehän vain itse istu porukalla kahvipöydässä ja vauva ja taapero leikkii keskenään lattialla?
Minusta ap ihan turhaan miettii manipulointikeinoja. Hän ei voi muuta kuin hoitaa velvollisuutensa ja olla jättämättä vauvaa väkivaltaisen henkilön seuraan (vain voidakseen sen estää). Ellei rakentava asenne siskoon ja hänen lapseensa auta, niin tuskin mikään. Halua tehdä väkivaltaa ei voi kumota olemalla itse väkivaltainen, eihän kyse ole itsepuolustuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö ap, että kyse on 1.5-vuotiaasta lapsesta siis lähes vauvasta?
Ei hän ymmärrä vielä todellakaan tekojensa seurauksia eikä tuon ikäisen kuulukaan moneen vuoteen osata leikkiä toisten kanssa. Nyt vähän armollisuutta peliin, hän vasta opettelee asioita.
Toki vanhemman tulee olla koko ajan lähellä ja opastaa lasta. Paras olisi kun vanhempi estäisi tilanteen, kertoo rauhallisesti ettei saa töniä ja ohjaa kädestä pitäen esim silittämään toista.
Ettehän vain itse istu porukalla kahvipöydässä ja vauva ja taapero leikkii keskenään lattialla?
Väkivalta on väkivaltaa oli kyse taaperosta tai aikuisesta. Sellainen ei ole missään nimessä hyväksyttävää, eikä sitä pidä selitellä "armollisuudella". Ihan typerää. Väkivaltaisen lapsen vanhempien tulisi ehdottomasti puuttua näihin tilanteisiin ja kantaa niistä vastuu. Ei voi olla niin, että kuten ap. uhrin vanhemmat miettivät asiaa ja kun sinä, väkivaltaisen lapsen vanhemmat selittelevät että voi voi kun vasta opettelee. Tiukka Ei.
Mutta kun väkivallantekijästä vastuussa olevat hyväksyvät väkivallan. Turha siinä on eitä toitottaa aina jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien pitäisi tuossa kohtaa pystyä asettamaan lapselleen rajat ja huolehtimaan että kyseinen käytös loppuu. Napakka EI ja ottavat tarvittaessa lapsen pois tilanteesta jossa tämä on aikeissa lyödä tai töniä toisia. Siinä ei pidä jäädä sanoittamaan tunteita tai pitämään muuta lässytystä.
Itse olen nähnyt näitä tönijälapsia neljässä eri perheessä ja kaikkien vanhemmille on yhteistä selitellä että oli vaan vahinko tms. tai kuten yhden kohdalla, lapsi lyö koska ei osaa vielä puhua (??). Ja tuo jää sitten myös päälle eli lyövä taapero on hyvin pian lyövä leikki-ikäinen ja kukaan ei halua tällaisen lapsen perhettä kylään tai puistoseuraksi kun koko ajan saat vahtia että oma lapsesi on turvassa.Vanhemmat voivat myös ennakoida näitä tilanteita. Esim. pidän hyvänä tapana ohjeistaa etukäteen jos taapero lähestyy vauvaa tai eläintä tyyliin ollaan rauhallisesti, pehmeästi saa koskea tai anna eläimen tulla sinun tykö jne. Eikä vaan niin että antaa mennä ja korjataan jäljestä.
Tätäkin on yritetty! Ei mitään muutosta. Ei myöskään ole auttanut, ettei huomioi huonoa käytöstä (poistaa vain paikalta ja varmistaa vauvan turvallisuuden) ja kehuu sitten kun taapero toimii oikein.
Ap
Paikalta poistaminen on lapselle yhtä kuin hylkääminen ja kehujen kautta opastaminen on sikäli ongelmallista, että lapsi tekee oikein vain saadakseen kehuja, eli jos kehuja ei tule, ei toimi oikein. Paras ratkaisu on näyttää käytännössä mitä tapahtuu esim. ei että älä lyö, vaan näetkö kuinka toista sattuu lyöminen satutti maijaa, näin lapsi ymmärtää konkreettiset seuraukset. Tai esim. ei kehuta että hyvä että jaoit maijalle keksiä, vaan näetkö kuinka hyvä mieli maijalle tuli kun hänkin sai keksiä jne.
Jämäkkä ohjaus niin kauan että onnistuu ihan käytännön kautta, kaikki jäähyttäminen, eristäminen, kehuminen ja palkitseminen on täyttä roskaa.
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Täytyy hyväksyä realiteetit: et voi muuttaa lapsen halua väkivaltaan hyökkäämällä hänen kimppuunsa joka kerta, kun vauva kokee väkivaltaa. Kun keinosi ei toimi, SE EI TOIMI. Älä siis odota uusia keinoja, jos niidenkin ydin on väkivalta ("kosta lapselle väkivalta olemalla itse aggressiivinen eli väkivaltainen"). Sinulle jää vaihtoehdoksi ennakointi, vastuullisuus ja hyvyys.
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Tyhmät hakkaa päätään seinään ja ihmettelee, kun asiat ei sillä parane.
Ansojen asettaminen väkivallantekijälle, eli uhrin jättäminen hänen armoilleen ja sitten nopea pelastus & väkivallantekijään kohdistuva aggressio, todettiin jo toimimattomaksi. Sitähän ap on toistanut, nykyään jopa uhrin pelastaen.
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Koira luontaisesti alistuu asemaansa ja tottelee, ihmislapsi sen sijaan kokeilee rajojaan.
Jos väkivaltaan nojautuva opettamisyritys ei kerta toisensa jälkeen toimi, se on väärä keino. No, väkivalta on aina väärä keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Tyhmät hakkaa päätään seinään ja ihmettelee, kun asiat ei sillä parane.
Päivän aforismi. Sopisi seinälle paremmin kuin se live love laugh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Koira luontaisesti alistuu asemaansa ja tottelee, ihmislapsi sen sijaan kokeilee rajojaan.
Ei ko. henkilö mitään rajoja kokeile, vaan HALUAA VAHINGOITTAA.
Viha jota häneen tämän vuoksi kohdistetaan (ap) ei asiaa muuta.
Jos aikuiset ei saa 1,5-vuotiasta kuriin, miten ne saa sitä vanhemmat lapset? Ei näytä hyvältä tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Koira luontaisesti alistuu asemaansa ja tottelee, ihmislapsi sen sijaan kokeilee rajojaan.
Ei ko. henkilö mitään rajoja kokeile, vaan HALUAA VAHINGOITTAA.
Viha jota häneen tämän vuoksi kohdistetaan (ap) ei asiaa muuta.
No nimenomaan kokeilee rajojaan, tekee mitä lystää. Tekee mieli töniä ja repiä, eikä kukaan ole kieltämässä. Jee kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Tyhmät hakkaa päätään seinään ja ihmettelee, kun asiat ei sillä parane.
Päivän aforismi. Sopisi seinälle paremmin kuin se live love laugh
Niinpä. Ihmetyttää joskus aikuisten ihmisten kyvyttömyys uskoa, että heidän keinonsa eivät toimi. Se on jämähtämistä, sokeutumista tilanteelle, mutta miksi sitä väärääkin keinoa on pakko harjoittaasilloinkin, kun se vain pahentaa asioita.
Siis täh? 7 kk vanha vauva hengaa yksin lattialla ja 1,5-vuotias käy jyräämässä tämän? Istuuko vai seisooko se 7 kk ikäinen?
Oikeasti kumpikin on käden mitan päästä vahdittavia.
T. Kolmen lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat jo pienestä EI-sanan, koiranpentukin oppii sen hyvin pian, saati lapsi. Turha vedota ettei ymmärrä.
Tyhmät hakkaa päätään seinään ja ihmettelee, kun asiat ei sillä parane.
Päivän aforismi. Sopisi seinälle paremmin kuin se live love laugh
Saisiko aforismin kirjoittajalta nimimerkin vielä perään, aion käyttää tuota sitaattia jatkossa.
Ymmärrätkö ap, että kyse on 1.5-vuotiaasta lapsesta siis lähes vauvasta?
Ei hän ymmärrä vielä todellakaan tekojensa seurauksia eikä tuon ikäisen kuulukaan moneen vuoteen osata leikkiä toisten kanssa. Nyt vähän armollisuutta peliin, hän vasta opettelee asioita.
Toki vanhemman tulee olla koko ajan lähellä ja opastaa lasta. Paras olisi kun vanhempi estäisi tilanteen, kertoo rauhallisesti ettei saa töniä ja ohjaa kädestä pitäen esim silittämään toista.
Ettehän vain itse istu porukalla kahvipöydässä ja vauva ja taapero leikkii keskenään lattialla?