Lue keskustelun säännöt.
Mitenköhän ihmiset kasvattivat lapsiaan joskus kivikaudella?
27.07.2022 |
Tai sellaisena aikana kun ihmiset elivät luonnossa täysin luonnon ehdoilla eläen vaikka luolissa? Siis miten lapsia estettiin vaikka lähtemästä vahingossa harhailemaan yksin, jolloin hän olisi saattanut joutua petoeläinten tap pa mak si tai olisivat kenties syöneet vaikka jotain myrkkymarjoja?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Unohtui myös mainita, että kivikaudella kalastaminen oli myös tärkeä ravinnonsaantitapa.
Kivikaudella myös keksittiin maanviljelys ja karjanhoito, mutta ne tulivat myöhemmässä vaiheessa kuin metsästykseen ja keräilyyn perustuva elämäntapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Jos he niin kovasti arvostivat kasvisruokaa, miksi luolamaalauksissa on vain eläinten kuvia?
Provohan tämä tietysti olikin, varmasti syötiin kasvisruokaa, mutta ihminen ei ole pelkästään kasvissyöjä, jo hampaisto kertoo sekasyönnin olevan ihmiselle paras tapa säilyä terveenä ilman puutostauteja. Tätä biologiaa ei voi aatteella eikä ideologialla ohittaa.
Lapset ovat olleet pienestä pitäen mukana ruuahankinnassa, en usko, että se kivikauden lasten kasvatus eroaa kovin paljon nykyisten alkukantaisten heimojen elämästä.
Tuskin niitä lapsia varsinaisesti kasvatettiin. Opetettiin taitoja, joilla pysyy hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsikuolleisuus oli suurta, jopa vielä 100v sitten. Kivikaudella todennäköisesti 8/10 lapsista ei selvinnyt 3v vanhemmaksi. Selvää siis, että jokainen lapsi oli arvokas ja heistä huolehdittiin yhteisönä.
Mielenkiintoista on kyllä se että ihmisen suku on ollut niinkin "toiminatonta". Tiesin, että imeväiskuolleisuus oli suurta 1900-l alussa, mutta silloinhan tilanne oli aivan erilainen kuin kivikausiaikoina ja tautien leviäminen tehokkaampaa. Onko tietoa lapsikuolleisuusluvuista kivikauden aikaan?
Mutta tosiaan, onhan se ihmisen raskaus aivan hirveän iso panostus resursseja jälkeläistä kohti, joista kuolee sitten kuitenkin suuri osa. Mutta onko tässä juuri joku yhteys suuriin aivoihin ja älykkyyteen? Fyysisesti näin surkea laji ei olisi millään pärjännyt muuten, joten vain älykkäät yksilöt jäivät jäljelle ja äly kehittyi sitten muita lajeja paljon nopeammin. Vai?
Mä mietin useinkin miten ne lapset selvisi ikinä hengissä. Missä ne harjoitteli ryömimistä ja konttaamista? Luolissa taljojen päällä? Siivottiinko ne ettei jäänyt nurkkiin pyörimään pikkukiviä, joita vauvat menee tunkemaan suuhunsa? Kantoiko niiden äidit niitä mukana kaiken aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin useinkin miten ne lapset selvisi ikinä hengissä. Missä ne harjoitteli ryömimistä ja konttaamista? Luolissa taljojen päällä? Siivottiinko ne ettei jäänyt nurkkiin pyörimään pikkukiviä, joita vauvat menee tunkemaan suuhunsa? Kantoiko niiden äidit niitä mukana kaiken aikaa?
Miksei olisi kantaneet? Ja ei sitä ole pakko äidin koko ajan kantaa vaan siskolle, enolle ja serkulle voi lykätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Mistäköhän lajista puhut? Nykyihminen on sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ja kalastettiin ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Nykyihminen eli homo sapiens on ollut olemassa vasta joitakin satoja tuhansia vuosia. Mistä lajista oikein puhut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Mistäköhän lajista puhut? Nykyihminen on sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ja kalastettiin ruokaa.
Ihmisestä tietenkin. Fossiloituneita ulosteita kivikauden ajalta on tutkittu, ja niistä käy ilmi, että ihminen oli 95-prosenttisesti kasvissyöjä. Metsästäminen oli raskasta ja vaikeaa, eikä villieläimiä edes ollut kovin paljon, joten ihminen oppi hyödyntämään leviä, juuria ym. metsän antimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Ai ihminen ei jaksa kerätä kasveja, jos syö lihaa? Söin tänään lihaa ja menin poimimaan marjoja. Mahdotonta? Joka päivä duunarit onnistuvat lihaa syöden tehdä raskasta ruumiillista työtä. Järkyty pois vaan ja tutustu edes alkeisiin kivikauden historiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Mistäköhän lajista puhut? Nykyihminen on sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ja kalastettiin ruokaa.
Ihmisestä tietenkin. Fossiloituneita ulosteita kivikauden ajalta on tutkittu, ja niistä käy ilmi, että ihminen oli 95-prosenttisesti kasvissyöjä. Metsästäminen oli raskasta ja vaikeaa, eikä villieläimiä edes ollut kovin paljon, joten ihminen oppi hyödyntämään leviä, juuria ym. metsän antimia.
Ihminen oli sekasyöjä. Ymmärrätkö lukemaasi? Sekasyöjä. Ihminen söi sekä lihaa, kalaa että kasviksia. Tutustu vaikka jäämies Ötzin ruokavalioon. Hänellä oli lihaa eväänä ja vatsasta löytyi lihaa ja kasviksia.
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin useinkin miten ne lapset selvisi ikinä hengissä. Missä ne harjoitteli ryömimistä ja konttaamista? Luolissa taljojen päällä? Siivottiinko ne ettei jäänyt nurkkiin pyörimään pikkukiviä, joita vauvat menee tunkemaan suuhunsa? Kantoiko niiden äidit niitä mukana kaiken aikaa?
Lukuisat heimot tänäkin päivänä elävät kuin kivikaudella elettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Mistäköhän lajista puhut? Nykyihminen on sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ja kalastettiin ruokaa.
Ihmisestä tietenkin. Fossiloituneita ulosteita kivikauden ajalta on tutkittu, ja niistä käy ilmi, että ihminen oli 95-prosenttisesti kasvissyöjä. Metsästäminen oli raskasta ja vaikeaa, eikä villieläimiä edes ollut kovin paljon, joten ihminen oppi hyödyntämään leviä, juuria ym. metsän antimia.
Ihminen oli sekasyöjä. Ymmärrätkö lukemaasi? Sekasyöjä. Ihminen söi sekä lihaa, kalaa että kasviksia. Tutustu vaikka jäämies Ötzin ruokavalioon. Hänellä oli lihaa eväänä ja vatsasta löytyi lihaa ja kasviksia.
Ötzi oli varmaan kuollut pian harvinaisen lihasaaliin saamisen jälkeen. Normaalisti ihmiset söivät kasvikunnan tuotteita. Pakon edessä sitten nakersivat lihaakin, jos esim. papuja tai luumuja ei talveksi riittänytkään.
Siellä nekin kivikautisen vanhemmat ovat rääkyneet väsymystään ja kun mitään ehdi tekemään, ei edes kuumassa lähteessä käymään, syömisestä puhumattakaan, kun on yksikin lapsi tullut tehtyä.
Lasten kasvattaminen on niin hirveää, ettei ihmiskuntaa ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Mistäköhän lajista puhut? Nykyihminen on sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ja kalastettiin ruokaa.
Ihmisestä tietenkin. Fossiloituneita ulosteita kivikauden ajalta on tutkittu, ja niistä käy ilmi, että ihminen oli 95-prosenttisesti kasvissyöjä. Metsästäminen oli raskasta ja vaikeaa, eikä villieläimiä edes ollut kovin paljon, joten ihminen oppi hyödyntämään leviä, juuria ym. metsän antimia.
Ihminen oli sekasyöjä. Ymmärrätkö lukemaasi? Sekasyöjä. Ihminen söi sekä lihaa, kalaa että kasviksia. Tutustu vaikka jäämies Ötzin ruokavalioon. Hänellä oli lihaa eväänä ja vatsasta löytyi lihaa ja kasviksia.
Ötzi oli varmaan kuollut pian harvinaisen lihasaaliin saamisen jälkeen. Normaalisti ihmiset söivät kasvikunnan tuotteita. Pakon edessä sitten nakersivat lihaakin, jos esim. papuja tai luumuja ei talveksi riittänytkään.
Olet yksiselitteisesti väärässä. Kivikauden ruokavalio sisälsi tutkimusten mukaan lihaa ja kalaa. Jäämies söi niin paljon lihaa, että hänellä oli alkava sepelvaltimotauti. Suomessa kivikauden ruokavalio sisälsi riistaa, kalaa ja kasvikunnan tuotteita. https://kalmistopiiri.fi/2017/08/25/kivikautinen-ruoka-suomen-alueella/
Lapset synnytettiin luonnossa jossain luolassa tai savimajassa miten ne nykyäänkin pitäisi synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittoivat lapset etsimään soijapapuja, merilevää, lupiininsiemeniä ja katajanmarjoja. Niitä ihminen söi miljoonia vuosia sitten. Lupiinistahan saa paljon proteiinia. Vanhemmat metsästivät pari kertaa vuodessa jonkin eläimen, mutta muuten pärjättiin kasviksilla. Ihminen on luonnostaan kasvissyöjä. Näin lapsetkin oppivat eettisen suhtautumisen luontoon jo pienenä.
Etenkin pohjoisessa pärjättiin hyvin katajanmarjoilla ja portulakalla. Niiden kerääminen oli lapselle sopivaa hommaa. Siihen se aika sitten kuluikin. Vaarallisia eläimiä ei juurikaan ollut, joten niitä ei tarvinnut varoa.
Tämähän on täyttä valetta. Ihminen on luonnostaan sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ruuan vuoksi sekä siksi, että saatiin turkiksia, nahkoista tehtiin vaatteita ja muuta tarpeellista, luusta tehtiin koruja ja työkaluja.
Eihän ole. Uusimpien tutkimusten mukaan ihminen söi jo miljoonia vuosia sitten lähinnä villikauraa ja kasvispainotteista ruokaa. Lihaa ei syöty kuin hyvin, hyvin harvoin, koska ihmiset tiedostivat, miten epäterveellistä eläinrasva ja -proteiini ovat. Eivät he olisi jaksaneet kävellä ja keräillä marjoja ja lupiinia, jos olisivat syöneet mahan täyteen hitaasti sulavaa lihaa.
Juurilla ja kasviksilla porskutettiin talven yli. Aseita tehtiin puusta. Vaatteita tehtiin hampusta ja tuohesta.
Mistäköhän lajista puhut? Nykyihminen on sekasyöjä ja kivikaudella metsästettiin ja kalastettiin ruokaa.
Ihmisestä tietenkin. Fossiloituneita ulosteita kivikauden ajalta on tutkittu, ja niistä käy ilmi, että ihminen oli 95-prosenttisesti kasvissyöjä. Metsästäminen oli raskasta ja vaikeaa, eikä villieläimiä edes ollut kovin paljon, joten ihminen oppi hyödyntämään leviä, juuria ym. metsän antimia.
Ihminen oli sekasyöjä. Ymmärrätkö lukemaasi? Sekasyöjä. Ihminen söi sekä lihaa, kalaa että kasviksia. Tutustu vaikka jäämies Ötzin ruokavalioon. Hänellä oli lihaa eväänä ja vatsasta löytyi lihaa ja kasviksia.
Ötzi oli varmaan kuollut pian harvinaisen lihasaaliin saamisen jälkeen. Normaalisti ihmiset söivät kasvikunnan tuotteita. Pakon edessä sitten nakersivat lihaakin, jos esim. papuja tai luumuja ei talveksi riittänytkään.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ollut erilaisia elinolosuhteita ja erilaisia tapoja. Lapset ovat olleet luultavasti töissä mukana ja opetettu tekemään jotain hyödyllistä sen sijaan että juoksevat villeinä päättömästi ympäriinsä.
Ei varmaan tosiaan ollut mitään yhteistä yleistä "kivikautista lastenkasvatusoppia", vaan riippui paikallisesta kulttuurista ja henkilöistä, kuinka lapsia kasvatettiin.
Monet apinatkin tietääkseni hoitavat lapsiaan siten kuten he ovat oppineet niitä hoitamaan muilta lajitovereiltaan, eikä niilläkään ole mitään kattavaa luontaista viettiä tai suunnitelmaa siitä, kuinka lapsia tulisi kasvattaa.
Mutta kuka on ollut se ensimmäinen apina, joka on opettanut kuinka lapsia kasvatetaan?
Kasvatukseen ja muuhunkin elämään kuuluu siis oppimisen lisäksi kokeilu ja satunnaiset muutokset. Eli opittu materiaali ei siirry tai pysy täysin samankaltaisena sukupolvesta ja yksilöstä toiseen, vaan jokainen soveltaa opittua käytöstä omalla tavallaan.
Apinat ovat niin pitkän kehityshistorian omaavia, että en ihan osaa sanoa, mistä ensimmäiset apinat ovat oppinsa ammentaneet, jos mistään. Apinoiden kaltaisien älykkäiden, monimutkaisten ja sosiaalisten eläinten kohdalla voidaan ehkä sanoa käyneen siten, että biologisesti määritellyt toimintamallit (kuten refleksit) ovat osittain väistyneet kulttuurillisesti määriteltyjen toimintamallien (kuten esimerkiksi ihmisten kättely tervehdittäessä) tieltä, koska kulttuurillisesti määriteltyä toimintaa voidaan muunnella nopeasti (esimerkiksi kättelyn välttely tartuntatautitilanteessa).
Tämä! Lihaa syötiin jo kivikaudella vai mitä ihmettä varten ne niitä nuolenkärkiä teki ja keihäitä veisteli, tuskin ne jatkuvasti oli toisiaan maailmasta poistamassa. Metsästys ja keräilytalous piti porukan hengissä. Lapset oli mukana koko ajan, ei silloin äiti tuumannut, että nyt tarvitaan omaa aikaa.