Lue keskustelun säännöt.
Olen tunnevammainen ja tarvitsen apua tunteet tunnistamiseen
27.07.2022 |
Työkaveri kuoli kohtalaisen yllättäen (sairauteen) eilen ja minulla on huono omatunto, vaikken ole millään tasolla tekemisissä asian kanssa. En ole koskaan sanonut pahasti hänelle ja olimme etäisen ystävällisissä väleissä.
Miksi toisen kuolema tuntuu huonolta omatunnolta? Tuntuu siis samalta kuin olisin tehnyt jotain mitä ei saa tehdä? Itkin uutiset saatuani eilen koko päivän, tänään en ole itkenyt. En ole autisti tms, minulla on vain huono kasvatus ja tunteeni eivät ole saaneet koskaan olla olemassa. Nyt aikuisiällä opettelen tätä itse.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut, että olet tunteva ihminen etkä esim psykopaatti joka ei tunne mitään.
Tunteen tunnistaminen on opettelua. Ehkä tuossa on ensin joku riittämättömyyden tunne, ettei tiedä mitä ajattelisi.
Kiitos. Ehkä toisaalta myös mietin, että olisinko voinut olla vielä ystävällisempi (esim tarjota apua?) mutta sellaisen vatvominen on toki turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on normaali reaktio. Muistan tunteneeni huonoa omaatuntoa, kun ei-niin-läheinen koulukaverini joutui auto-onnettomuuteen (josta lopulta kuntoutui täysin).
En tiedä, mistä se johtuu. Mieli toimii ihmeellisillä tavoilla yllättävissä tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut, että olet tunteva ihminen etkä esim psykopaatti joka ei tunne mitään.
Tunteen tunnistaminen on opettelua. Ehkä tuossa on ensin joku riittämättömyyden tunne, ettei tiedä mitä ajattelisi.Kiitos. Ehkä toisaalta myös mietin, että olisinko voinut olla vielä ystävällisempi (esim tarjota apua?) mutta sellaisen vatvominen on toki turhaa.
No olisitko? Huomasitko hänen tarvitsevan apua jossakin? Ehkä hänen kuolemansa voi olla muistutus sinulle siitä, että kannattaa olla rohkeasti ystävällinen ja avulias jokaiselle, koska kohta me kuollaan kaikki kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut, että olet tunteva ihminen etkä esim psykopaatti joka ei tunne mitään.
Tunteen tunnistaminen on opettelua. Ehkä tuossa on ensin joku riittämättömyyden tunne, ettei tiedä mitä ajattelisi.Kiitos. Ehkä toisaalta myös mietin, että olisinko voinut olla vielä ystävällisempi (esim tarjota apua?) mutta sellaisen vatvominen on toki turhaa.
No olisitko? Huomasitko hänen tarvitsevan apua jossakin? Ehkä hänen kuolemansa voi olla muistutus sinulle siitä, että kannattaa olla rohkeasti ystävällinen ja avulias jokaiselle, koska kohta me kuollaan kaikki kuitenkin.
No tietenkin voit antaa kaiken omaisuutesi pois ja omistaa elämäsi ihmisten auttamiselle. Mihin se raja vedetään? Mitä hyvää sinä olet viimeksi tehnyt työkaverille jonka kanssa vaihdat silloin tällöin muutaman ystävällisen sanan kahvihuoneessa? Oletko kysynyt voitko auttaa jotenkin? Jokaiselle? Mitä hyvää olet tehnyt viimeksi puolison äidin siskolle?
Huono omatunto on hyvin yleinen tunne kun joku kuolee. Ihminen väistämättä jää jollain tasolla miettimään, että toimiko täydellisesti silloin vielä kun henkilö oli elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut, että olet tunteva ihminen etkä esim psykopaatti joka ei tunne mitään.
Tunteen tunnistaminen on opettelua. Ehkä tuossa on ensin joku riittämättömyyden tunne, ettei tiedä mitä ajattelisi.Kiitos. Ehkä toisaalta myös mietin, että olisinko voinut olla vielä ystävällisempi (esim tarjota apua?) mutta sellaisen vatvominen on toki turhaa.
No olisitko? Huomasitko hänen tarvitsevan apua jossakin? Ehkä hänen kuolemansa voi olla muistutus sinulle siitä, että kannattaa olla rohkeasti ystävällinen ja avulias jokaiselle, koska kohta me kuollaan kaikki kuitenkin.
No tietenkin voit antaa kaiken omaisuutesi pois ja omistaa elämäsi ihmisten auttamiselle. Mihin se raja vedetään? Mitä hyvää sinä olet viimeksi tehnyt työkaverille jonka kanssa vaihdat silloin tällöin muutaman ystävällisen sanan kahvihuoneessa? Oletko kysynyt voitko auttaa jotenkin? Jokaiselle? Mitä hyvää olet tehnyt viimeksi puolison äidin siskolle?
Mielestäni raja vedetään siihen, että jokainen auttaa oman jaksamisensa ja omien kykyjensä mukaan. Jos jää olo, että olisi pitänyt auttaa, niin silloin varmaan olisi pitänyt. En tarkoita, että Ap:n olisi pitänyt tehdä jotain toisin. Siksi heitinkin kysymykset ilmoille.
Autan ihmisiä silloin, kun näen tilanteen, jossa uskon apuani kaivattavan. En auta, jos koen, etten osaa auttaa. Auttaminen on esim. muuttoavuksi tarjoutumista, istumapaikan luovuttamista, kauppakassien kantamista, toisen päästämistä edelleen jonossa, pudonneen käsineen poimimista ja perään huutamista, kuuntelemista, halaamista, kannustamista, hymyilemistä, silmiin katsomista, kahvikupin tarjoamista, tavaroiden lainaamista, neuvojen antamista Lista on loputon, niin kuin avuntarvekin.
Onnittelut, että olet tunteva ihminen etkä esim psykopaatti joka ei tunne mitään.
Tunteen tunnistaminen on opettelua. Ehkä tuossa on ensin joku riittämättömyyden tunne, ettei tiedä mitä ajattelisi.