Lue keskustelun säännöt.
Insinööri vs. DI
20.08.2008 |
Tämä asia hieman harmittaa itseäni. Olen DI koulutukseltani ja olen joutunut työskentelemään työyhteisöissä joissa pääasiallinen koulutustaso on DI, sekä työyhteisöissä joiden pääasiallinen koulutustaso on insinööri.
Itse olen ensin opiskellut Insinööriksi 90-luvun puolivälissä, jonka jälkeen opiskelin DI:ksi valmistuen vuonna 1999. (koska insinöörikoulutus ei tarjonnut teknistä haastetta)
Varsin harvoin, jos koskaan olen törmännyt vastakkain asettelua insinöörin ja DI:n tehtävät.
Insinööri ja esim. sairaanhoitajathan valmistuvat ammattikorkeakouluista ja DI:t sekä lääkärit valmistuvat yliopistoista. Eihän sairaanhoitajan tehtäväänkään palkata lääkäriä, tai päinvastoin. Harvemmin myös ekonomit ja merkonomit menevät sekaisin.
Pääsääntöisesti kuitenkin insinöörin ja DI:n tehtävät ovat laajalla skaalalla samoja, joskin usein kyllä vaaditaan nimenomaan DI:n koulutusta insinöörikoulutuksen sijaan.
Tämä on itseäni harmittanut siitä syystä, että monesti tehtävään haetaan DI:tä ja kuitenkin koitetaan tarjota insinöörin palkkaa. Toisin sanoen jos kyse on lähes 40-kymppisestä DI:stä, ei mielestäni palkka voi olla alle 4500 €/kk, kuitenkin DI:tä koitetaan palkata tehtävään esim. 3800 €/kk palkalla joka olisi ihan OK insinöörin palkaksi. Tämä siis polkee "oikeasti korkeasti koulutettujen" palkkausta.
Tämän koen epäoikeudenmukaiseksi ennenkaikkea siitä syystä, että oman kokemusperäni mukaan, insinöörien tekninen ymmärrys, asiakokonaisuuksien hahmottaminen, tekniset valmiudet, looginen päättelykyky, matemaattisluonnontieteellinen ymmärrys, todennäköisesti myös älykkyysosamäärä, kyky uuden oppimiseen jne... ovat varsin vaatimattomat DI:hin verrattuna. (onhan rekrytointiyritysten soveltuvuustesteissäkin eri tasot yliopiston käyneille ja muille)
Siirtyessäni "DI yhteisöstä" "Insinööriyhteisöön" oli työntekokulttuurissa valtava ero. Insinöörit tekevät niinkuin on opetettu ja DI:t tekevät niinkuin on fysiikan lakien naudattamisen kannalta parasta. Toisin sanoen insinöörit eivät pääsääntöisesti näytä ymmärtävät mitä tekevät, heiltä puuttuu fysiikan ja tekniikan näkemystä, siinä määrin että DI:nä joudun vain päivittelemään sitä tekemisen tyhmyyttä.
Samaan asiaan liittyen:
Itse uskon että kun tuo eläköityvä sukupolvi, joiden koulutustaso on teknikko tai insinööri, mutta ovat vaatimattomasta koulutustaustastaan huolimatta johtoasemissa työelämässä poistuu eläkkeelle, niin suomi lähtee nousuun. Aivan siitä yksinkertaisesta syystä, että omasta statuksestaan epävarmat teknikot matalalla ymmärrystasolla poistuu eläkkeelle sähläämästä ja tekemästä luonnontieteellisesti tai taloustieteellisesti täysin vääriä ratkaisuja, on mahdollisuus nuoremmalla polvella korjata eläkkeelle siirtyvien virheet, joita on aivan kauheasti, mutta joita konkarit eivät meinaa myöntää (ennekuin asia on todellakin väännetty rautalangasta ja exceliin väännetty oikeat kaavat, sitä ennen asiat on tehty vuosikymmeniä päin helvettiä ihan ymmärtämättömyyttä), koska pelkäävät työpaikkansa ja arvovaltansa puolesta.
Kommentit (59)
tämä firma josta itse puhuin, on kuitenin ihan normaalia kovan luokan maailmanlaajuista businesta. Samaa työilmapiiriä ja osaamista pitäisi olla muissakin insinööritason firmoissa, niin tämäkin lama olisi suomalaisten osalta entistä "kevyempi". Tälläkin hetkellä tiedän, että jotkin yritykset joita olen mielessäni referoinut, ovat ongelmissa, kun ei ole bufferia mitä käyttää ja se on aivan näiden yritysten johdon aliymmärryksen tulosta.
Päivä päivältä uskon omiin kykyihini enemmän ja enemmän. Sitä vain koulun penkiltä valmistuttua uskoi että yritysten johtajat ovat fiksuja ja arvostettavia. Totuus paljastuu kun kun oma kokemus on karttunut isoissa ympyröissä ja sitten käy katsomassa pikkuympyröitä j akeskustelee kavereiden kanssa jotka ovat niin isoa johtajaa, etteivät omaan huoneensa mahdu. Todellisuudessa ovat varsinaisia turhakkeita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimen omaan ammattikorkekouluuista valmistuu insinöörejä joilla on käytännön osaaminen. Ei käytännön asioihin tarvita akateemista tutkintoa, ei todellakaan. Akateemisen tutkinnon päämäärät ovat aivan jossain muualla kuin AMK-heppujen käytännönläheinen tekeminen.
Kuten olen jossain kirjaillut, korkea akateeminen koulutus ei tee kaverista hyvää bussikuskia. Jos DI palkataan busikuskiksi, on aivan turha olettaa, että "ensi vuonna tuo DI näyttä kyntensä ja on firman paras bussikuski", näin näyttävät jotkut 55 vuotiaat johtaja teknikot ajattelevan ja metsään menee niin että humahtaa.
Ei lääkärikään ole yhtään parempi ottamaan verinäytettä, vaikka kuinka helvetisti onkin koulun penkillä istuttu.
DI voi näyttää kyntensä vasta ollessaaan insinöörien esimiehenä tai muuten vain tekemässä huomattavasti vaativampia tehtäviä, siis tehtäviä, joissa ei insinöörin koulutuksella ole rahkeita hahmottaa lopputulosta.
Suomen talouden suurin jarru on teknikot ja insinöörit ikähaarukassa 55+ vuotta. He panttaavat teitoja ja pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan ja haluavat olla korvaamattomia. Monet yrityksille tärkeät toiminnot jää hahmottamatta ymmärtämättömien johtajien kyvyttömyyden vuoksi. He eivät sitä itse ymmärrä, johtuen siitä tosiseikasta että kun lusikalla on annettu ei voi kauhalla vaatia. Eivät itse raukat ymmärrä onnetonta kykyään pysyä tehtävien tasalla.
ap
"luonnontieteellisesti tai taloustieteellisesti täysin väärät ratkaisut" ja "fysiikan lakien noudattamisen kannalta parhaat ratkaisut".
Itse olen työelämässä törmännyt lähes järjestään vain sellaisiin insinööreihin, joilla on erittäin hyvä käytännön osaaminen omalla alallaan. Sitä taas puuttuu monelta DI:ltä. Mutta... kokemuksensa kullakin.
Joulukuussa 2008 keskiarvo palkka oli DI:llä noin 4750 €. Tarkoittaen kai noin 43 vuotiasta DI:tä. Kun vielä huomioi, että palkkahaitarin yläpäässä on "poskettomat" plakat luokkaa 500 000 - 5 000 000 €/vuosi, niin niiden poistamisen jälkeen alle nelikymppinen DI vuosi sitten tienasi varmasti juurikin tuon 4000 €/kk, korkeintaan hieman enemmän.
Selluteollisuuden laitteita valmistavissa yrityksissä on ainakin paljon hieman yli 30 vuotiaita DI:tä, joiden palkka on noin 3000 €/kk. UPM:äänkin (joka muuten kokemukseni mukaan on yksi varoittava esimerkki) halutaan palkata DI:tä vajaan 4000 €/kk palkalla, haastattelussa ilmoitin että on liian vähän. Sielläkin olisi teknikko ollut esimeihenä. Nyt niitetään näitä epäpätevien esimiehien nimittämisten viljaa, eli suomesta häviää paperi ja selluteollisuus. Globaali markkinatilanteen/kysynnän muuttuminen on vain osa syy.
ap
Vierailija - 24.1.2009 18:21 (ID 1306762)
On huono palkka kyllä, jos DI:llä on 4000 euron kieppeillä.
Tiedätkö sinä kotiäiti (?) millä rahalla vauvasi elätetään, vai tuoko miehesi vaan rahaa kotiin, aivan kuten sähköä tulee töpselistä ?
Voi tietysti oll aettä kaikissa perheissä ei omaa vauvaa tarvitse itse elättää, vaan pappa betalar.
ap
Tämä ei ole mikään joka emännän Aihe vapaa -palsta- vaan nimenomaan VAUVA-lehden palsta. Ennakko-oletus on, että täällä palstailee ihmiset, joita vauva-asiat kiinnostaa.
Alkuperäiseen vielä palatakseni, niin sanoisin, että ap pyörii pääsääntöisesti liian pienissä piireissä. Mä pyrin valmistuttuani (ja luulen sinun tapaisesti, että olen hyvä ja jopa keskivertoa parempi töissäni) ties kuinka monelle pikkupaikkakunnalle duuniin (pahin lama oli kyllä silloin just) ja kuinkas ollakaan mun paperit jousi aina ö-mappiin kun piirit oli niin pienet, että aina palkattiin joku kunnan eläinlääkärin poika tms. Mitä jos hakisit isoihin ja hyviin firmoihin pääkaupunkiseudulle ja tinkisit palkkatoiveestasi? Nyt tällä hetkellä on vaikea saada kovaa palkkaa ja jos sellaisen saisikin, niin luultavasti irtisanovat ensimmäisenä yt:ssä ne, joilla on kovin palkka - niistähän sitä säästöä syntyy. Kyllä tästä paremmat ajat koittaa ja kun on päässyt hyvään duuniin, niin palkatkin sitten taas nousee. Palkkaa tärkeämpi ainakin minulle on se, että viihdyn töissä. Olenkin kerran pudottanut omaa palkkaani 1000 euroa kuussa, mutta koskaan en ole sitä päätöstä katunut. Sain vastineeksi hyvän mielen, stressittömän olon, noin 15 tuntia viikossa vähemmän töitä ja ihmisten kohoavat kulmakarvat, kun kerron missä olen duunissa ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on selvästi, henkilö jolla on kusi noussut päähän omasta jumalallisuudestaan ja kun työyhteisö, esimiehet ym. ovat nähneet tämän ovat he lyöneet lasiseinää urasi eteen.
Yritykselle hieman älyllisesti vaatimattomapikin ihminen voi kokonaisuutena olla parempi sijoitus kuin kaltaisesi ylimielinen "teekkari", joka todennäköisesti ei edes saa mitään näkyvää aikaa vaan keskittyy vain omaan egoonsa sekä muiden tekemiin virheisiin.
"raaka omena omenakorissa on parempi kuin mätä sellainen"
Voiko kukaan oikeasti olla noin täynnä itseään ja _omaa_ koulutustaan? Eikö ole ihan selkeästi näkyvissä, että varsinkin kaupallisilla ja teknillisillä aloilla koulutuksella ei ole niin paljon väliä kuin kokemuksella, koulunpenkiltä et ponnista huippupaikkaan, vaikka olisit kuinka maisteriksi valmistunut. Valitettavasti joskus joutuvat ekonomitkin nielemään itkunsa, kun paikkaan valitaankin paljon parjattu tradenomi ;-)
En muuten tiedä missä olet sen insinöörikoulutuksesi käynyt, mutta opetuksen tasosta olen aivan eri mieltä. Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kouluun on kyllä helppo päästä, mutta kurssit eivät ole todellakaan mitään läpihuutojuttuja. Lappeenrannan suunnalla voi vaatimukset olla aivan eri tai tietysti todennäköisin vaihtoehto on se, että sinä olet vain huippuälykäs... Ja itse olen sekä insinööri että ETM, joten molemmat opiskelumaailmat ovat tuttuja. Insinöörin töitä en ole tehnyt eli en ole pilaamassa päiviäsi ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä on erikseen ne jotka kehuu osaavansa ja tekevänsä, tulokset on vaan jotain muuta ja sitten ne jotka oikeesti on päteviä ja hoitaa hommat
Hyvä esimies ei haksahda näiden kehujien "ylivertaisuuteen"
Asiaan saattaa vaikuttaa se, että olet valmistunut Lappeenrannasta etkä Espoosta. Faktahan on, että Lappeenrantaan on paljon helpompi päästä sisään.... Mikä tietysti vaikuttaa opiskelupaikkojen yleiseen maineeseen. DI-linjoissa on myös eroja kuin yöllä ja päivällä. Heikommille linjoille pääsee kuka tahansa lukion läpi kahlannut ja todella vaativaa fysiikkaa ja matematiikkaa luetaan pakollisena enää teoreettisen fysiikan laitoksella. Eli on mahdollista valmistua DI:ksi suhteellisen vaatimattomilla fysiikan ja matematiikan taidoilla. AMK:ssa on luonnollisesti vielä heikkotasoisempia opiskelijoita.... Valitettavasti totta on, että Suomessa luetaan nykyisiin liian vähän luonnontieteitä ja tästä seurauksena tietotaso jää liian matalalle tasolle kautta linjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko tilanne muuttunut, mutta molempia opintoja suorittaneena ja DI:ksi valmistuneena olen samaa mieltä ap:n kanssa. Yksilötasolla tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki DI:ksi valmistuvat olisivat kunnianhimoisia älykköjä ja perusinssit jotain muuta. Silti moneen kertaan on nähty työelämässä, että kyllä esim. vaativampi softa-arkkitehtuurisuunnittelu on liian haastavaa useimmille perusinsseille. Johtuu tietenkin enimmäkseen koulutuksesta.
Et sovellu kyseiseen työyhteisöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin myös insinööriopiskelijoissa on laaja haarukka. Itellä lukiosta L:n torkka ja äimistelin totisesti siellä amiksesta tulleitten seassa, kun käytiin läpi perusmatikkaa. Ei ainoa asia missä näkyi, mutta helpoin esimerkki.
Mutta jos ei muuta niin tää pino sitten löi naulan mun tulevien opintojen arkkuun. Mulla on ollut takataskussa jatko-opiskelupaikka DI:ksi, mutta jos sieltä ei edes parempaa palkkaa saa niin miksi rasittaa itseäni. Ja haasteeksi itelleni niitä suunnittelin, mutta ainakin tässä elämäntilanteessa en viiti vaivautua.
Onkohan sittenkään kyse opinnoista ja älystä, kun tuosta eläköityvän hlön viestistä tajusin, että itsekin pidän enemmän laaja-alaisesta kokonaisuuksien hallinnasta.
Muutenkin olen sitä mieltä täällä työpaikalla, että ei kyllä päältä kykene näkemään kuka on milläkin koulutustaustalla taloon tullut. Todella homogeeninen joukko ja kaikilla samatyyppistä työtä, selvästi täällä on rekrytilanteessa panostettu älliin ja tiimitaitoihin eikä tutkintopaperiin.
nimim. yksi käsistään kätevä ja mielestään ihan tolkun ajattelutaidolla varustettu inssi
AMK Insinööri opiskelee sen nelisen vuotta. Hyvin harva Insinööri tai DI työskentelee tehtävissä joissa tarvitsee oikeasti käyttää jotain korkeampaa matematiikkaa.
Ymmärrettävästi "Ydinfyysikolla" voi olla hieman erilainen toimenkuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikea superfirma huippuasiantuntijoineen! :D
Tämä kirjoituksesi tuntuu varsin lapselliselta, oletko katkera jostain?
Joo, olen mielestäsi aikalailla samaa mieltä, tuon alla olevan kirjoituksesi kanssa.
Ajattelin kyllä aluksi hieman toista asiaa, kun nostin aiheen esiin, mutta se sitten hairahtui tähän. Kirjoitukseni oli "ehkä" hieman kitkerän sävyistä, mutta kaikkeen löytyy ratkaisu.
Mainittakoon vielä että olen ollut siinä ns. "paremmassa firmassa", johon ei niitä insinöörejä edes palkattu.
32
Hieman epäilyttää nuo kokemuksesi. Tutkinto ei ole millään tavalla autuaaksi tekevä. Jos haluat vetää jotain ihmeellistä osaamisen rajaa insinöörin ja DI:n osaamisen välille, niin ole hyvä vaan.
Itse olen törmännyt ihmisiin jotka eivät ole käyneet kuin peruskoulun, mutta työskentelevät erittäin haastavissa asiantuntijatehtävissä ja vetävät suuri projekteja. Ihmiset ovat yksilöitä ja toki järkevä työnantaja palkkaa oikeita henkilöitä oikeaan työtehtävään, eikä titteleitä.
Harmillista vaan sinulle. Vaikutat siltä että koulutustitteli on sinulle jotenkin erityisen tärkeä?
tarvitan kyllä kaikenlaista osaamista ja ne pitäisi kohdentaa oikeille paikoille.
Viimevuosien kokemukseni perusteella koulutuksella on suuri merkitys. Totta toki on se, että persoonalla ja uuden oppimishalulla sekä innostuneisuudella on erittäin suuri merkitys, mutta nimen omaan viimevuosien kokemusten perusteella olen oppinut tekemään ison eron insinöörin ja DI:n välillä. En minäkään koulutus ero apitänyt näin merkittävänä, ennenkuin törmäsin tähän "insinöörityöyhteisöön".
Myönnetään että isossa organissaatiossa insinööri oppii sen minkä DI:kin. Mutta silloin kun pitäisi viedä asioita eteenpäin ja luoda tyhjästä esim. myyntiosaston toimintoja, niin kyllä katsantokannassa on eroa koulutustaustankin osalta. (yleensä isojen kansainvälisten yritysten sisäiset toiminnot on luotu yliopistokoulutuksella).
Ps. tuo vastausnumerointi hiukan hidastelee, eli anteeksi sekavuuteni.
T: ap
työskenteleekö esim. projektinhallinnassa vaiko vaikkapa signaalinkäsittelyn tai ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelun parissa. Ensinmainitussa voi tosiaan pärjätä ilman syvällistä teknistä osaamista, mutta jälkimäiseen eivät kykene edes kaikki DI:t - esimerkkinä vaikkapa signaalinkäsittely, joka nimen omaan on sitä korkeampaa matemaattista ajattelua vaativaa. Ja kyllä kuulkaa näitä töitä ihan oikeasti on, tuliko jollekulle yllätyksenä(?)
t. en muista mikä numero Treelta
Sillä niistä en alunperin ajatellut keskustella, vaikka se hiukan siihen lipsahti.
Monet ovat ehdottamassa työpaikan vaihtoa. Sen teenkin. Juuri tähän vaihtoon liittyvät asiat saivat itseni pohtimaan tätä asiaa.
Tiivistetään vielä kerra (ehkä hieman provosoivasti):
1. sairaanhoitajat ja insinöörit valmistuvat ammattikorkeakoulusta
2. DI:t ja lääkärit yliopistoista
Itse vaihdoin joitain vuosia sitten työpaikkaa, koska tehtävä tuntui haasteelliselta ja silloisen työpaikan vaihtoon olivat syynä myös perhesuhteet.
Ala ja toiminta molemmissa yrityksissä hyvin samankaltainen.
Jostain syystä näiden kahden yrityksen toimintamallit ovat hämmästyttävän kaukana toisistaan, toki on niillä myös kokoeroa jonkin verran.
Yrityksillä on varmasti useitakin eroja, mutta yksi silmiini pistävä on, että aikaisemmin koulutustaso oli DI + ja nyt Ins - ja joudun/saan liiketoiminnan kannalta perusasioita rakentamaan ja selvittämään vanhemmille konkareille.
Olen siis huomannut että riippuvuussuhteita eri toimintojen ja kustannusten välillä ei jostain syystä haluta tunnustaa. Monet asiat ovat loogisesti väärin, kun niitä tarkistelee tarkemmin pinnan alta. En voi tietenkää väittää 100 % varmuudella, että onko kyse koulutustasosta, laiskuudesta vai mistä. Voisin yhtä hyvin väittää että insinöörit ovat laiskoja todellisten riippuvuussuhteiden analysoimiseksi ja vetävät mutkat suoriksi. Jälkeenpäin sitten näyttävät ihmettelevän, että miten tässä näin kävi, vaikka itse ole juuri kyseiset asiat nostanut esiin ja jatkokehitettäväksi (eivät ole aivautuneet itse tekemään mitää vuosikymmeniin).
Myönnän että ole hieman katkera, harmittaa kun hyviä yrityksiä tuhotaan, avikka menestyksen avaimet ovat näkyvillä ja omissa käsissä.
Itse paikalla olleena olen tulkinnut, että liiketoimintaosaaminen (myynti/projekti/kustannustekijät) voi olla joko pintapuolista tai sitten syvällisempää osamista.
Osittain avaukseni perustuu siihen, että olen itse opiskellut sekä insinööriksi että DI:ksi ja itse koin niissä huomattavan eron.
Kommentiksi vielä jollekin:
Jos on toimiva yritys ja toimenkuvat ovat selkeästi määritellyt, niin kyllä niissä sekä ins että DI pärjäävät yhtä hyvin. Pääsääntöisesti sanoisinkin että kannatta palkata ins. Erot tulevatkin esiin siinä vaiheessa, kun luodaan uutta (tämän olen oppinut viime vuosina) oli sitten kyse tekniikasta ati laajemmasta liiketoimintaosaamisesta.
Myennetään että näiden kahden yrityksen väliillä on muitakin eroavaisuuksia kulttuurissa, kuin vain tuo koulutustaso. Joka tapauksessa erot ovat huimat ja kyky keskustella asioista.
Näiden työkokemusteni kautta, yritin tuoda esille oman kokemukseni .
Hieman yksinkertaisetuttan hämmästelen että on niin paljon työilmoituksia, joissa haetaa ins/DI, koska oman kokemukseni mukaan DI:n koulutus voi hyvin mennä hukkaan, varsinkin jos esimiehet ovat niitä vähemmän koulutettuja.
Tämä on siis kokemukseni tästä asiasta, kokemukseni voivat hyvin tulevaisuudessa muuttua.
Tämä on polveillut kyllä sen verran, että minulla on vaikeaa ajatuksistani näin laajasti, vaatisi kirjan verran tekstiä.
Etsin töitä.... kokemusta rikkaampana.....se lienee monelle asiaa aprikoineelle riittävä vastaus.
T: ap
Jos sairaanhoitajat jatkavat opintojaan yliopistossa, he yleensä opiskelevat hoitotieteitä ja valmistuvat terveystieteen maistereiksi. Sairaanhoitajan tutkinto ei siis ole mikään lääketieteen alempi tutkinto, jollaisena insinöörin tutkintoa suhteessa DIn tutkintoon voi pitää.
Ja omasta kokemuksestani tietoliikenteen saralla voin sanoa, että insinöörit ja DIt ovat aivan eri planeetalta, insinöörien eduksi....
DI:n tehtävät ovat muualla kuin "käytännön "osaamisessa. Jos DI:n laittaa "käytännön tehtäviin", niin eihän siitä mitään tule, ei pidäkään, sitä varten ovat insinöörit.
ap