Miten te ihmiset aina onnistutte telomaan itseänne/tulemaan kipeäksi?

Tuli asiaa sairaalan päivystykseen eilen ja siellä tuhraantui odottaessa peräti kolme tuntia. Sairaalan monitori kertoi, että paikalla oli 51 potilasta! Ja näistä 26 hätätapauksia. En tiedä miten luotettava tuo näytön lukema on, mutta kyllä se ilmeisesti piti aika hyvin paikkansa, koska molemmat odotustilat olivat niin täysiä. Ihmisiä käveli kepeillä, muutama oli pyörätuolissa, yksi jalka siteissä ja jalka tuolin päällä, yksi rääkyvä kakara huusi siellä toista tuntia ja äiti yritti tyynnytellä turhaan. Pari tapausta vietiin vuoteessa käytävien läpi. Kyllä tuli hiljaista, kun ottivat onneksi äiti+lapsi -parivaljakon vastaanotolle.

Ja kun yläkerta meni kiinni, niin potilaiden piti siirtyä alakertaan odottamaan. Siellä ei ollut edes tarpeeksi tuoleja kaikille, osa istui lattialla. Se ketutti eniten, että oma asiani ei ollut akuutti, mutta jouduin odottamaan kolme tuntia lääkärin puheille pääsyä! Ja se oli ohi alle 5 minuutissa.

En enää ikinä mene ilta/yöpäivystykseen, olisi ollut fiksumpaa odottaa aamuun. Bussejakin meni niin harvoin, että olin kotona vasta kahdelta yöllä. Noin viiden tunnin reissu siis. Harvoin muutenkaan olen kipeänä, tämä oli ensikäynti vastaanotolla noin neljään vuoteen. Ja sairaanhoidon neuvontanumeroonkin piti odottaa 50 minuuttia ennen kuin vastasivat. Sieltä suositeltiin käyntiä päivystyksessä, joten tuli sitten lähdettyä.

Pysyisitte kotona tekemässä etätöitä jos mahdollista ja sosiaaliset suhteet hoidetaan PlayStationin/PC:n kautta lankoja pitkin, ette tule kipeäksi/telo itseänne.

Paska reissu, mutta tulipa tehtyä. Saa ottaa provona, en välitä. Taannoin 18 vuoden aspaurankin aikana olin keskimäärin vain 16 päivää poissa töistä. Ja siitäkin yhden viikon työtapaturman vuoksi. Repikää siitä. Mikä on oma "saikkukertoimesi"?