Kelpaako kolmen pienen lapsen äiti enää kellekään?
Erottiin miehen kanssa ja tulevaisuus pelottaa ihan hirveästi. Minulla on kolme lasta, 7v, 5v ja 3v. Ikääkin vasta 28v. Pelkään että en kelpaa enää koskaan kellekään.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Siis en todellakaan etsi nyt yhtään ketään. mutta yleisesti sitten muutaman vuoden päähän ajatellen tulevaisuus pelottaa. Ja en ole yksinhuoltaja, lapset asuvat viikko-viikko entisen miehen kanssa. Ap
Tulevaisuus pelottaa?! Mitä sinä pelkäät? Yksinäisyyttä?
Mieti mitä sinulla on. Työ, lapset, ystävät, harrastukset, läheiset, jne.
Lapseni olivat 7 ja 5 kun tapasin nykyisen kumppanini. Hän on minua muutaman vuoden nuorempi vela-mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis en todellakaan etsi nyt yhtään ketään. mutta yleisesti sitten muutaman vuoden päähän ajatellen tulevaisuus pelottaa. Ja en ole yksinhuoltaja, lapset asuvat viikko-viikko entisen miehen kanssa. Ap
Itselläni on kaksi lasta, mutta olen eron jälkeen seurustellut ja minusta on oltu kiinnostuneita. Joten sen perusteella sanoisin, etteivät lapset mikään estekään asialle ole.
Kukaan ei ole kuitenkaan halunnut sinua pitää?
Tarkoitat tuota seurustelua? Se päättyi, koska kumppani olisi halunnut muuttaa yhteen ja minä taas en halua uusperhettä enkä usko että haluan muuttaa yhteen edes lasten kasvettua isoksi (olen jo yli 40 eli vanhempi kuin ap, ja nykyisin ei enää yhdessä asuminen kiinnosta). Ihan järkevää lopettaa tuollainen suhde, jossa toiveet menevät niin kovin ristiin. Sitä en tiedä, miten paljon ne minusta kiinnostuneet olisivat halunneet "pitää" minua - itse en ollut heistä niin paljon kiinnostunut, joten ei tullut testattua.
Siis mikä sua pelottaa tulevaisuudessa?
Jos asut Keski-Suomessa, niin voin käydä niillä lapsivapaa viikoilla sutaisemassa sinua vaikka joka päivä jos olet mukava ja teet mitä haluan.
M44
Jos lapset ovat vuoroviikot isällään, niin onhan siinä puoli elämää aikaa seurustella. Varmasti löytyy joku, jota kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mihin itsenäinen, rohkea ja vahva nykynainen miestä tarvii? Avaamaan oven, auttamaan takin päälle ja tuolin alle, maksaan ravintolalaskun ja ojentamaan sateenvarjon, jos sattuu satamaan?
Ratkomaan niitä ongelmia, joita naisella ei olisi, jos ei olisi miestä.
Jos kaikilla on oma isä, niin vaikeaksi menee.
Kokeilin olla avoimin mielin yhden lapsen vuoroviikoin yh naisen kanssa. Muutoin kun va sievä leidi mutta ei. Ei niin ei. Mulle ei passaa mutta olen vain yksi mies.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla on oma isä, niin vaikeaksi menee.
Jos kaikilla lapsilla olis eri isät niin ap olisi sen verran kokenut miesten metsästyksessä, ettei kyselisi täällä kelpaako vielä jollekin.
Miksi pitäisi kelvata? Kannattaa keskittyä niiden valmiiden kakaroiden kasvattamiseen ja hyvinvointiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla on oma isä, niin vaikeaksi menee.
Ja jos on vielä lisäksi kirjavuutta lasta pintavärissä niin vielä haasteellisempaa löytää uusi "sulho".
Miksei täällä koskaan ole aloituksia, että "Kelpaako kolmen pienen lapsen isä enää kellekään?"
Olisi kiva tietää, että ovatko eronneet pikkulasten isät yhtä huolissaan mahdollisuuksistaan seurustella tulevaisuudessa?
Vierailija kirjoitti:
[Ja jos on vielä lisäksi kirjavuutta lasta pintavärissä niin vielä haasteellisempaa löytää uusi "sulho".
Mitenkäs se asia vaikuttaa uuden miehen löytymiseen?
Joku 45+ joka vastentahtoisesti jäänyt lapsettomaksi. Joku snadisti traumatisoitunut tapaus, vaikka menettänyt vaimon ja lapset liikenneonnettomuudessa, vois olla sopivan tossukka pikkurillin ympärille kiedottavaksi. Tekee ja sietää mitä vaan täyttääkseen tyhjyyden, jota ei voi täyttää. Ammattilaiset etsii näitä maaseudulta, kannattaa ensin katsoa paikka missä tykkää asua - siis joku kiva järvenrantatalo esim. Jos otat oikein vanhan niin pääset siitä eroon samoihin aikoihin kuin muksuistasikin, sitten on massia ja vapaus. Onnea metsästykseen!
Ehkä jonkun juopon voit löytää itseäsi panemaan, et muuta.
Eräs tuttuni erosi n. 10v sitten ja jäi kolmen pienen lapsen yh:ksi. Miehiä on hänellä ainakin riittänyt omiin ja muitten tarpeisiin, välillä tuntuu että jopa enemmän kuin samanikäisillä sinkkukavereilla! Monia miehiä tuntuu viehättävän hänessä iloinen ja rempseä selviytyjä-asenne sekä kätilön ammatti, ulkonäöllisesti ihan ns. perusnainen, tosin aina ollut hyvin sporttinen, sinut itsensä (kilojensa) kanssa ja tykännyt hyvästä ruuasta. Sinkkuaikojen alussa miehet vaihtuivat hällä tiuhaan, mutta nyt on ollut vakiintuneemmassa suhteessa jo pari vuotta. Tämä nyt vaan ap:lle rohkaisevana esimerkkinä siitä, että kyllä niitä hyviä miehiä 3:n lapsen yh:llekin löytyy!
Christiiina kirjoitti:
Miksei täällä koskaan ole aloituksia, että "Kelpaako kolmen pienen lapsen isä enää kellekään?"
Olisi kiva tietää, että ovatko eronneet pikkulasten isät yhtä huolissaan mahdollisuuksistaan seurustella tulevaisuudessa?
Kelpaa jos on antaa sekopää naisen heti leikkiä äitiä lapsilleen ja tuikkaa senkin naisen raskaaksi (tai luottaa naisen syövän pillereitä) ja on valmis uusioperheleikkiin. Vähänkään järkeville naisille ei oikein meinaa kelvata koska vaikka asuttaisiin erillään tahtoo nainen olla miehen prioriteettilistalla kärjessä eikä vuoroviikoin lasten jälkeen. Oikeasti eronneilla äideillä on helpompaa jos lapsia useampia koska miehet hyväksyvät naisen lapset helpommin ja harvempi mies tahtoo niitä omia.
Nielasitko?