Kelpaako kolmen pienen lapsen äiti enää kellekään?
Erottiin miehen kanssa ja tulevaisuus pelottaa ihan hirveästi. Minulla on kolme lasta, 7v, 5v ja 3v. Ikääkin vasta 28v. Pelkään että en kelpaa enää koskaan kellekään.
Kommentit (177)
En kyllä käsiäni tuohon p*skaan iskisi. Huh huh.
Elätä kersasi ihan keskenäsi, kun olet ne tehnytkin. Hetikö olet sitten tyrkyllä jollekin, joka pukkaa niitä lisää vielä?
Aisurilompakkoa kyselee yh. Miksi sinkkumies kiinnittäisi itsensä tuohon, ei mitään omaa jää. Kaikki lasten ehdoilla. Kuskaaminen ja lompakko on miehen tehtävä tuossa yhteisössä. Juu ei.
Siis anteeksi, mutta miksi täällä vastaillaan niin ilkeästi ap:lle?
Varmasti löytyy muita vastaavia yksinhuoltajia, jotka saattavat lähteä mukaan "uusioperhe" kokeiluun.
Ap. Kelpaa.
Itse olen yli 40 vuotias 3 lapsen yh, lapset 10 vuoden molemmin puolin. Vientiä riittää kyllä. Ainut mikä kummastuttaa on se että valtaosa on 30 vuotiaita, kypsempää etsin. En ole miestä ottamassa juuri nyt mutta ei ole olo etteikö halukkaita olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta en oikein ymmärrä, mikä tuossa pöyristyttää. Seurustelu kuitenkin pohjimmiltaan on ainoastaan toiselle annettua aikaa, ja vanhemmuus samaa vielä suuremmissa määrin
Eli jos se exä sattuisi kupsahtamaan, toteaisit, että emmä enää sua jaksa kun sulla ei enää ole jaettua huoltajuutta?
Omalla kohdallani pitäisi tapahtua aika monta jos-lausetta, ennen kuin päätyisin tuohon elämäntilanteeseen.
Mutta kyllä: Jos sattuisin eroamaan lasteni isästä ja löytämään uuden seurustelukumppanin, ja tästä tulisi totaaliyksinhuoltaja ilman minkäänlaisia tukiverkkoja, niin kyllä tapaamiset menisivät varmasti erittäin vaikeiksi. Täytyisi todellakin miettiä, onko seurustelussa mielekkyyttä.
Aivan sama ongelma olisi edessä, jos oma puolisoni kuolisi, koska sitä nyt varmaankin seuraavaksi ehdotetaan. En usko, että lasteni hyvinvointi kasvaisi siitä, että he alkaisivat jakaa arkeaan kolmen heille uppo-oudon lapsen kanssa siksi, etteivät turvaverkot mahdollista aikuisten kahdenkeskistä seurustelua.
Tämä rusinat pullasta-ajatusmalli selittää täydellisesti erotilastot.
Kyll maar mää ny sitte sano jot se o ehrottomast ja iha varmast no deal.
Vierailija kirjoitti:
Tosi pimeetä, täsmää muhun, mutta en ole kyllä eroamassa. Toki provo tämäkin ja aivan päästä keksittyä, mutta viime aikoina tänne on kirjoitettu tosi paljon roska-aloituksia, mitkä täsmää muhun ja muutama vuosi sitten oli jopa nimimerkkinä käytetty mun etunimeä. Että onko jollain oikeasti pakkomielle...
Joko ukollasi, jollain joka sen haluaa tai kateellisella "kaverillasi" viiraa?
Vierailija kirjoitti:
Varmasti löytyy muita vastaavia yksinhuoltajia, jotka saattavat lähteä mukaan "uusioperhe" kokeiluun.
Mutta eihän ap ole yksinhuoltaja, ei hän ole niin sanonut. Hän kertoi, että yhteishuoltajuus ja viikko-viikko-systeemi.
Niin moni ihminen on eronnut ja löytänyt uuden onnen, joten miksi et sinäkin hyvä ap! Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta en oikein ymmärrä, mikä tuossa pöyristyttää. Seurustelu kuitenkin pohjimmiltaan on ainoastaan toiselle annettua aikaa, ja vanhemmuus samaa vielä suuremmissa määrin
Eli jos se exä sattuisi kupsahtamaan, toteaisit, että emmä enää sua jaksa kun sulla ei enää ole jaettua huoltajuutta?
Omalla kohdallani pitäisi tapahtua aika monta jos-lausetta, ennen kuin päätyisin tuohon elämäntilanteeseen.
Mutta kyllä: Jos sattuisin eroamaan lasteni isästä ja löytämään uuden seurustelukumppanin, ja tästä tulisi totaaliyksinhuoltaja ilman minkäänlaisia tukiverkkoja, niin kyllä tapaamiset menisivät varmasti erittäin vaikeiksi. Täytyisi todellakin miettiä, onko seurustelussa mielekkyyttä.
Aivan sama ongelma olisi edessä, jos oma puolisoni kuolisi, koska sitä nyt varmaankin seuraavaksi ehdotetaan. En usko, että lasteni hyvinvointi kasvaisi siitä, että he alkaisivat jakaa arkeaan kolmen heille uppo-oudon lapsen kanssa siksi, etteivät turvaverkot mahdollista aikuisten kahdenkeskistä seurustelua.
Tämä rusinat pullasta-ajatusmalli selittää täydellisesti erotilastot.
Tuo on varmasti totta. Suurin osa aviopareista ei eroa, ja varmastikin se vähän hillitsee eroamishaluja, jos ei halua lastensa joutuvan kasvamaan uusioperheessä.
Sitä en ymmärrä, miten on rusinoiden pullasta noukkimisen, kun ajattelen että lapsilleni riittää yksi isähahmo.
Ihan ensin pitää hävittää tuo ajattelu, että "kelpaako kenellekään". Tuollainen ihminen on kuin hunajapurkki kaikenlaisille kusipäille ja alistajille. Selkärankaa ja omanarvontuntoa kehiin, tai jäljestä tulee vielä rumaa.
Jos olet ihan kivannäköinen, hoikka, mukava ja työssäkäyvä nainen, niin 3 lapsen yksinhuoltajuus ei todellakaan ole este miehen löytymiselle! On paljon toisella (ja kolmannella) kierroksella olevia hyviä miehiä, jotka nimenomaan toivovat naisella olevan entuudestaan lapsia. Joko siksi, että haluavat maksimoida todennäköisyyden, että naisen lapsiluku on täynnä, koska eivät itse halua (enempää) lapsia ja/tai koska äitiyteen yleisesti liitetään positiivisia ominaisuuksia, sen ajatellaan kertovan mm. naisen arvomaailmasta, kyvystä ottaa vastuuta ja huolehtia muistakin kuin itsestään. Olen itse eronnut 45v mies ja kahden lapsen etäisä, olen hyvin toimeentuleva, fiksu, komea ja selkeästi monen naisen silmissä kiinnostava. Nuorempia naisia olisi tarjolla ilman tinderiäkin, mutta en voisi kuvitellakaan alkavani suhteeseen lapsettoman kolmekymppisen (saati nuoremman naisen) kanssa, ihan jo siitä syystä, että lapsilukuni on varmuudella täynnä, enkä halua kenenkään lapsista haaveilevan naisen lähtevän suhteeseen kanssani väärin odotuksin.
Christiiina kirjoitti:
Jos etsit ensisiajisesti miestä, joka on samassa elämäntilanteessa, siis yh, jolla myös tuon ikäisiä lapsia.
Eihän ap kerro missään kohtaa olevansa yh.
Ap kelpaa varmasti jollekin, muttei pakosti sellaiselle josta ap itse kiinnostuu. Itselläni on 12 ja 14 vuotiaat lapset, enkä välitä tutustua naiseen jolla selvästi omiani nuoremmat lapset. Olen oman pikkulapsiajan ohittanut, enkä ole kiinnostunut siihen palaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi, mutta miksi täällä vastaillaan niin ilkeästi ap:lle?
Samaa mietin. Ihmiset taitavat nykyään olla todella pahoinvoivia. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi, mutta miksi täällä vastaillaan niin ilkeästi ap:lle?
Samaa mietin. Ihmiset taitavat nykyään olla todella pahoinvoivia. :(
Eronneiden äitien haukkuminen on joidenkin palstalaisten mielipuuhaa. Enpä ihmettelisi, jos tämäkin ketju olisi jonkun sellaisen käsialaa. Ei ollut vielä tullut päivittäinen solvauskiintiö täyteen. Halvat on huvit.
Seurustelu on helppo aloittaa taas, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Varmaan 15 vuoden päästä jo alkaa helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne lapset ikuisesti pieniä ole :)
Eikä me ikuisesti nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne lapset ikuisesti pieniä ole :)
Eikä me ikuisesti nuoria.
Uusin sukupolvi on luonnon mukaan aina tärkein. Kun sellaisen hankkii, on olemassa enää heidän tarpeidensa tyydyttämistä varten, kunnes luonto korjaa lopullisesti pois.
Vuoroviikkomiehiä on aika paljon myös. Heistä moni kaipaa naista väliviikoille.
Jos alapää on kovin löysä synnytysten jäljiltä, niin silloin sen miehen löytäminen voi olla melko vaikeaa.