Ruotsin kielikylpy! Epäröintiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Mikähän on toisen kielinen? Ja miten se liittyy tähän?

Tarkoitin muuta kieltä kuin suomea, siis jotain vierasta kieltä. Ystävä hyvä, et ilmeisesti ole lukenut / tiedä mitään aiheesta miten lapsi oppii äidinkielen lisäksi toisen, vieraan kielen parhaiten nykytutkimuksen mukaan. Koko käsitys asiasta on heittänyt häränpyllyä jo muutama kymmenen vuotta sitten.

Kielikylpy on maan toisen virallisen kielen opetusta, kunnallisesti järjestettyä ja se alkaa vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi.

Ap kiittää!

Vielä kaivattaisiin tietoa, miten tämä läksyissä auttaminen tapahtuu?

Rajaavatko ruotsin kielellä luetut reaaliaineet jotain opiskelumahdollisuuksia kuten Aalto-yliopistoa tai lääkistä pois, vai haetaanko niihinkin ruotsinkielisessä kiintiössä?

Miten lukio? Mitä on Helsingissä hyviä ruotsinkielisiä lukioita?

Ei ruotsia ole mahdoton oppia, jos jotakin pystyy yleensäkään oppimaan. Eikä ruotsin osaamasesta ole mitään haittaa. Mielestäni on paljon enemmän haittaa siitä, että osaa vain suomea. Suomi on pienenpieni kielialue. Mitä useampia kieliä osaa, sitä enemmän maailma avartuu, vaikka asuisi koko ikänsä samassa talossa suomessa. Tämä tietenkin olettaen, että siinä asuvalla on tietokone tai useampia.

Minusta on hienoa, että on mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellä. Muita kieliä ehtii kyllä opiskella myöhemminkin, oman mielenkiinnon mukaan.

Itse olen laittanut kaksi lasta kielikylpyyn. Vanhempi opiskelee tällä hetkellä Ruotsissa yliopistossa, joten sanoisin, että aukesi lisää opintomahdollisuuksia. Kikylapset käyvät yleensä suomenkielisen lukion, niin omanikin. Eivät siis ole kielipuolia. Koulupolku alkaa ruotsiksi, mutta yläkoulussa on jo puolet tunneista suomeksi.

Nuoremman osalta sanoisin, että kielikylvyn ehdoton etu on pienempi ryhmäkoko ( vuosien varrella poismuuttaneiden tilalle ei tule uusia) sekä vanhempien koulumyönteisyys, mistä seuraa yleensä lasten koulumenestys.

Voisin sanoa, että ruotsin kielikylpy on ainoa tapa varmistaa, että lapsesi luokkaverit osaavat suomea. Tavallisilla luokilla pk- seudulla voi hyvin olla puolet oppilaista vieraskielisiä, osa jopa täysin ummikkoja. Ylipäänsä inkluusio ei koske kikyryhmiä. Kuulostaa raaalta, mutta tällainen tavislasten ryhmä on nykyään todellinen harvinaisuus.

Ja niistä läksyistä, hyvin on kouluruotsi riittänyt ja se on sitäpaitsi vahvistunut lapsen koulukirjoja lukiessa, plussaa sekin! En keksi yhtään huonoa puolta kielikylvystä. Ehkä hieman pidempi koulumatka, jos jotain pitää keksimällä keksiä.

Vierailija kirjoitti:

Ap kiittää!

Vielä kaivattaisiin tietoa, miten tämä läksyissä auttaminen tapahtuu?

Rajaavatko ruotsin kielellä luetut reaaliaineet jotain opiskelumahdollisuuksia kuten Aalto-yliopistoa tai lääkistä pois, vai haetaanko niihinkin ruotsinkielisessä kiintiössä?

Miten lukio? Mitä on Helsingissä hyviä ruotsinkielisiä lukioita?

Vastasin jo aiemminkin, mutta vielä lisäys tähän: Oman poikani kanssa samalla luokalla olleet pojat päätyisivät kaikki yliopisto / korkeakouluopintoihin. Aika moni juuri Aaltoon ja useampi Ruotsiin. Tytöistä en ole niin hyvin perillä. Kaikki kävivät suomenkielisen lukion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

What? Onko sinulla tässä nyt jotain 30 vuoden takaista "tietämystä"? Minun lapseni on ollut 3-vuotiaasta englanninkielisessä päiväkotiympäristössä ja menee nyt kansainväliseen kouluun. Hänellä on vankka kielitaito sekä suomessa että englannissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Mikähän on toisen kielinen? Ja miten se liittyy tähän?

Kielikylpy on maan toisen virallisen kielen opetusta, kunnallisesti järjestettyä ja se alkaa vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi.

Kuka ha mikä määrittää että kielikylvyn on oltava kunnallista toimintaa?

Lainsäädäntö.

Toki voi olla kaiken maailman yrittäjää mutta kielikylpyä se ei ole.

Sinulla on nyt termit sekaisin.

Tässä linkki määritelmään https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kielikylpy