Ruotsin kielikylpy! Epäröintiä

Ap ainakin on kielipuoli.

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Suosittelen kielikylpyä ehdottomasti. Hyvä kielitaito on aina plussaa!

Omasta puolestani voin sanoa, että se on ratkaissut pari työpaikkaa edukseni.

Kielikylvystä ei ole kokemusta mutta lapseni käyneet kielikoulun eskarin ja alakoulun.

Enkä laittanut heitä Ranskalaiseen kouluun, koska arvioin että pitää osata enemmän kuin oma lyhyt ranskani. Kävivät sitten koulun, jonka kieltä osaan erinomaisesti. Sääliksi kävi vanhemmat, jotka ei osanneet osallistua edes vanhempainiltoihin.

T kielten ope

Turhia pelkoja vanhemmilla!

Lapselle etua jos voi hakeutua Suomessa vielä ruotsinkieliseen koulutukseen koulunkäynnin jälkeen.

Kielikylpyluokissa parempi oppilasaines. Siksi kurinpitoon menee oopella vähemmän aikaa ja oppilailla parempi suomen kielen taito.

Ruotsi tulee lapsen elämään huomaamatta. Kyllä lapsi oppii ruotsiksi. Lukekaa hänelle suomeksi, niin suomen kielikin kehittyy normaalisti ohessa.

Turhat pelot pois ja rohkeasti eteenpäin!

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Kimurantti kysymys. Olemme suomenkielinen perhe ja tätä mietittiin aikoinaan. Päädyimme suomenkieliseen koulupolkuun, koska emme halunneet ottaa riskiä lukivaikeuksien tai muun sellaisen takia.

Tästä huolimatta esikoiseni opiskelee nyt ruotsinkielisessä yliopistossa ja on aikuisiällään saavuttanut erinomaisen kielitaidon.

Tähän vaikutti au pair vuosi Ruotsissa ja ruotsinkieliset kaverit matkan varrella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Päivähoitoa ei ole olemassa vaan varhaiskasvatusta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Me muutimme Norjaan kun tyttäremme oli kuusivuotias. 

Kesällä muutimme, syksyllä hän meni normaaliin tapaan ensimmäiselle luokalle kouluun.

Kaksi kuukautta niin tyttö pärjäsi norjankielellä. Kavereita sai heti, yksi tyttö alkoi heti alkuunsa käydä meillä koulun jälkeen leikkimässä. Oli mielenkiintoista seurata miten kaksi täysin erikielistä lasta kommunikoi ja ymmärsi toisiaan, ja miten tyttö kuin huomaamattaan oppi norjankielen.

Kotona puhuimme ja puhumme suomea, työssä ja koulussa ja kavereitten kanssa sitten norjaa. Milloinkaan ei mitään probleemaa ole ollut. Tyttö ei ole sekoittanut kieliä tai jäänyt "kielipuoleksi", miksi olisi?

Hän lukee, kirjoittaa ja puhuu suomea, tosin me kukaan emme puhu tätä nykyistä suomea mihin on ilmestynyt niin omituisia sanoja ja sanontoja ja väännöksiä ettemme niitä osaa. On ollut montakin kertaa että on jouduttu kysymään mitä tarkoittaa, ja se harmittaa kovin miten suomenkieli katoaa ja tilalle tulee tuollaista omituisia sanaväännöksiä.

Nyt tytär on opiskeluelämässä, omaa todella hyvän englanninkielen taidon norjan lisäksi, osaa ja ymmärtää saksaa ja ruotsia. Tähtää pitkälle ja tulee takuulla pääsemään. 

Totuushan on, että kun yhden vieraan kielen hallitsee, on paljon helpompi oppia myös muita kieliä. Nykymaailmassa ja tulevaisuudessa kielitaito on aina vain tärkeämmässä roolissa jos kehityksessä eteenpäin tahdotaan mennä. Suomenkielellä ei kansainvälisesti pärjää.

Tunnen useita perheitä, jossa suomenkieliset lapset ovat käyneet joko kokonaan ruotsinkielisen koulupolun tai sitten kaksikielisen. Ennemmin kuin kielitaito rajaisi opiskelumahdollisuuksia, se tuo niitä lisää, kun ruotsinkieliset yliopistot ovat mahdollisia.

Oma lapsemme on käynyt kaksikielisen koulupolun, toisena kielenä englanti. Nyt on ysi alkamassa, joten en osaa sanoa vielä jatko-opinnoista, mutta ollaan oltu supertyytyväisiä, että aikanaan tälle tielle lähdettiin. Englanti on lähes toisen äidinkielen tasoinen ja siitä on hyötyä lähes kaikissa opinnoissa jatkossa.

Ei sotke äidinkielen oppimista millään tavalla. Ruotsista ei myöskään tule toisen äidinkielen tasoista lähellekään kielikylvyssä, vaikka sitä kyllä oppii ihan mukavasti (englannista tulee kaikesta huolimatta vahvempi kieli ilman kielikylpyäkin, jos on siis perustapaus tai sitä lahjakkaampi). Mielestäni kielikylpy kannattaa, kun miettii, miten moni teini alkaa sitten änkyröidä ruotsia vastaan yläkoulussa. Ainakin deletoit ne murheet. Kielikylpy ei myöskään estä hakemista mihinkään jatkossa. Pikemminkin avautuu enemmän mahdollisuuksia, kun voi keskimääräistä helpommin hakea ankkalammikon kouluihin Suomessa ja toki myös rapakon takana. 

Yksi bonus lisää: kun luokka on valikoutunut edes hieman, sieltä jää pahimmat häiriköt pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Mikähän on toisen kielinen? Ja miten se liittyy tähän?

Kielikylpy on maan toisen virallisen kielen opetusta, kunnallisesti järjestettyä ja se alkaa vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Mikähän on toisen kielinen? Ja miten se liittyy tähän?

Kielikylpy on maan toisen virallisen kielen opetusta, kunnallisesti järjestettyä ja se alkaa vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi.

Kuka ha mikä määrittää että kielikylvyn on oltava kunnallista toimintaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Mikähän on toisen kielinen? Ja miten se liittyy tähän?

Kielikylpy on maan toisen virallisen kielen opetusta, kunnallisesti järjestettyä ja se alkaa vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi.

Kuka ha mikä määrittää että kielikylvyn on oltava kunnallista toimintaa?

Lainsäädäntö.

Toki voi olla kaiken maailman yrittäjää mutta kielikylpyä se ei ole.

Päiväkotiin ilmoittaudutaan erikseen ja peruskouluun erikseen. Jos päätät laittaa lapsen päiväkodin kielikylpyyn, ja se ei sitten tunnukaan hyvältä ratkaisulta, niin voit valita muun peruskoulun.

Kaikista vaihtoehdoista tietenkin pääsee kaikkiin jatko-opintoihin.

Ei ole omaa kokemusta kielikylvystä.

Peruskoulussa on rajallinen tuntimäärä ja rajallinen opiskeltavien kielien määrä. Jos ottaa A-kieleksi englannin tai ruotsin tai saksan tai ranskan, niin sitten se on se A-kieli eikä mikään muu. Aina on kuitenkin parempi hallita muutama kieli hyvin kuin mahdollisimman monta huonosti. Itse en C- ja D-kielestä paljon hyötynyt. Ruotsia taas opin ihan tarpeeksi B-kielenä, mutta käytännön puhetaito jäi huonoksi, koska sitä ei puhuttu kuitenkaan tarpeeksi. Kielikylvyssähän juuri puhutaan kieltä. Ruotsin kielikylpijöiden A-kieli on ruotsi. Minusta englanti A-kielenä oli vaikeaa, mutta onneksi telkkari ja matkailu tukee englannin taitoa. Taas esimerkiksi ranskan taitoa ei tue mikään.

Ei ole kokemusta englannista A2-kielenä, niin en tiedä miten se toimii verrattuna englantiin A1-kielenä. Koulussa tuntui, että B-kielenä englantia lukevat oppivat sitä ihan hyvin.

Hyvällä kielitaidolla on aina paljon käyttöä. Huonolla lähinnä matkailussa.

Vierailija kirjoitti:

Hän lukee, kirjoittaa ja puhuu suomea, tosin me kukaan emme puhu tätä nykyistä suomea mihin on ilmestynyt niin omituisia sanoja ja sanontoja ja väännöksiä ettemme niitä osaa. On ollut montakin kertaa että on jouduttu kysymään mitä tarkoittaa, ja se harmittaa kovin miten suomenkieli katoaa ja tilalle tulee tuollaista omituisia sanaväännöksiä.

Uskallan väittää, että myös se norjan kieli muuttuu ja siihenkin tulee näitä omituisia sanoja, sanontoja ja väännöksiä.

Kielet kehittyvät ja muuttuvat, tuskin tekään suomea puhutte täysin samalla tavalla kuin vaikka 1900-luvun alussa on puhuttu. Se toki on sääli, että lainasanoja vieraista kielistä tulee vuosi vuodelta enemmän ja kieli sillä tavalla köyhtyy kun kaikille ilmiöille ei ole enää käännöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmosta harkitsette mutta sen vertaa ette edes tiedä että se alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi. Kolmevuotiaille ei ole olemassa kielikylpyä.

Kolmevuotiaille on kielikylpyä, esim. Länsiväylän kielikylpy.

Tuo on yksityinen firma, jossa on päivähoitoa ruotsiksi.

Kielikylpyä ei suositella aloitettavaksi ennen kuin lapsen oma äidinkieli on vankka. Siksi se alkaa vasta 4-5-vuotiaana.

Tämä on ollut näkemys jo kauan ja mielestäni todettu vanhentuneeksi tutkimuksissa. Tuttu lapsi oli toisen kielisessä päiväkodissa 2-5 v ja oppii sitä kieltä kouluopetuksessa todella helposti, kirjoitti laudaturin siitä lähes lukematta.

Mikähän on toisen kielinen? Ja miten se liittyy tähän?

Kielikylpy on maan toisen virallisen kielen opetusta, kunnallisesti järjestettyä ja se alkaa vasta sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi.

Kuka ha mikä määrittää että kielikylvyn on oltava kunnallista toimintaa?

Lainsäädäntö.

Toki voi olla kaiken maailman yrittäjää mutta kielikylpyä se ei ole.

Missäs laissa noin lukee?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kielikylpyä ehdottomasti. Hyvä kielitaito on aina plussaa!

Omasta puolestani voin sanoa, että se on ratkaissut pari työpaikkaa edukseni.

Miten läksyissä auttaminen kouluaikana tapahtui?

Haitko yliopistoon suomen vai ruotsinkieliselle puolelle?

Onko huono kun reaaliaineet opiskellaan ruotsiksi?