Mihin lapsi sijoitetaan jos vanhemmat menehtyvät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Kyllä luulis saavan. Lakimies apuun, jotta menee lakisääteisesti kaikki oikein.

Voi esittää toiveen, mutta viranomaiset päättävät mihin lapset sijoitetaan.

Tätä juuri mietinkin, ap

Yritetään löytää paikka, mikä olisi lapselle parhaaksi.

Yleensä se on jonkun jo ennestään hyvin tutun lähisukulaisen luona. Totta kai myös lapsen omaa mielipidettä kuunnellaan, mitä vanhempi lapsi sitä enemmän. Jos taas lähisukulaisia ei ole saatavilla, niin sijoitus voi tapahtua esimerkiksi äiti- tai isäpuolen luo, missä lapsi on ehkä jo aikaisemmin elänyt ja järjestely sopii kaikille osapuolille.

Sehän riippuu ihan siitä, kuka olisi lapselle paras ja läheisin huoltaja.

Yleensä suositaan sellaisia, ketkä on lapselle tuttuja. Myös se edesauttaa päätöstä, jos kyseinen henkilö asuu esimerkiksi samassa kaupungissa, minkä myötä lapsen arki voisi jatkua mahdollisimman tuttuna, lapsi voisi esimerkiksi jatkaa samassa päiväkodissa tai koulussa, ja olisi mahdollisuus säilyttää olemassa olevat sosiaaliset suhteet.

Äitipuoleni lapsi muutti meille äitipuolen kuoleman jälkeen, koska se oli ollut myös äitipuolen toive.

https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/…

Tätä samaa asiaa olen joskus pohtinut itsekin. Olisiko syytä tehdä kaiken varalta huoltotestamentti jos jotain kävisi meille vanhemmille. Minulla on mieheni kanssa kaksi lasta ja en kuuna päivänä haluaisi että lapset menisivät miehen sukulaisille. Pidän heistä ja vietämme aikaa heidän kanssaan mutta kasvatusmedit heillä on omille lapsilleen niin erilaiset. Lisäksi muutamalla on lievää mt ongelmaa.

Vaikkei se vanhemman tahto aina varma ole, että lapsi tosiaan päätyy sinne mihin vanhempie haluaa, niin hyvin paljon sille kuitenkin annetaan painoarvoa sijoitusta pohtiessa. Myös lapsen omalla mielipiteellä on merkitystä, vaikka olisi pienikin lapsi.

Tärkeintä on, että lapsen elämä säilyisi mahdollisimman samanlaisena.

Valitettavasti iäkkäämmät isovanhemmat ei aina ole siellä sopivuuslistalla ehdolla, koska kukaan ei halua tilannetta, missä lasta jouduttaisiin vielä uudelleen sijoittamaan hänen ollessaan alaikäinen.

Kinkkinen asia. Itse haluaisin lapseni menevän tuollaisessa tilanteessa sisarukseni perheeseen mutta he asuvat toisessa kaupungissa. Asiaa pitäisi pohtia monelta kannalta. Täällä onkin tullut hyvin infoa asiaan. Huoltotestamenttiin kannattaa perehtyä tarkemmin jos haluaa.

Kiitoksia kommenteista, hyvin tuli tosiaan asiaan tietoa :) ap

Niistä tulee huutolaisäpäriä, joita kukaan ei halua, mutta pakko! Saavat kaivaa siemeniä paskan seasta syötäväksi!

Minä olen miettinyt mitä sijaisvanhemmilta (jos sukua) tuossa kohtaa vaaditaan? Tarkoitan kun esim. adoptiossa on isot tutkimukset soveltuvuudesta haun aikana jne.

Jos on esim. jotain mikä estänyt adoption, voiko olla sukulaislapsen/-lapsien sijaisvanhempi?

Itsellä esim. vakityö ja ok puitteet muuten (ei tosin juurikaan omaisuutta) mutta nuorena ollut paha masennus, voiko tuollainen olla este? Jos siis on ollut läsnä perheen elämässä jne. ja läheinen.

Harvoin lapset menevät sukulaisille.En ole koskaan kuullut  että molemmat isovanhemmat haluaisi lapset.   Yeensä joutuvat lastensuojelulaitokseen  Suomessa. Kummeilla ei ole mitään oikeuksia nykyään kenenkään lapsiin. Tshunamin jälkeen jäi myös  varakkaiden perheiden lapsia orvoiksi, heidät kyllä  sijoitettiin  isovanhemmille. Vaari   oli  erik. lääkäri ja mummi  sairaanhoitaja, varakkaita  kuten oli lapsikin vanhempiensa  kuollessa Thaimaassa.  Myös   ädin sisko on Suomessa usein läheinen lapselle jos muuten on sopiva huoltajaksi. Yleensä sijoituksen syys meillä on jokin muu kun orpous.

Vierailija kirjoitti:

Harvoin lapset menevät sukulaisille.En ole koskaan kuullut  että molemmat isovanhemmat haluaisi lapset.   Yeensä joutuvat lastensuojelulaitokseen  Suomessa. Kummeilla ei ole mitään oikeuksia nykyään kenenkään lapsiin. Tshunamin jälkeen jäi myös  varakkaiden perheiden lapsia orvoiksi, heidät kyllä  sijoitettiin  isovanhemmille. Vaari   oli  erik. lääkäri ja mummi  sairaanhoitaja, varakkaita  kuten oli lapsikin vanhempiensa  kuollessa Thaimaassa.  Myös   ädin sisko on Suomessa usein läheinen lapselle jos muuten on sopiva huoltajaksi. Yleensä sijoituksen syys meillä on jokin muu kun orpous.

Tiedän tapauksia joissa lapset ovat nimenomaan sijoitettu menehtyneiden vanhempien omille vanhemmille. Riippuu mm heidän kunnostaan, menehtyneiden vanhempien tahdosta, lasten omasta tahdosta jne.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen miettinyt mitä sijaisvanhemmilta (jos sukua) tuossa kohtaa vaaditaan? Tarkoitan kun esim. adoptiossa on isot tutkimukset soveltuvuudesta haun aikana jne.

Jos on esim. jotain mikä estänyt adoption, voiko olla sukulaislapsen/-lapsien sijaisvanhempi?

Itsellä esim. vakityö ja ok puitteet muuten (ei tosin juurikaan omaisuutta) mutta nuorena ollut paha masennus, voiko tuollainen olla este? Jos siis on ollut läsnä perheen elämässä jne. ja läheinen.

Ei millään pahalla mutta mielestäni pitäisi olla este. Jos on jo ennestään mt taustaa niin helposti uusiutuu ja miten kävisi lasten jos et olisikaan kykenevä enää jossain kohtaa hoitamaan heitä.

Sosiaalitoimi kartoittaa tilanteen aina. Periaatteessa lähisuku on ensisijaista, mutta usein sieltä sanotaan, että ei loppu peleissä olla valmiita. Tällöin lapsille etsitään vieras sijaisperhe tai laitos, riippuen iästä. Ei teiniä enää perheeseen sijoiteta. t: sossu

Olen täysi-ikäinen ja kehitysvammainen nainen ollaan tehty

pientä perinnön jakoa. minun vanhemmat ovat 1 huoltajat 2 nuorempi veljeni 

3 nuorin pikkusiskoni toivon kuitenkin 4 sukulaiset 

Vierailija kirjoitti:

Kai sen sosiaalitoimi päättää. Ja melko varmasti esim. isovanhemmat menee kummien edelle, jos vaan ovat halukkaita ja kykeneviä lapsen ottamaan.

Tiedän tapauksen, jossa kävi juuri näin. Isä ampui ensin äidin ja sitten itsensä. Lapset olivat teinejä, osa aikuisia ja isovanhemmat noin 70-vuotiaita.

totta kai asumisyksikön ohjaajat

Vierailija kirjoitti:

Eikös testamenttiin voi kirjata muutakin toivetta kuin vain että kenelle tavarat yms omaisuus annetaan?

Voi teettää ns. toiveen, missä esitetään venhempien toive sen suhteen, mitä lapsille tapahtuu, jos vanhemmille käy jotain. Me teimme tällaisen aikanaan.

Lapsi joutuu lastenkotiin. Minä jouduin 8 vuotiaana.