Pilasin sitten elämäni vähintään kahdeksi vuodeksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni syöpään sairastunut menettää hoidoissa kaikki hiukset, ripset ja kulmakarvat. Ja mikä tärkempää: mahdollisesti myös elämänsä ikuisesti.

Että vähän suhteellisuutta. Sun tukka kasvaa palkaksi muutamassa kuukaudessa. Käytä vaikka sitten peruukkia, jos näytät rekkamieslesbolta. Naamastahan (ja suupielten asennosta) suurimmaksi osaksi kiinni.

Sivuhuomautuksena: ystäväni näytti todella kauniilta ja naiselliselta kun Syöpähoitojen jälkeen hänelle kasvoi lyhyt tukka. Oli onnellinen siitä poikatukastakin, mikä varmaan näkyi hyvin.

Suhteellisuudentajua olisi sekin, ettei tilannettani rinnastaisi syöpäsairaiden tilanteeseen. Masennuksen / ahdistuksen paheneminenkin voi olla vakavaa. Ap

Tuollaisille tekisi hyvää joskus kohdata oikea vastoinkäyminen, jos itseaiheutettu tukkamoka johtaa masennukseen. Johan sulle hevosetkin nauraa. Enkä puhu nyt pelkästä ulkonäöstä.

Eikö asia ole jo käsitelty? Tukkasi on ruma, olet menettänyt elämänhalusi eikä mikään vinkki täältä kelpaa. Ei kai sitten voi mitään. Alistu kohtaloosi.

Voi jestas. Onhan se nyt selvää, ettei se masennus tuosta tukasta synny vaan ap on ollut jo valmiiksi masentunut ja tuo nyt pahensi asioita lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni syöpään sairastunut menettää hoidoissa kaikki hiukset, ripset ja kulmakarvat. Ja mikä tärkempää: mahdollisesti myös elämänsä ikuisesti.

Että vähän suhteellisuutta. Sun tukka kasvaa palkaksi muutamassa kuukaudessa. Käytä vaikka sitten peruukkia, jos näytät rekkamieslesbolta. Naamastahan (ja suupielten asennosta) suurimmaksi osaksi kiinni.

Sivuhuomautuksena: ystäväni näytti todella kauniilta ja naiselliselta kun Syöpähoitojen jälkeen hänelle kasvoi lyhyt tukka. Oli onnellinen siitä poikatukastakin, mikä varmaan näkyi hyvin.

Suhteellisuudentajua olisi sekin, ettei tilannettani rinnastaisi syöpäsairaiden tilanteeseen. Masennuksen / ahdistuksen paheneminenkin voi olla vakavaa. Ap

Tuollaisille tekisi hyvää joskus kohdata oikea vastoinkäyminen, jos itseaiheutettu tukkamoka johtaa masennukseen. Johan sulle hevosetkin nauraa. Enkä puhu nyt pelkästä ulkonäöstä.

Eikö asia ole jo käsitelty? Tukkasi on ruma, olet menettänyt elämänhalusi eikä mikään vinkki täältä kelpaa. Ei kai sitten voi mitään. Alistu kohtaloosi.

Voi jestas. Onhan se nyt selvää, ettei se masennus tuosta tukasta synny vaan ap on ollut jo valmiiksi masentunut ja tuo nyt pahensi asioita lisää.

Niinpä. Ja masentuneena melkein nauttii itsensä "ruoskimisesta". Toki ajatteluaan voi yrittää kääntää myönteisempään suuntaan kovalla työllä, jos masennus ei ole kovin syvää.

Jos ap on vielä linjoilla, niin olisi kiva kuulla, miten nyt sujuu? Ja mikä oli se uusi tavoitehiustyyli jonka hän keksi? Onko se peräti jotain, mikä ei olisi tullut mieleenkään ilman tätä takaiskua?

Vierailija kirjoitti:

No oi voi. Ukrainalaisnaiset miettivät, että olisiko heidänkin elämänsä vuosiksi pilalla jostakin hiusten pituudesta.

Kun nyt ukrainalaisnaiset mainittu niin jos ovat joutuneet venäläisten elukoiden denatsifikoimaksi, heiltä on häpäisymielessä leikattu hiuksia. Ihan vähäpätöinen asia hiukset eivät ole.

Onneksi meillä on täällä pienemmät murheet ja tunteita herättää tämäkin. Ap:n vapaaehtoinen hiustenleikkuu ja joidenkin närkästys tästä ketjusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen kahta vuotta voi mennä. Vai haluatko ne takaisin vyötärölle saakka? Käytä pidennyksiä siihen saakka. Voi miten ihana pieni murhe sinulla onkaan! Ja kaiken lisäksi se korjaantuu itsestään! Nauti!

Päältä on niin lyhyt että menee pari vuotta ennen kuin saan pitkän polkan joka tavoitteena. Ei se ole pieni murhe jos vihaa ulkonäköään, se mm. ahdistaa ja masentaa ja pilaa ihmissuhteet. Ap

Ymmärrän apn tuskan. Itselläni kampaaja jolla olen käynyt ongelmitta pari vuotta sai yhtäkkiä aikaan veltosti roikkuvan mummopolkan vaikka olen aina sanonut vihaavani juuri sellaista.

Käsittämätöntä, kuinka joillakin se ammattitaito tuntuu tulevan ja menevän, kun ei yhtäkkiä enää osaakaan hommaansa jossa ennen oli ihan hyvä.

Olisi kiva kuulla apn kuulumisia!

Mikset kokeile peruukkia tai kun hiukset hiukan kasvavat niin laitat pidennykset?

Vierailija kirjoitti:

Ajele rekkaa nyt sitten nämä parit vuodet

Jospa keksisit jonkun harrastuksen joka vie mielestäsi nuo synkät ajatukset. Vaikkapa kuulantyöntö.

Ymmärrän. Näytin jo 7-vuotiaana tädille, kun äiti leikkasi mulle lyhyen tukan. Oli kai jotain purkkaa tukassa, eikä voinut kuin leikata. Tän takia en ole koskaan suostunut leikkaamaan lyhyeksi. Joku lyhyt polkka oli joskus ja siinäkin ihan täti. Muuten ollut pitkät hiukset, vaikka nykyään pidänkin aina kiinni. Voi olla edes joku naisellinen kampaus jos jaksaa laittaa.

Tekonuttura, pidennykset, peruukki.

Peruukki ja kuntokuuri. Liikunta elämäntavaksi ja katsele vähemmän peiliin. Mittanauha kertoo, että vyötärö on löytynyt. Naisella on vyötärö, ei tynnyriruho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen kahta vuotta voi mennä. Vai haluatko ne takaisin vyötärölle saakka? Käytä pidennyksiä siihen saakka. Voi miten ihana pieni murhe sinulla onkaan! Ja kaiken lisäksi se korjaantuu itsestään! Nauti!

Päältä on niin lyhyt että menee pari vuotta ennen kuin saan pitkän polkan joka tavoitteena. Ei se ole pieni murhe jos vihaa ulkonäköään, se mm. ahdistaa ja masentaa ja pilaa ihmissuhteet. Ap

Ymmärrän. Minulle on tullut samantasoisia hiusmokia. Mutta hiuksesi kasvavat jo puolessa vuodessa paljon, vaikkeivat kovin pitkiksi. Ota tämä aika kärsivällisyyskouluna ja sopeutumiskouluna, selviytymistarinana.

Mitähän APlle nykyään kuuluu? 

Koska ketjun sävy oli välillä mitä oli niin korostan vielä, että ihan ystävällisin aikein kyselen.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän APlle nykyään kuuluu? 

Koska ketjun sävy oli välillä mitä oli niin korostan vielä, että ihan ystävällisin aikein kyselen.

Onkohan Ap vielä linjoilla?

Minkä pituiset hiukset ap?

Kyyyynnneelll!!!🤣🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Minulle jo vanhemmat aikanaan leikkasivat väkisin hiukset aina lyhyeksi ja poikamaiseksi. Isän mielestä pitkiä hiuksia on vain h*orilla. Äidinkin pakotti aina kampaajalle ja hiukset olivat lyhyet ja rumat.

Nyt aikuisena 40+ v minulla on luonnonkiharat hiukset melkein vyötärölle. Paksut kuin mitkä. Onhan tässä hoitamista, että pysyy siivon näköisenä, mutta kehujakin tulee niin miehiltä kuin naisiltakin. Silti ikuisesti kaikuvat mielessä ne vanhempien kommentit... edelleen silloin harvoin kun nähdään, kommentoivat rumista hiuksista ja siitä, kuinka haluan vain huomiota miehiltä (huomiota rumuudesta, hmm).

Nojoo, tämä ei aloittajaa auta mitenkään, halusin vain tuoda yhden näkökulman siihen, millaisia mielikuvia hiuksiinkin liitetään.

Mulla tilanne päinvastoin. Äiti pakotti pitämään pitkiä hiuksia, enkä halunnut ikinä pitää niitä kiinni ja siitä valitettiin. Oisin voinu kulkea ja temmeltää lyhyissä hiuksissa, enkä olla mikään näyttelyesine sellasena mistä en ite pitänyt. Leikkasin myöhemmin amis aikoina teininä hiukset lyhyiksi ja pidin ne pitkään. Nyt kasvatan vähän.

Et sentään rikkonut peiliä. Nättejä baskereita, kesähattuja ja pipoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, hyvä se on, äkkiä siihen tottuu. Ja lyhyt on paljon helpompi ja nopeampi hoitaa ja laittaa.

Tämä on totaalinen vale. Pitkän saa helposti kiinni likaisena ja hyvältä näyttää, lyhyt on aina pestävä ja laitettava ja kasvaa ulos mallista parissa viikossa.

Ap

Tää hyvältä näyttää ja tiedät sen itsekin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta hyvä peruukki ja lopeta lapsellinen ininä.

Maksaa minkä maksaa mut tyhmyydestä sakotetaan.

Kyl se siitä

ja kun pääset tästä yli huomaat että tää ei ollutkaan mitään verrattuna ihan oikeisiin ongelmiin.

Mitä veikkaat tuttujen ajattelevan/sanovan jos olisin yhtäkkiä peruukissa? Että mulla olis syöpä. Sitäkö haluaisin? No en. Ap

En ole lukenut ihan koko ketjua, mutta itse sanoisin tutuille suoraan, että leikkasin mielenhäiriössä hiukset lyhyiksi, mikä ei ollutkaan mun juttu, joten päätin käyttää peruukkia siihen asti, että hiukset kasvaa.

Mutta ei tässä ole kuin kolme vaihtoehtoa: joko odotat, että tukka kasvaa, hankit peruukin, tai sitten keksit jonkin keinon pelastaa tilanne muuten - täällä on ehdotettu erilaista meikkiä ja toisenmallisia silmälaseja. Kesällä joku huivi voisi toimia, mikäli osaa sellaisen laittaa muuten kuin tätimäisesti. Tai sitten joku kiva kesähattu, ehkä syksyksi voisi löytää jonkun hatun myös.

Syksyllä voi onneksi kulkee jo huppu päässä kun on niin kylmä ja esim semmonen pikaklipsipidennys jos käy jossain ja huppu päähän nii avot. Vanha keksustelu juu mut ite menin leikkaan hiusket ensin viime vuoden joulukuussa pitkäks polkaks ja sekin oli mulle liian lyhyt kun oon tottunut pitkiin, mutta koska oon vaalenteanut vuosia niin sain toisen  kerran kännissä kevään alussa idean vetää todella lyhyeks poikatukaks (ilman peiliä alottelin) ja vielä itse tein eli ei ollu mitään nättiä. Olisin vetänyt siiliks jos olisin omistanut sellasen laitteen. Nyt tähän syksyyn mennessä on kasvanut sellanen lyhyt melkein olkapäille oleva polkka, tietty oon välillä leikelly ja esim alkuun päällihiukset oli paljon lyhyemmät kun takatukka nii sitä piti pitkää leikellä etten näyttänyt nykäseltä :) jos ap sattuu tänne olis kiva tietää miten on edennyt kummatkin prosessit tai hiusten kasvatus. Itellä kasvaa nopee ja on vahvat kynnetkin eli kiitos kai geeneille mut ehkä parin kk päästä voin olla jo ilman noita väliaikaisia pidennyksiä… mutta joo tiiän tunteen, tää kesä oli hirveintä ikinä varsinkin kun mun työ vaatii edes kohtuullista lookkia ja näytin aivan hirveältä