Oletko kateellinen ihmiselle, jolla on suurperhe?
Tai ärsyttääkö se sinua, että toiset hankkivat monta lasta? Meidän lapsilukua aina kauhistellaan ja sanotaan, että ette kai enempää aio hankkia. Miksi se on niin iso asia toisille, jos on vaikka 6 lasta...
Kommentit (212)
En ole kateellinen kenellekkään mistään asiasta.
En todellakaan. Ne suurperheet, jotka tunnen, ovat surkeita. Lapsista ainakin joku, usein useampi, on adhd tai joku muu kirjainyhdistelmä. Lasten välit ovat riitaiset ja välit vanhempiin etäiset. Raha on aina tiukilla eivätkä lapset saa sitä mitä kaverit vähälapsisissa perheissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikä saa tekemään suurperheen? Esim tuo Julianna Kovasen touhu näyttää epätoivoiselta. Hänellä ollut nuorena ujoutta ja mielenterveysongelmia eikä ole uskaltanut käydä töissä. Siksikö hän nyt tekee joka vuosi lapsen ettei joudu töihin? Ja se Hämeenlinnalainen Anette, teiniäideistä, ei ollut hänelläkään kaikki kunnossa.
Toki on myös kunnollisia, opiskelleita ja työelämässä olevia vanhempia.Julianna on itsekin sanonut, että tekee lapsia, koska ei pärjää töissä. Anettella taasen selkeästi mt-ongelmia ja kuvittelee, että paljaalla paneminen kenen tahansa kanssa ratkaisee ne. Jonkinlaista uskosta sairastumista, joka tosin on ristiriidassa sen kanssa, että yleensä uskovat mieltävät syrjähypyt ja itsensä jakamisen synniksi.
Miksi ihmeessä Julianna ei ole hakenut apua vaikka psykologilta? Ja eikö olisi helpompi, jos hän olisi tehnyt vaikka 2 tai 3 lasta ja ollut työtön kotiäiti?
Vierailija kirjoitti:
Naapuri muuttaa pois, jos ei elämän ääniä kestä. Tosin se ainut 12-lapsinen perhe, jonka minä tunnen asuu niin sivussa muista, että naapurit tuskin edes huomaisivat, vaikka koko lauma huutaisi yhteen ääneen niin kovaa kuin jaksaa.
Oletpa röyhkeä ja itsekäs. Hiljaisen naapurin pitää muuttaa pois, jos seinän takana häiriköi lapsiperhe?
HUH HUH!
Et voi siis heittää Afrikka-korttia liikakansoituksesta puhuttaessa, kun lisäännyt itse afrikkalaisia enemmän.
Teidän pitäisi muuttaa sinne että elintaso vastaisi lapsilukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ole kateellinen. Suurperheessä kasvaneena ei ollut rahaa mihinkään. Kaikki piti jakaa, uutena ei saanut kuin alusvaatteet ja sukat. Vanhimmilta kierrätettiin nuorimmille, minä nuorimpana sain ne moneen kertaan kulutetut jämät.
Ja sitten luulet, että kaikissa suurperheissä yhtä köyhää menoa? No ei varmasti nykypäivänä.
No me ei olla köyhiä, ja meillä kiertää siistit vaatteet lapselta toiselle. Sitten pois , kun ovat nuhjuisia/rikkinäisiä. Itse arvostan kierrätystä. Muistutuksena vain, että kierrättäminen ei aina tarkoita sitä, että oltaisiin köyhiä. Toki sinun tilanteessa on niin ollut, ettei ole ollut varaa.
Vierailija kirjoitti:
En, mua surettaa niiden puolesta. Yksi lapsi on hyvä. Lapseni tyttöystävä oli suurperheestä ja kovin vaillejäänyt. Kuvaa paljastavia kuvia someen ja tasapainoton. Hirvittävän surullista. Yritin ohjata apua hakemaan, en tiedä hakeeko. Ovat jo eronneet.
Tuota nyt tekee sellaisetkin, joilla ei ole lainkaan sisaruksia. Omituinen ajatuskulku, että liittyisi suurperheessä kasvamiseen. Minä olin ainut lapsi ja vallitseva tunne lapsuudessani oli yksinäisyys. Minua ei viety muiden lasten pariin, vaan leikin aina yksin. Vasta koulussa sain kavereita.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Ne suurperheet, jotka tunnen, ovat surkeita. Lapsista ainakin joku, usein useampi, on adhd tai joku muu kirjainyhdistelmä. Lasten välit ovat riitaiset ja välit vanhempiin etäiset. Raha on aina tiukilla eivätkä lapset saa sitä mitä kaverit vähälapsisissa perheissä.
Ja sitten kärsii ympäristö ja yhteiskunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikä saa tekemään suurperheen? Esim tuo Julianna Kovasen touhu näyttää epätoivoiselta. Hänellä ollut nuorena ujoutta ja mielenterveysongelmia eikä ole uskaltanut käydä töissä. Siksikö hän nyt tekee joka vuosi lapsen ettei joudu töihin? Ja se Hämeenlinnalainen Anette, teiniäideistä, ei ollut hänelläkään kaikki kunnossa.
Toki on myös kunnollisia, opiskelleita ja työelämässä olevia vanhempia.Julianna on itsekin sanonut, että tekee lapsia, koska ei pärjää töissä. Anettella taasen selkeästi mt-ongelmia ja kuvittelee, että paljaalla paneminen kenen tahansa kanssa ratkaisee ne. Jonkinlaista uskosta sairastumista, joka tosin on ristiriidassa sen kanssa, että yleensä uskovat mieltävät syrjähypyt ja itsensä jakamisen synniksi.
Missä hän on noin sanonut?
Tiesitkö, että suurin osa töissä pärjäämättömistä suomalaisista ihmisistä on kuitenkin lapsettomia, tai korkeintaan yhden-kahden vanhempia?
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen kenellekkään mistään asiasta.
Se olisi hienoa. Usein kuitenkin on, että ihminen ei tunnista tunteitaan.
Kieltäminen on yksi puolustusmekanismi.
Sanon vaan....yleisellä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikä saa tekemään suurperheen? Esim tuo Julianna Kovasen touhu näyttää epätoivoiselta. Hänellä ollut nuorena ujoutta ja mielenterveysongelmia eikä ole uskaltanut käydä töissä. Siksikö hän nyt tekee joka vuosi lapsen ettei joudu töihin? Ja se Hämeenlinnalainen Anette, teiniäideistä, ei ollut hänelläkään kaikki kunnossa.
Toki on myös kunnollisia, opiskelleita ja työelämässä olevia vanhempia.Julianna on itsekin sanonut, että tekee lapsia, koska ei pärjää töissä. Anettella taasen selkeästi mt-ongelmia ja kuvittelee, että paljaalla paneminen kenen tahansa kanssa ratkaisee ne. Jonkinlaista uskosta sairastumista, joka tosin on ristiriidassa sen kanssa, että yleensä uskovat mieltävät syrjähypyt ja itsensä jakamisen synniksi.
Miksi ihmeessä Julianna ei ole hakenut apua vaikka psykologilta? Ja eikö olisi helpompi, jos hän olisi tehnyt vaikka 2 tai 3 lasta ja ollut työtön kotiäiti?
No mistäpä me sen voisimme tietää :D Soita Juliannalle ja kysy.
Vierailija kirjoitti:
No en ole kateellinen. Suurperheessä kasvaneena ei ollut rahaa mihinkään. Kaikki piti jakaa, uutena ei saanut kuin alusvaatteet ja sukat. Vanhimmilta kierrätettiin nuorimmille, minä nuorimpana sain ne moneen kertaan kulutetut jämät.
Meitä ei ollut kuin kolme.
Minä, nuorin, en saanut koskaan mitään uutta. Vieläkin, vanhana ihmisenä joskus muistelen niitä risavaatteita, joita jouduin pitämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikä saa tekemään suurperheen? Esim tuo Julianna Kovasen touhu näyttää epätoivoiselta. Hänellä ollut nuorena ujoutta ja mielenterveysongelmia eikä ole uskaltanut käydä töissä. Siksikö hän nyt tekee joka vuosi lapsen ettei joudu töihin? Ja se Hämeenlinnalainen Anette, teiniäideistä, ei ollut hänelläkään kaikki kunnossa.
Toki on myös kunnollisia, opiskelleita ja työelämässä olevia vanhempia.Julianna on itsekin sanonut, että tekee lapsia, koska ei pärjää töissä. Anettella taasen selkeästi mt-ongelmia ja kuvittelee, että paljaalla paneminen kenen tahansa kanssa ratkaisee ne. Jonkinlaista uskosta sairastumista, joka tosin on ristiriidassa sen kanssa, että yleensä uskovat mieltävät syrjähypyt ja itsensä jakamisen synniksi.
Missä hän on noin sanonut?
Tiesitkö, että suurin osa töissä pärjäämättömistä suomalaisista ihmisistä on kuitenkin lapsettomia, tai korkeintaan yhden-kahden vanhempia?
Jossain haastattelussa. En todellakaan rupea sitä nyt esiin kaivamaan.
Kyllä tiesin. Miten tuo liittyy suuperheisiin?
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen. Ihailen lähinnä mielessäni, kun itselläkin haaveissa suurperhe. Nyt on kolme alle 4-vuotiasta ja elän elämäni parasta aikaa. Itselle suurperhe aina ollut unelma, mutta en minä silti muita suurperheellisiä kadehdi. :)
Mikä on koulutuksesi?
No en todellakaan, lähinnä säälittää muiden kautta eläminen ja oman elämänsä hukkaan heittäminen.
En tod nähnyt läheltä niin dysunktionaalisen kaikk lapset ihan kujalla ja pariskunta asuu erillään jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin, mikä saa tekemään suurperheen? Esim tuo Julianna Kovasen touhu näyttää epätoivoiselta. Hänellä ollut nuorena ujoutta ja mielenterveysongelmia eikä ole uskaltanut käydä töissä. Siksikö hän nyt tekee joka vuosi lapsen ettei joudu töihin? Ja se Hämeenlinnalainen Anette, teiniäideistä, ei ollut hänelläkään kaikki kunnossa.
Toki on myös kunnollisia, opiskelleita ja työelämässä olevia vanhempia.Julianna on itsekin sanonut, että tekee lapsia, koska ei pärjää töissä. Anettella taasen selkeästi mt-ongelmia ja kuvittelee, että paljaalla paneminen kenen tahansa kanssa ratkaisee ne. Jonkinlaista uskosta sairastumista, joka tosin on ristiriidassa sen kanssa, että yleensä uskovat mieltävät syrjähypyt ja itsensä jakamisen synniksi.
Miksi ihmeessä Julianna ei ole hakenut apua vaikka psykologilta? Ja eikö olisi helpompi, jos hän olisi tehnyt vaikka 2 tai 3 lasta ja ollut työtön kotiäiti?
Ehkä on hakenutkin. Ja hän saa tehdä juuri niin monta lasta kuin jaksaa hoitaa.
Pitäisiköhän sinunkin hakea apua, kun olet sairaalloisen kiinnostunut tuntemattoman elämästä?
Meidän emä sikisi sikisemistään vaikkei ollut edellisiinkään varaa.
Eikö kurppa jaksa tänään megsus haukkua?
Ja sitten luulet, että kaikissa suurperheissä yhtä köyhää menoa? No ei varmasti nykypäivänä.