Voi elämä - Taiveaho ja Kaikkonen lapsiasiaa
Laittavat adoption vireille KUN AIKAA LIIKENEE.
Taiveaho näkisi heidät mielellään tumman nappisilmän vanhempina Kolumbia tai joku espanjankielinen maa kiinnostaa.
Luulisi ettei lapsen alkuperällä ole väliä jos ollaan haluamassa adoptiolasta vai onko lapsen hankkiminen sama kuin OSTAISI VALINTAMYYMÄLÄSTÄ päärynöitä.
Satu Taiveaho:
"Hedelmöityshoidot oli
PAKKO LOPETTAA"
20.8.2008 8:18
Satu Taiveaho sai rankoista hoidoista rajuja oireita.
RANKAT OIREET. Keinohedelmöityshoidot aiheuttivat Satu Taiveaholle huimausta, rajuja migreenkohtauksia ja täydellisen black outin. (KARI LAAKSO)
Lapsettomuudestaan avoimesti puhunut kansanedustajapari Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen, 33, paljastavat uusimmassa Ilonassa, että heidän oli pakko lopettaa liian rankoiksi käyneet hedelmöityshoidot.
- Kiireisessä arjessa hedelmöityshoidoissa käynti oli äärimmäisen raskasta, Taiveaho selittää Ilonassa.
- Olen tyytyväinen, että kokeilimme tätä mahdollisuutta, mutta tällä hetkellä emme aio jatkaa hoitoja.
Adoptio on parempi vaihtoehto
Taiveaho ja Kaikkonen kertovat uudessa Ilonassa myös, että pitkään muhinut haave adoptiolapsesta on vihdoin kypsä.
Pariskunta aikoo laittaa prosessin vireille, heti kun aikaa liikenee.
- Adoptio tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, eikä hoitaja ja adoptioasiaa saa pyörittää samanaikaisesti, Taiveaho selittää Ilonassa.
- Minä näkisin meidät helposti tumman, nappisilmäisen lapsen vanhempina. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka meille tuleva vauva olisi jo syntynyt jossakin. Mahdollisia adoptiomaita voisivat olla Kolumbia tai muut espanjankieliset alueet, Taiveaho suunnittelee.
Sadun ja Antin perhesuunnitelmista, eksoottisesta häämatkasta ja Antin rajusta laihtumisesta kerrotaan lisää tuoreessa Ilonassa. Keskiviikon Iltalehdessä enemmän hedelmöityshoidoista.
Kommentit (29)
Tunnen useita ulkomailta muutaman vuoden vanhoina adoptoituja murrosikäisiä ja kaikilla on ollut erittäin raju murrosikä. Kaikki ovat tarvinneet ulkopuolista apua, turvakoteja, terapiaa, jopa huostaanottoja. Huumeiden käyttöä on ollut.
Hylkäämisen kokemus ja aika lastenkodissa jättää syvät jäljet.
Minä tunnen kymmeniä - ellen satoja - ihmisiä, joilla on ollut ERITTÄIN RAJU murrosikä. Ihan perusbiolapsia.
lapsettomille on varmasti hyvä, että joku puhuu julkisestikin lapsettomuuden surusta ja hoitojen hankaluudesta, mutta jos koskisi itseäni erityisesti, mä en kyllä haluis just hömppä-satua ja kanki-kaikkosta tälle asialle.
se edellinen hoito tais mennä mönkään kun, kun satu ei uskonut lekuria (lääkkeiden tai hormonien) annostuksessa, kun jossain lehdessä tilitti,että "kyselin muualta".
ja mistäs muualta sitä kyselläään kun täältä :))))
Minusta se osoittaa kypsyyttä ja harkitsevuutta, että ei lähde adoptioprosessiin, jos ei ole aikaa siihen. Kyllähän se on tällä palstalla nähty, miten esim. Suvi Lindéniä haukutaan, kun ei ole adoptiolapselle aikaa. Ei sitten mikään kelpaa näille herranduudeli-mammoille! Ei järjen häivää, todellakaan...
15
on sitten sellainen järkevä tie. Niin kuin yleensäkin tässä maailmassa.
on sitten sellainen järkevä tie. Niin kuin yleensäkin tässä maailmassa.
Eivät halua jatkaa lapsettomuushoitoja, haluavat adoptoida, mutta eivät vielä.
15
Jokainen tekee omassa elämässään ratkaisut, eikä siihen pitäisi olla av-mammoillakaan nokan koputtamista.
Kerropas ihan näin mielenkiinnosta, että mikäs sitten olisi sinusta se välimaaston ratkaisu tässä tilanteessa ihmisille, joilla ei ole aikaa?
15
Onko se niin vaikeaa tajuta, että ihan oikeasti ja koko sydämellä jotkut haluavat ensisijaisesti adoptoida?? Ihan ilman mitään salaisia lapsettomuustaustoja. Meillä esikoinen on itsetehty ja kuopus adoptoitu halusta adoptoida. Ei lapsettomuudesta. Esikoinenkin voisi olla yhtä hyvin adoptoitu, mutta siinä vaiheessa kun lapsia aloimme haluamaan, en ollut vielä tarpeeksi vanha adoptioon. Esikoisen syntymän jälkeen mies hankki piakkoin sterilisaation, koske meille oli aivan selvää, että toinen tulee maailmalta jos me vain maailmanlapsen vanhemmiksi kelpaamme. onneksi kelpasimme.
Yksinhuoltajat joita lehdissä näkyy ovat toki ihan laillisesti ja oikeita reittejä lapsensa saanneet. Nykyään vain monet maat ovat kiristäneet adoptiolainsäädäntöään niin, että yksinhakijoilla ei juurikaan enää ole mahdollisuuksia tai odotusajat venyvät todella pitkiksi.