Mummi opettaa lasta salaa rukoilemaan
Sanokaahan, mitä mieltä olette? 1v 3kk vanha lapseni on ollut nyt pari kertaa mummin hoidossa muutaman tunnin ajan. Kotona huomasin että mummi on opettanut lasta laittamaan kädet ristiin ja sanomaan Amen. Mummi kyllä tietää, ettemme ole uskovaisia eikä lastakaan ole kastettu. Siksi tuntuu vähän hassulta. Ihan harmitontahan tuo tavallaan on, mutta tekee mulle epämukavan olon. Mitä ajatuksia teissä herää? En yhtään tiedä mikä olisi kohtuullista. Voihan lapsen kanssa leikkiä mitä vaan, miksei myös rukoilemista, eli olenko ihan tiukkis kun toivoisin ettei tällaisia opetettaisi lapselle, etenkään meidän vanhempin selän takana... miten ottaisitte asian mummin kanssa puheeksi?
Kommentit (708)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Vierailija kirjoitti:
No ajattele näin, että rukoilu on hyvä.asia jos on olemassa Jumala (näin itse uskon), mutta jos ei olisikaan niin mitä haittaa rukoilusta on. Tekee hyvää puhua ääneen omia murheitaan ja myös toivoa hyvää läheisilleen. Rukoilu on kuin terapiaa.
Tämä uskovaisten asenne on outo. Mitä jos kristityn perheen lapsi alkaisikin kyselemään missä päin Mekka on ja menisi matolle kumartelemaan Allahia ylistäen? Olisitteko sitä mieltä, että se on vain hyvä asia, ja menee kuin terapiasta? Tai jos lapsi ei enää suostuisikaan syömään jotain muussa uskonnossa kiellettyä, kun joku tuttu näin opetti? Oma uskonto nähdään aina harmittomana pahana eikä ymmärretä sitä mitä se saattaa toisille edustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Kukaan ei kaipaa rajatonta mummoa elämäänsä lapsia pahoinpitelemään. Unohda typerä voimafantasiasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Kukaan ei kaipaa rajatonta mummoa elämäänsä lapsia pahoinpitelemään. Unohda typerä voimafantasiasi!
Mikä ihmeen voimafantasia :D juurihan sanoin, ettei mikään takaa, että homma ei jatkuisi, jos lapsen päästää mummon kanssa kahden, mutta ei ole oikein myöskään pitää mummoa sitten lapsenvahtijana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Kukaan ei kaipaa rajatonta mummoa elämäänsä lapsia pahoinpitelemään. Unohda typerä voimafantasiasi!
Mikä ihmeen voimafantasia :D juurihan sanoin, ettei mikään takaa, että homma ei jatkuisi, jos lapsen päästää mummon kanssa kahden, mutta ei ole oikein myöskään pitää mummoa sitten lapsenvahtijana.
Fantasia siitä että perhe jotenkin haluaisi tuollaisella lapsensa hoidattaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvä asia. Lapsi voi tuntea sitten isona olonsa turvalliseksi ja paha karkottuu. Mutta aikas pieni lapsi vielä on, matkii varmaan vaan mummoa, kuten muitakin aikuisia. Tuskin mitään vakavaa. Ehkä voisit itse työstää aikuisena epämukavat ajatukset pois, ei lapsesta tule omaa kloonia yleensä, tekee aikuisena omat päätökset - ei rukous aivopese kaikkia lopullisesti.
Vain lapsen vanhenmat päättävät tälläisista asioista, ei mummo.
Pitäkää ap mummo erossa lapsestanne.
Kenenkään päätä ei pidä naisten ja tyttöjen alistamiseen oikeuttavan satukirjan jutuilla sotkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Kukaan ei kaipaa rajatonta mummoa elämäänsä lapsia pahoinpitelemään. Unohda typerä voimafantasiasi!
Mikä ihmeen voimafantasia :D juurihan sanoin, ettei mikään takaa, että homma ei jatkuisi, jos lapsen päästää mummon kanssa kahden, mutta ei ole oikein myöskään pitää mummoa sitten lapsenvahtijana.
Fantasia siitä että perhe jotenkin haluaisi tuollaisella lapsensa hoidattaa.
Vai niin. En vieläkään ymmärrä mikä fantasia muka tässä on kyseessä, mutta vaikka sitten näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ajattele näin, että rukoilu on hyvä.asia jos on olemassa Jumala (näin itse uskon), mutta jos ei olisikaan niin mitä haittaa rukoilusta on. Tekee hyvää puhua ääneen omia murheitaan ja myös toivoa hyvää läheisilleen. Rukoilu on kuin terapiaa.
Tämä uskovaisten asenne on outo. Mitä jos kristityn perheen lapsi alkaisikin kyselemään missä päin Mekka on ja menisi matolle kumartelemaan Allahia ylistäen? Olisitteko sitä mieltä, että se on vain hyvä asia, ja menee kuin terapiasta? Tai jos lapsi ei enää suostuisikaan syömään jotain muussa uskonnossa kiellettyä, kun joku tuttu näin opetti? Oma uskonto nähdään aina harmittomana pahana eikä ymmärretä sitä mitä se saattaa toisille edustaa.
Ja uskonto on suurin syy tälläkin hetkellä maailman hirveyksiin.
Ja että mitä haittaa on rukoilusta? No se kun ihminen hädässä rukoilee ja kukaan ei tietenkään vastaa niin ihmisen epätoivo vain kasvaa kun kukaan ei auta, olen siis arvoton.
Uskovat ihmiset eivät koskaan halua toisille hyvää. He haluavat pilata toisten elämän ja estää ihmisiå elämästä vapaasti omaa elämää. Mitä lähinmäisen rakkautta sellainen on?
Ja jos itse uskot, niin usko mutta älä tuputa sitä mullle.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kiinnittäisi asiaan erityisemmin huomiota. Sanoisin, että tämä on mummun tapa elää elämäänsä.
Jos nyt teet uskonnosta kielletyn asian, hän takuuvarmasti pamahtaa uskoon kun kapinoi sinua vastaan murrosiässä.
No höpö höpö. Mummo vaan poistoon.
Eikö olisi kiva kun pappa olisi lestapappi joka saarnaisi lapselle tulimerestä, synnistä ja kadotuksesta aina kun silmä välttää? Sen voisi kuitata sillä ettå se on papan tapa elää, mitä siitä että se ei ole hyvästä lapselle eikä sitä mitä ainoat lapsen asiosta päättämään oikeutetut eli lapsen vanhemmat eivät halua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä rukoilemisessa on vaarallista?
Ei kai sen vaarallista tarvitse olla, jos se ei sovi omiin arvoihin, niin ei sitä lapselle tarvitse opettaa.
Jos lapsi hätääntyy ja panikoi, mihin hän turvaa jos aikuinen ei ole paikalla? Mitä rukouksen tilalle on, tyhjyyskö? Ei mitään arvoja, pelkkä raha vaan?
Siis jos lapsi hätääntyy vaikka kaupassa niin sinun mielestäsi lapsi pitää opettaa siinä tilanteessa rukoilemaan? Et voi olla tosissasi? Ketään ei pidä ohjata turvautumaan satuihin vaan opettaa oikeita selviytymiskeinoja ja mitä raha liittyy niihin tai normaleihin arvoihin jotka ovat ihmisyys, vapaus, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus?
Uskovien ainut arvo vaikuttaa olevan toisten vapauden vieminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Kukaan ei kaipaa rajatonta mummoa elämäänsä lapsia pahoinpitelemään. Unohda typerä voimafantasiasi!
Mikä ihmeen voimafantasia :D juurihan sanoin, ettei mikään takaa, että homma ei jatkuisi, jos lapsen päästää mummon kanssa kahden, mutta ei ole oikein myöskään pitää mummoa sitten lapsenvahtijana.
Fantasia siitä että perhe jotenkin haluaisi tuollaisella lapsensa hoidattaa.
Vai niin. En vieläkään ymmärrä mikä fantasia muka tässä on kyseessä, mutta vaikka sitten näin.
Voimafantasia korvaamattomasta mummosta jota rukoillaan hoitamaan lasta. Uhrimummo.
Joko mummi on saatu jalkapuuhun ja pois lapsen luota?
Voi hyvää päivää näitä kommentteja, yhdet huutaa ja niputtaa uskovat ihmiset johonkin ihme lokerikkoon ja tämä yksi maaninen kiljuu yhtä ja samaa vieraan lapsen ahdistelusta.
Ap kyseli aloituksessa ihan fiksusti asiaa ja sai ihan fiksuja vastauksiakin. Joka jukelin ketjuun tulee aina sitten näitä mielenterveysongelmaisia meuhkaamaan ja paasaamaan olemattomia. Paras olisi olla noteeraamatta niitä mitenkään, vai ootteko koskaan yrittäneet sekopäiselle ihmiselle puhua järkevästi ja rauhallisesti. Kun se ei onnistu niin ainoa ratkaisu on antaa kiljua itekseen.
Toki aapeetä ei ketju enää varmaan kiinnosta joten tämä jäi nyt muutaman pöyröön temmellyskentäksi. Johon joku yrittää asiallisesti joskus kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää näitä kommentteja, yhdet huutaa ja niputtaa uskovat ihmiset johonkin ihme lokerikkoon ja tämä yksi maaninen kiljuu yhtä ja samaa vieraan lapsen ahdistelusta.
Ap kyseli aloituksessa ihan fiksusti asiaa ja sai ihan fiksuja vastauksiakin. Joka jukelin ketjuun tulee aina sitten näitä mielenterveysongelmaisia meuhkaamaan ja paasaamaan olemattomia. Paras olisi olla noteeraamatta niitä mitenkään, vai ootteko koskaan yrittäneet sekopäiselle ihmiselle puhua järkevästi ja rauhallisesti. Kun se ei onnistu niin ainoa ratkaisu on antaa kiljua itekseen.
Toki aapeetä ei ketju enää varmaan kiinnosta joten tämä jäi nyt muutaman pöyröön temmellyskentäksi. Johon joku yrittää asiallisesti joskus kommentoida.
Niin täällä jauhetaan kymmeniä mummolamuisteloja totaalisen aiheen vierestä
Aihe on edelleen vieraan ihmisen salaa harjoittama henkinen väkivalta. Törkeä käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin on tosiaan helppo ratkaisu. Täällä jo ilmaistukin, mutta jos häiritsee, niin eipä sitten mummon lapsenvahtiapuja tarvita tai hyödynnetä. Käytte aina vaan yhdessä, tai että ainakin toinen vanhempi mukana kylässä tai mummo visiteeraa teillä kun jompi kumpi vähintään paikalla, niin homma ratkeaa.
Mummo voi harjoittaa uskontoaan rauhassa, mutta ainakin näette onko kyseessä, että lapsi vaan matkii vai yrittääkö mummo opettaa lapsen uskontavoille. Ikinä ei tiedä mitä asioita voi tapahtua vanhempien ollessa muualla missään tilanteissa, niin tämä on win-win kaikille osapuolille. Ainoastaan täytyy luopua mummosta lapsenvahti-ehdokkaana, mutta pieni hinta siitä, että lapsenne on turvassa uskontuputukselta.
Ei. Tuo ihminen on vahingollinen lapselle, käyttäytynyt vanhempia kohtaan törkeästi, tietoisesti, joten mitä ihmettä varten sitå nyt enää pitäisi tavata??
Jos ei välejä halua katkaista, niin tuo on käypä ratkaisu siihen, että kyseinen henkilö on edelleen lapsen elämässä kuitenkin. Olen samaa mieltä, että jos täysin menee sukset ristiin, niin välit vaan poikki.
Entä jos sattuisi vaikka että puoliso kuolee, ja olet ihan hädässä: kuka hoitaa lasta esim viikonloppuisin jos olet vuorotöissä tms. Silloin on hyvä että on mummo. Elämää ei kannata aina elää iso MINÄ edellä, vaan luovien, ja lempeästi niitä rajoja asetella, jos lapsen ollessa isompi on tarpeen. Vanha sanonta pätee niin moniin tilanteisiin, voit voittaa taistelun, mutta hävitä sodan. Katsele ap nyt rauhassa tilannetta ja jos tarpeen on käytä sanoja lempeästi. Uhittelu kostautuu varmasti jollain lailla. Se mummokin kun on ihminen tunteineen ja elämänarvoineen.
Ja voihan se näkyä vaikka perinnönjaossa jos ei ennen, se välien katkaisu. Nykymummot ovat valistuneita.
Eihän se ole reilua mummollekaan käyttää häntä lastenhoitoapuna, mikäli luottamuspohja on tuo ja hänen elämäntapansa sotivat vanhempien omien kanssa pahasti ristiin. Eihän mikään takaa sitä ettei sitä mahdollista uskonharjoittamista tai -opettamista tapahtuisi jatkossakin. Vaikka toinen vanhempi kuolisi tms. niin sitten otetaan se vastuu, että häntä ei käytetä lastenhoitajana. Ihan yleisestikin, jos vedetään rajoja niin minusta se pätee kumpaankin suuntaan. Ja myös siinä kohtaa, jos pitäisi pistää välit poikki, niin ei sitten hädän tullen juosta häntä koipien välissä hakemaan tukea.
Kukaan ei kaipaa rajatonta mummoa elämäänsä lapsia pahoinpitelemään. Unohda typerä voimafantasiasi!
Mikä ihmeen voimafantasia :D juurihan sanoin, ettei mikään takaa, että homma ei jatkuisi, jos lapsen päästää mummon kanssa kahden, mutta ei ole oikein myöskään pitää mummoa sitten lapsenvahtijana.
Fantasia siitä että perhe jotenkin haluaisi tuollaisella lapsensa hoidattaa.
Vai niin. En vieläkään ymmärrä mikä fantasia muka tässä on kyseessä, mutta vaikka sitten näin.
Voimafantasia korvaamattomasta mummosta jota rukoillaan hoitamaan lasta. Uhrimummo.
Ahaa nyt ymmärrän... Olet käsittänyt pointtini täysin väärin. Ei se mitään, mutta tuota en hakenut kirjoituksellani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää näitä kommentteja, yhdet huutaa ja niputtaa uskovat ihmiset johonkin ihme lokerikkoon ja tämä yksi maaninen kiljuu yhtä ja samaa vieraan lapsen ahdistelusta.
Ap kyseli aloituksessa ihan fiksusti asiaa ja sai ihan fiksuja vastauksiakin. Joka jukelin ketjuun tulee aina sitten näitä mielenterveysongelmaisia meuhkaamaan ja paasaamaan olemattomia. Paras olisi olla noteeraamatta niitä mitenkään, vai ootteko koskaan yrittäneet sekopäiselle ihmiselle puhua järkevästi ja rauhallisesti. Kun se ei onnistu niin ainoa ratkaisu on antaa kiljua itekseen.
Toki aapeetä ei ketju enää varmaan kiinnosta joten tämä jäi nyt muutaman pöyröön temmellyskentäksi. Johon joku yrittää asiallisesti joskus kommentoida.
Niin täällä jauhetaan kymmeniä mummolamuisteloja totaalisen aiheen vierestä
Aihe on edelleen vieraan ihmisen salaa harjoittama henkinen väkivalta. Törkeä käytös.
No terve sinä maaninen öyhöttäjä :D Jos sulla ois edes jotain järkevää tekstiä mutta hoet koko ajan että mummo on vieras ihminen lapselle, eihän ole kun ne tuntevat toisensa, pösilö. Mutta tämä tästä, jos sun henkinen puoli ei ole oikein kunnossa niin ei voi keskustella. Heippa!
Mummoa täytyy rankaista muinasten roomalaisten tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää näitä kommentteja, yhdet huutaa ja niputtaa uskovat ihmiset johonkin ihme lokerikkoon ja tämä yksi maaninen kiljuu yhtä ja samaa vieraan lapsen ahdistelusta.
Ap kyseli aloituksessa ihan fiksusti asiaa ja sai ihan fiksuja vastauksiakin. Joka jukelin ketjuun tulee aina sitten näitä mielenterveysongelmaisia meuhkaamaan ja paasaamaan olemattomia. Paras olisi olla noteeraamatta niitä mitenkään, vai ootteko koskaan yrittäneet sekopäiselle ihmiselle puhua järkevästi ja rauhallisesti. Kun se ei onnistu niin ainoa ratkaisu on antaa kiljua itekseen.
Toki aapeetä ei ketju enää varmaan kiinnosta joten tämä jäi nyt muutaman pöyröön temmellyskentäksi. Johon joku yrittää asiallisesti joskus kommentoida.
Niin täällä jauhetaan kymmeniä mummolamuisteloja totaalisen aiheen vierestä
Aihe on edelleen vieraan ihmisen salaa harjoittama henkinen väkivalta. Törkeä käytös.
No terve sinä maaninen öyhöttäjä :D Jos sulla ois edes jotain järkevää tekstiä mutta hoet koko ajan että mummo on vieras ihminen lapselle, eihän ole kun ne tuntevat toisensa, pösilö. Mutta tämä tästä, jos sun henkinen puoli ei ole oikein kunnossa niin ei voi keskustella. Heippa!
Ratapölkyllä sullekin selitetty mutta jos on pönttö niin on pönttö.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kauhean uskonnonvastaisia ihmisiä!
Olen itse tapauskovainen, mutta historijoitsijana katson, että uskomukset (ja uskonnotkin) kuuluvat meidän ajatusmaailmaan.
Tulee mieleen yksi ateisti, joka kuitenkin sitten selitti lapsilleen joulutontuista ja keijuista ja kun huomautin hänelle, että ei mitään ihme haltijoita ole kai olemassa, niin hän suuttui kovasti, laittoi välit poikki
No minäkin laittaisin välit poikki kaltaiseesi. Ja et sitten mieti mistä uskontovastaisuus kumpuaa? Et seuraa mitä maailmalla tapahtuu ja mitä historia kertoo? Et sitten historoitsijana tiedä että kristinusko pakotettin tai meni henki? Mikä rakkaudellisuuden huipentuma!
Itse en tiedä yhtään uskontoon liittyvää hyvää asiaa.
Et sitten itse osaa ajatella että joulupukki-asia on perinnettä jotka myös kuuluvat ihmiselämään, ajatusmaailmaan ja että toisin kuin uskonto joulupukkitraditio on konkreetttinen asia, ihmisten hyvyyden toteutuma toisia ihmisiä kohtaan?
No ajattele näin, että rukoilu on hyvä.asia jos on olemassa Jumala (näin itse uskon), mutta jos ei olisikaan niin mitä haittaa rukoilusta on. Tekee hyvää puhua ääneen omia murheitaan ja myös toivoa hyvää läheisilleen. Rukoilu on kuin terapiaa.