Oletko koskaan ollut niin pahasti loppuunpalanut, että pienenkin askareen jälkeen olo on kuin maratonin juossut?
Oikein raajoissa tuntuu kuin olisi ollut jaloillaan aivan koko päivän ja tehnyt fyysistä työtä. Suihkussakäynti vastaa tuntikausien kävelyä epätasaisessa maastossa.
Kesäloma 4 viikkoa. Miten palautua tehokkaasti?
Kommentit (32)
Nuku, nuku ja nuku!
Se lepuuttaa myös aivojasi, joka taas levon jälkeen auttaa jaksamaan.
Kroppa kyllä kertoo sen mitä se tarvitsee ja jos on noin väsynyt niin se kertoo siitä että fyysinen lepo on paikallaan.
Muista kuitenkin syödä säännöllisesti hyvää terveellistä ruokaa, juo paljon vettä ja ota vaikka tuhti monivitamiinikuuri.
Sitten pikkuhiljaa joka päivä ulkoilua.
Nämä toimi itsellä.
Oletko varmistanut ettei ole jotain coronan jälkitautia. Siihen ei kai auta muu kuin aika ja nukkuminen. Ehkä joku vitamiini- ja lisäravinnetankkaus.
Älä unohda positiivisia ajatuksia, niillä on majtava voima itsensä psyykkaukselle.
Sano vaikka itsellesi "jes, mä sain tiskattua, hitto olen hyvä !!!" Tämä kuulostaa hullulta, mutta aivoja voi ja kannattaa huijat.
Vietä aikaa luonnossa, meditoi, älä katsele telkkaria ja äläkä vietä aikaa tietokoneella/sosiaalisen median parissa. Syö terveellisesti, nuku hyvin, liiku jaksamisen mukaan. Itsellä sama tilanne ja nuo auttaa jonkin verran, sun aivot tarvitsevat nyt ennen kaikkea lepoa ja sitten kroppakin jaksa paremmin. Ylipäätään vältä sillä lomalla kaikkea kiirettä ja hosumista, lue vaikka lempparikirjaa laiturin nokassa.
Tuttua on.
Vaati n 1,5-2 kk totaali palautumisen.
Nukuin suurinpiirtein ensimmäisen viikon, söin säännöllisesti ettei verensokeri laske, otin tuhdin b vitamiini ja kalaöljykuurin (eli D vitaminia aivoille).
Söin paljon kasviksia ja hedelmiä = tankkasin kroppaani ja aivojani.
Join normaalista paljon enemmän vettä.
Toisesta viikosta aloin käydä ulkona aamulla 0.5 h samoin iltapäivällä kevätauringossa, se virkisti aina vaikka aluksi olin ihan poikki kun tulin kotiin mut tosi nopsaan huomadin että jaksan pidempään ja pidempään.
Toipuminen vaatii aikaa.
Relax
Vierailija kirjoitti:
Et ole varmaan juossut maratonia.
Ja sinä et varmaan ole koskaan kärsinyt kroonisesta väsymyksestä.
Keuhkokuumeen aikana roskiksen vieminen tuntui maratonilta.
Olen ollut, ja mullakin löytyi kilpparin vajaus. Harmi että tuossa meni ns. Parhaat nuoruusvuodet, kun kesti vuosia saada lääkitys kohdalleen. Menkää siis lääkäriin, ja vaatikaa ne tulokset itsellenne, vaikka lääkäri sanoisi että kaikki ok.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua on.
Vaati n 1,5-2 kk totaali palautumisen.
Nukuin suurinpiirtein ensimmäisen viikon, söin säännöllisesti ettei verensokeri laske, otin tuhdin b vitamiini ja kalaöljykuurin (eli D vitaminia aivoille).
Söin paljon kasviksia ja hedelmiä = tankkasin kroppaani ja aivojani.
Join normaalista paljon enemmän vettä.Toisesta viikosta aloin käydä ulkona aamulla 0.5 h samoin iltapäivällä kevätauringossa, se virkisti aina vaikka aluksi olin ihan poikki kun tulin kotiin mut tosi nopsaan huomadin että jaksan pidempään ja pidempään.
Toipuminen vaatii aikaa.
Relax
Tosi hyvä kuulla edes joitain aikajanoja, vaikka niitä on toki vaikea kenellekään yksittäin antaa. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
riittävä uni on toipumisen ensimmäinen edellytys. Jätä myös pois ajatukset siitä, että palautumisen pitäisi olla "tehokasta", muuten stressaannut vielä lisää.
Tässä on suuria viisauden sanoja - niistä kiitos!
Kysymykseen vastaus: olen. On aika käsittämätön olotila, kun joku arkinen asia tuntuu ylivoimaiselta ponnistukselta kropassa asti. Vaikka se mainittu lakanoiden vaihto tai roskapussin vienti saati sitten, että pitäisi hoitaa useampi asia peräkkäin. Kun on niin poikki, että käsivarret ei nouse ja jaloissa hapottaa, vaikka kyse ei ole mistään ruumiin voimia vaativasta tehtävästä.
Lepää hyvä ihminen. Ei sinun tarvitse tehdä kuin yksi asia päivässä. Sitten kun voimat palautuvat alat luonnostaan tekemään enemmän, kun voimiakin on enemmän.
Ja mikä on se yksi asia päivässä mikä pitää tehdä?
Oletteko saaneet läheisiltä ymmärrystä ja apua uupumuksessa, vai onko teidät tuomittu ja syyllistetty, vai ovatko läheisenne katsoneet vierestä välinpitämättöminä antaen tuollaisen jatkua vuosia?