Miksi naiset hoitivat kodin ennen ikäänkuin marttyyrimaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne suomalaiset miehet 70 -80 -luvuilla tai juuri myöhemminkään tehneet mitään kotitöitä. Sukat jäi siihen minne ne riisuttiin ja paskarannut pönttöön. Ei elettäkään, että olisi siivottu. Sohvalta katseltiin, kun rouva siivosi kiukkuisena ja mitenkään ei autettu. Kyllähän se panee vituttamaan.

Ihan sama juttu nykyääkin. Mikään ei ole tuossa asiassa muuttunut.

Pohjoisessa syntyvyys nousee tuontien ansiosta. Nehän kattelee tota menoa lompakon kuivumiseen saakka ja sanovat hyvästi. Etelässä laskee just siks ettei tienaavaa naista kiinnosta piikominen.

Vääristymä tapahtui siinä vaiheessa, kun naisetkin lähtivät teollistumisen ja kaupungistumisen myötä kodin ulkopuolelle töihin (puhutaan siis 1900-luvusta). Vaikka pariskunnan molemmat osapuolet olivat muualla töissä, ajateltiin entisen perinteenä, että kotityöt, lasten ja miehen hyvinvoinnista huolehtiminen yms. ovat naisen sarkaa (aiemmin sekä maaseudulla että kaupunkiperheissä oli näin, mutta silloin se olikin naisen ainoa työ). Eniten ihmetyttää, että ajattelu elää yhä ja monta kertaa naisten itsensä ylläpitämänä.

Se touhutkoon joka tykkää touhuta. Meillä muija on himosiivooja, ja jaksaa natista joka ikinen kerta. Se siivotkoon jolla on siihen himoja. Itselleni riittäisi imurointi pari kertaa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite koti-isänä 3v lapsen kanssa vaimoni elättinä. Siivoilin ja kokkailin hymyissä suin. Nykyäänkin on vaikea löytää naista joka sallii tasa-arvoisesti miehelle koti-isyyden useiksi vuosiksi ja takaa perheelle taloudellisen turvan. Yleensä sitä oletetaaan meiltä miehiltä vain ja vieläkin. Itse olen feministi mutta vaimoni kannattaa tasa-arvoa.

Minä sallin ex-miehelleni koti-isyyden ensimmäisen lapsen kohdalla. Ei tehnyt kotitöitä, ei heräillyt lapsen kanssa yöllä, vaikka lapsi heräsi monia kertoja yössä. Lapsen päivän kulmakivi oli isälle 4 tunnin päiväunet, jonka seurauksena lapsi valvoi puolille öin ja heräsi kello 6. Isä ei tietenkään niin aikaisin suostunut heräämään.

Huono ihmistuntemus sulla. Huonon miehen löysit. Enemmistö miehistä hoitaa lapset jopa insinöörimäisellä tarkkuudella paremmin kuin äidit. Nykyaika on mahdollistanut koti-isyyden. Tasa-arvoisia naisia on vaan valitettavan vähän edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne suomalaiset miehet 70 -80 -luvuilla tai juuri myöhemminkään tehneet mitään kotitöitä. Sukat jäi siihen minne ne riisuttiin ja paskarannut pönttöön. Ei elettäkään, että olisi siivottu. Sohvalta katseltiin, kun rouva siivosi kiukkuisena ja mitenkään ei autettu. Kyllähän se panee vituttamaan.

Ihan sama homma 2020-luvulla. Minulla oli ehkä erikoinen mies, kun lapset olivat ainakin töissä mukana. " Etkö sinä äiti tule kohta kotiin, en jaksa enää lähteä isän mukaan" tuli puhelu, kun olin töissä muualla. Se mies on tosin syntynyt 1950-luvulla ja hänellä on perinteisiä miestentöitä, mikä vähän selittää sitä, että ei osallistu sisätöihin.

En ole koskaan ollut marttyyri kotitöissä, mutta toisinaan vihainen, kun yksin pitäisi tehdä kaikki. Mutta kun en tee! Siihen kosahtaa marttyyrius.

Kyllähän asetelmassa ongelmana on että naiset ei ota matalasti tienaavia miehiä jolloin olisi mahdollista että mies hoitaisi lapset ja kodin. Tasa-arvo uupuu naisilta. Toki mies saa kotihoidon tukea mutta eihän sillä elä. Naisen pitäisi olla miehiä kohtaan tasa-arvoisempi. Siksi ongelma elää edelleen. Sen lisäksi aina mies on koti-isänä naisten tarinoissa huono ja itse olisi parempi mutta marryyrimaisesti vaan ulistaan. Naisille miehen tulot on iso kynnyskysymys.

Vierailija kirjoitti:

Että oikein "lukionkin"? Miten vanhoja vanhempasi oikein ovat?

Vielä 70-luvulla ylioppilas oli suuri herra ja moniin sen ajan mittapuun hienoihin ammatteihin pääsy ylioppilas helposti. Ei ollut koulutusinflaatiota, koska ylioppilastutkinto oli harvinaisempi kuin nykyään. 

Osa noista ammateista on kadonnut tai niihin vaaditaan amk-tutkinto.