Lue keskustelun säännöt.
Puoliso ei suostu ajamaan autoa
Kuski
18.07.2022 |
Puolisollani on ajokortti, mutta hän ei suostu ajamaan autoa. Ajan kaikki mökkireissut, kauppamatkat ja lomamatkat. Ylipäänsä kaikki ajot mitä ajetaan. Kesänlomareissulla ajoin satojen kilometrien matkan edes takaisin. Paluumatkalla varsinkin minua väsytti melko paljon, mutta niin vain jouduin ajamaan koka matkan kotiin. Aina kun ehdotan, että hän ajaisi edes jonkin helpon suoran pätkän missä ei tarvitse kääntyä mihinkään, hänellä on joku syy valmiina miksi se ei käy. Milloin on nukuttu huonosti, niskat on kipeät, vaihdekeppi pelottaa, ahdistaa jokin tai ei vain ole sellainen "fiilis". Ajokortin saatuaan hän suostui ajamaan itsekseen tuttuja reittejä kunhan ne oli ensin käyty opettelemassa minun kanssani ja niistä ei tarvinnut poiketa metriäkään. Esimerkiksi jos auto olisi pitänyt poiketa tankkaamaan matkana varrella hän lähti mielummin kävelemään vaikka kaatosateeseen.
Jostain syystä hän on pelännyt autolla ajamista aina. Ja siinähän ei ole mitään vikaa. Toki asioita saa pelätä, mutta hänellä ei tunnu olevan mitään halua edes yrittää opetella pois pelostaan. Hän on vuosien aikana mytologisoinut autolla ajamisen joksikin suoritukseksi, joka häneltä ei onnistu. Olen yrittänyt tarjota tukea ja ehdottanut, että käydään yhdessä opettelemassa ajamista. Hän suostui ottamaan autokoulusta lisäopetusta ja se meni hyvin. Opettaja sanoi hänelle, että ajaminen häneltä sujuu ja että ei se muuta vaadi kuin kilometrejä. Samaa olen sanonut minäkin: ajamaan oppii ajamalla. Mitä enemmän kilometrejä takana, sitä paremmin se sujuu. Mutta ei. Arvatkaa kuinka paljon niiden ajotuntien jälkeen on ajettu? Kahden vuoden aikana ehkä yhteensä 1,5 tuntia. Ja siten, että minä olen ollut vieressä istumassa koko ajan.
Sinänsä minulle on ihan yksi ja sama haluaako joku ajaa autoa vai ei, mutta perheen ollessa kyseessä minusta ei ole reilua että kaikki kuljettaminen kaatuu minun niskaani. Kaikki kotityöt tehdään aika tasan puoliksi, mutta kuljettamista ei lasketa kotitöiksi. Se on vaan jotain joka pitää tehdä ja minä teen sen. Lapset meillä alkavat olla kohta siinä iässä, että heitä pitää kuskailla harrastuksiin. Kuka on sitten iltaisin istumassa jossain hallilla harjoitusten ajan?
Mikä neuvoksi? Pitäisikö vaan alkaa kieltäytymään ajamisesta. Siitä seuraa riita ja sitäkään en mielellään halua.
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en myöskään halua ajaa. Koen liikenteen ahdistavaksi, liian monta asiaa mihin pitää kiinnittää kokoajan huomiota. Kaupungissa ajo on kamalilta, sieltä saattaa joku kävelijä hypätä yhtäkkiä tielle eteen ja sitten joku urpo yrittää ohittaa oikealta/ajaa kylkeen/katsoo puhelinta ja meinaa kolaroida/jne. Luotan omiin ajotaitoihini, mutta en muihin. Joten en aja.
Onneksi meillä puoliso tykkää ajamisesta ja häntä ei haittaa olla taloutemme ainut kuski. Ja jos haittaisi, niin voisihan hän bussillakin kulkea. Ei parisuhde toimi niin että toinen kiristetään tekemään asioita, silloin suhteessa on moni muukin asia pielessä.
Paha se on kyllä parisuhteessa myös, jos toinen on avuton eikä pelkojen juoksi kykene normaaleihin arkisiin asioihin.
Sellaista se on. Puoliso voi myös menettää näkökykynsä tai hänelle voi tulla joku muu ongelma, ettei voi ajaa autoa. On parisuhteita, jossa kumpikaan ei aja autoa. Menevät sitten jollain muulla välineellä. Ehkä ap:n kannatta alkaa miettimään ne lomat niin, että hän jaksaa yksin ne ajaa tai mennä lentokoneella. Pakottaa toinen tekemään asioita, mitä hän ei halua ei ole sekään oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollanen ajamaton ihminen on myös kaverina tosi kiva! Saa itse olla aina ajamassa hänen luokseen koska hän ei halua ajaa autoa ja julkisilla on niin vaikea tulla. Julkisilla suostuu kyllä tapaamaan muualla mutta vain jos ei ole vaihtoja. Kiitos poikittaislinjojen puutteen, mulla on aina sama matkaa ajaa niihin paikkoihin mihin hän bussilla pääsisi. Vuosikaudet ajoin kerran kuukaudessa hänen luokseen enkä valittanut. Sitten kun oma elämäntilanteeni muuttui ja sanoin etten jaksa enää ajaa, hän lupaili että alkaa tulla meille käymään. No ei ole näkynyt. Siihen kuivui se vuosikymmenten ystävyys, kun toinen ei voi edes yhtä kertaa ajaa 40 min matkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on suunnitellut peltikasan nimeltä auto, joka kulkee tappavalla nopeudella. Ihminen on eläin eikä todellakaan kuulu peltikasan sisään liikkumaan satojen kilometrien tuntinopeudella. Ottaen huomioon vielä miten monen asian seurauksena onnettomuus voi syntyä:
-oma sairauskohtaus
-oma virhearvio esim. väsymyksen seurauksena
-tahallinen teko-vastaantulevan sairauskohtaus
-vastaantulevan virhearvio
-vastaantulevan tahallinen tekoTuossakin on jo 6 asiaa, jotka voivat johtaa nokkakolariin. Miten *elvetissä te luotatte siihen vastaantulevaan tuntemattomaan ihmiseen, kun ajatte pelkäämättä kapeilla maanteillä?
Jo on taas akkamaista hysteriaa, vai ihan SATOJEN kilometrien tuntinopeudella xD
Tuolla logiikalla et voisi matkustaa bussilla tai junallakaan, koska ne on toisten ihmisten kuljettamia. Onhan niitä pahoja bussikolareita sattunutkin, esim. Konginkankaalla...
Sinun logiikalla ei voisi oikein muuta kuin sulkeutua kotiin sängyn alle piiloon...
Pelkonsa kullakin. Itse pelkään ajamista. Tunnen miehiä, joilla on minusta yhtä "tyhmiä" pelkoja kuin mitä minulla on. Pelätään koiria, hyönteisiä, hevosia, veneitä, vesiskoottereita, uimista, maustettua ruokaa, sosiaalisia tilanteita jne.
Juu, jotkut on ihan käsittämättömiä vellihousuja. Jos isä olisi kasvattanut lapsen, se ei olisi ikinä oppinut kiipeilemään, luistelemaan, ajamaan pyörällä ja potkulaudalla. Voihan niistä omista peloistaan mussuttaa maailman tappiin saakkaa, jos kiinnostaa. Parhaimmassa tapauksessa perheen lapset kuuntelevat sitä samaa jatkuvaa kitinää päivästä toiseen ja oppivat toistamaan näitä turhia pelkoja. Isänpäivänä jaettiin koulussa skrabat lapsille, jotta veisivät isilleen. Mä sain sen skraban, koska isä ei kuitenkaan uskalla ajaa autoa. Jos sitä jaksaa kitisevää vellihousua sietää, niin valintansa jokaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä joku haluaa ehdottomasti, että puoliso ajaa? Mä en haluu edes mennä puolison kyytiin vaan haluun aina ajaa itse. Jos on pakko olla kyydissä, niin meen takapenkille, kun vieressä on ihan kauheeta olla.
Maaseudulla uskallan ajaa, vaikka mulla ei ole edes korttia :D Niin väljää ja vähän liikennettä ja jalankulkijoita. Kaupungissa en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on suunnitellut peltikasan nimeltä auto, joka kulkee tappavalla nopeudella. Ihminen on eläin eikä todellakaan kuulu peltikasan sisään liikkumaan satojen kilometrien tuntinopeudella. Ottaen huomioon vielä miten monen asian seurauksena onnettomuus voi syntyä:
-oma sairauskohtaus
-oma virhearvio esim. väsymyksen seurauksena
-tahallinen teko-vastaantulevan sairauskohtaus
-vastaantulevan virhearvio
-vastaantulevan tahallinen tekoTuossakin on jo 6 asiaa, jotka voivat johtaa nokkakolariin. Miten *elvetissä te luotatte siihen vastaantulevaan tuntemattomaan ihmiseen, kun ajatte pelkäämättä kapeilla maanteillä?
Unohdit hirvieläimet, jotka varsinkin kiima-aikaan voivat hyppiä tielle täysin holtittomasti. Ja sääolosuhteet.
Siksi liikenteessä ollaan valppaana koko ajan, seurataan peilejä, ennakoidaan ja huomioidaan, mitä ympärillä on missäkin tulossa ja menossa eikä tehdä äkkinäisiä liikkeitä, typeriä ohituksia yms. ja noudatetaan liikennesääntöjä. Eikä touhuta ratin takana kaikkea muuta vaan keskitytään ajamiseen.
AP:n kohdalla kieltäytyisin osasta ajomatkoista. Esim. kauppareissut voi hoitaa kotiin tilaamalla. Jos se puoliso nimenomaan haluaa paikan päälle ostoksille -> ajakoon itse. Jos esim. pitää ajella johonkin lähikauppaan tms, niin eihän sinun ole pakko lähteä ajamaan, menköön bussilla. Muukin kyydittäminen tai kuskinaolo kannattaa supistaa, onhan sinulla omaakin tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen yksi niistä, joka ei aja vaikka on kortti. Olen jo 50 enkä varmasti enää osaisikaan ajaa, kun ajoin viimeksi joskus 19 vuotiaana. Olen sellainen, joka vahingossa uppotuu ajatuksiinsa koko ajan eikä näe eikä kuule silloin muuta. Ajaessa liikenteeseen keskittyminen on ihan mahdotonta. Meinaan kävellenkin jäädä auton alle kun olen niin ajatuksissani, että en huomaa autoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on suunnitellut peltikasan nimeltä auto, joka kulkee tappavalla nopeudella. Ihminen on eläin eikä todellakaan kuulu peltikasan sisään liikkumaan satojen kilometrien tuntinopeudella. Ottaen huomioon vielä miten monen asian seurauksena onnettomuus voi syntyä:
-oma sairauskohtaus
-oma virhearvio esim. väsymyksen seurauksena
-tahallinen teko-vastaantulevan sairauskohtaus
-vastaantulevan virhearvio
-vastaantulevan tahallinen tekoTuossakin on jo 6 asiaa, jotka voivat johtaa nokkakolariin. Miten *elvetissä te luotatte siihen vastaantulevaan tuntemattomaan ihmiseen, kun ajatte pelkäämättä kapeilla maanteillä?
Unohdit hirvieläimet, jotka varsinkin kiima-aikaan voivat hyppiä tielle täysin holtittomasti. Ja sääolosuhteet.
Siksi liikenteessä ollaan valppaana koko ajan, seurataan peilejä, ennakoidaan ja huomioidaan, mitä ympärillä on missäkin tulossa ja menossa eikä tehdä äkkinäisiä liikkeitä, typeriä ohituksia yms. ja noudatetaan liikennesääntöjä. Eikä touhuta ratin takana kaikkea muuta vaan keskitytään ajamiseen.
Sinä et pysty vaikuttamaan vastaantulijan tekemiseen. Hän kun kääntää rattia juuri ennen kohtaamistanne kuolette molemmat. Mitä siihen sanot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n puoliso saa valita, että ei aja enää koskaan. Se on ihan ok, ei kenenkään ole pakko ajaa, jos ei uskalla. Mutta hän ei saa vaatia Ap:ta kuskaamaan häntä harrastuksiin, kavereille, sukulaisiin jne. Ap varmaan kuitenkin on niin hyvä ihminen, että välillä tarjoutuu viemään, mutta vaatia sellaista ei saa.
T. Ajamista pelkäävä, joka ei aja enää ollenkaan. Mutta ei vaadi mieheltään kyytejä minnekään vaan menee bussilla.
Kannattaisi vain ajaa rytkäyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kai aloittaja tietää, että vaikka puoliso ei suostukaan ajamaan autoa, niin aloittaja ei siitä huolimatta saa ajaa autoa väsyneenä, kuten hän alussa kertoo tehneensä! Jos on autossa ainoa kuljettaja, niin väsymyksen tullessa, tai mieluummin jo vähän ennen, täytyy pitää riittävä lepotauko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on suunnitellut peltikasan nimeltä auto, joka kulkee tappavalla nopeudella. Ihminen on eläin eikä todellakaan kuulu peltikasan sisään liikkumaan satojen kilometrien tuntinopeudella. Ottaen huomioon vielä miten monen asian seurauksena onnettomuus voi syntyä:
-oma sairauskohtaus
-oma virhearvio esim. väsymyksen seurauksena
-tahallinen teko-vastaantulevan sairauskohtaus
-vastaantulevan virhearvio
-vastaantulevan tahallinen tekoTuossakin on jo 6 asiaa, jotka voivat johtaa nokkakolariin. Miten *elvetissä te luotatte siihen vastaantulevaan tuntemattomaan ihmiseen, kun ajatte pelkäämättä kapeilla maanteillä?
Unohdit hirvieläimet, jotka varsinkin kiima-aikaan voivat hyppiä tielle täysin holtittomasti. Ja sääolosuhteet.
Siksi liikenteessä ollaan valppaana koko ajan, seurataan peilejä, ennakoidaan ja huomioidaan, mitä ympärillä on missäkin tulossa ja menossa eikä tehdä äkkinäisiä liikkeitä, typeriä ohituksia yms. ja noudatetaan liikennesääntöjä. Eikä touhuta ratin takana kaikkea muuta vaan keskitytään ajamiseen.
Sinä et pysty vaikuttamaan vastaantulijan tekemiseen. Hän kun kääntää rattia juuri ennen kohtaamistanne kuolette molemmat. Mitä siihen sanot?
No 36 vuotta välttynyt onnettomuuksilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on suunnitellut peltikasan nimeltä auto, joka kulkee tappavalla nopeudella. Ihminen on eläin eikä todellakaan kuulu peltikasan sisään liikkumaan satojen kilometrien tuntinopeudella. Ottaen huomioon vielä miten monen asian seurauksena onnettomuus voi syntyä:
-oma sairauskohtaus
-oma virhearvio esim. väsymyksen seurauksena
-tahallinen teko-vastaantulevan sairauskohtaus
-vastaantulevan virhearvio
-vastaantulevan tahallinen tekoTuossakin on jo 6 asiaa, jotka voivat johtaa nokkakolariin. Miten *elvetissä te luotatte siihen vastaantulevaan tuntemattomaan ihmiseen, kun ajatte pelkäämättä kapeilla maanteillä?
Unohdit hirvieläimet, jotka varsinkin kiima-aikaan voivat hyppiä tielle täysin holtittomasti. Ja sääolosuhteet.
Siksi liikenteessä ollaan valppaana koko ajan, seurataan peilejä, ennakoidaan ja huomioidaan, mitä ympärillä on missäkin tulossa ja menossa eikä tehdä äkkinäisiä liikkeitä, typeriä ohituksia yms. ja noudatetaan liikennesääntöjä. Eikä touhuta ratin takana kaikkea muuta vaan keskitytään ajamiseen.
Sinä et pysty vaikuttamaan vastaantulijan tekemiseen. Hän kun kääntää rattia juuri ennen kohtaamistanne kuolette molemmat. Mitä siihen sanot?
Hyvin epätodennäköistä joutua tuohon tilanteeseen ja siksi turha välttää autoiliua, jos ei pelkää ajamista tai ole suomen surkein kuski
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän voisi perustella puolisolle myös turvallisuuskysymyksenä; jos lapselle tai puolisolle sattuu jotain, mikä vaatii kyyditsemisen hoitoon, on silloin hyvä osata ajaa autoa ainakin auttavasti.
Toisinaan on ihan kaikkien turvallisuuden kannalta parasta, että joku ei aja.
On kummallista ajatella, että kaikki kyllä oppivat ajamaan hyvin ja turvallisesti, kunhan vaan yrittävät tarpeeksi. Ei se niin mene. Itse olen vakuuttunut, että autolla-ajohaluttomuuden taustalla on pääsääntöisesti se, että ihminen joko ei kykene hahmottamaan liikennettä, tai refleksit ovat niin hitaat, että ajaminen olisi oikeasti riski kaikille.
Kyllä tuo on aika harvinaista. Tunnen ihmisiä, jotka väittävät näin, mutta se vaikuttaa tekosyyltä, kun oikeasti ei haluta voittaa omaa pelkoa. Itselläni on varmaan hitaat refleksit ja ehdottomasti huono tilallinen hahmotuskyky, ja alussa pelkäsin hulluna, mutta niin vain olen ajanut paljon, ilman onnettomuuksia, jo vuosikymmeniä.
Toki on harvinaista, ihan kuten sekin että aikuinen EI tahdo ajaa. Itse en tunne itseni lisäksi ketään.
Ja tosiaan, jos ei ole oppinut suojatietä jalkaisin kunnolla ylittämään, voidaan olla aika varmoja että asiat ei harjoittelemalla kohene.
Omissa ja miehen sukulaisissa näitä on. Ei ole mitään ajamisen estävää vikaa, paitsi pelko.
Mistä sinä tiedät, mitä siellä pelon taustalla on?
Voi olla, että he eivät itsekään tiedä sitä. Suomessa kun ei pääse kovin helpolla mihinkään nepsy-tutkimuksiin. Eivätkä kaikki ihmiset kykene sen tasoiseen introspektioon, että tajuaisivat pelkäävänsä "koska en pysty keskittymään/kädet ja jalat ei toimi samaan tahtiin/en hahmota muuta liikennettä". Tuntevat vaan, että jokin on väärin, ja siksi pelottaa.
Ei ole olemassa mitään "vain pelkoa". Pelkoon on aina jokin syy. Toisinaan kyseessä on toki vaan irrationaalisesta yleistyksestä tms, mutta toisinaan pelko kertoo, että "älä helvetissä tee tätä, kuolet".
Sitä vartenhan me ylipäänsä tunnemme pelkoa: se on mekanismi, jonka tarkoitus on estää meitä tekemästä hengenvaarallisia asioita.
Minua ihmetyttää, miten suuri vimma teillä "vain pelkoa" -ihmisillä on saada liikenteeseen lisää huonoja kuskeja. Miksi ette ole onnellisia siitä, että edes osa huonoista kuskeista ymmärtää pysyä pois jaloista?
Mä olen huono kuski ja entinen ajopelkoinen ja epäilen, että mullakin on jotain hahmotushäiriöitä. Pidän silti hyvänä sitä, että osaan ajaa. Enkä usko olevani suuri vaara muille, koska tunnen rajani.
Mä ihmettelen, miten jotkut ei tajua, mitä harmia siitä voi olla jos puoliso ei aja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole parempi, että ne joita jo itseään pelottaa se miten ajaa pysyisivät pois liikenteestä?
No ei, koska se on nimenomaan hyvä ja normaali asia että kokemattomana pelottaa. Ajamisen myötä kokemus karttuu ja pelko vähenee.
Vaarallisia ovat kokemattomat JA pelottomat.
Näinkö te suhtaudutte kaikkiin muihinkin pelkotiloihin? Kohti vaan ja onnea matkaan ja käärme niskaan vaikka olisi pahin pelko ikinä?
Käärmeen niskassa pitämisen taitoa ei taida tarvita arjessa mutta kyllä, käärmepelosta huolimatta olen laittanut kumpparit jalkaan ja mennyt marjametsään.
jäi epäselväksi onko miehesi suoralahkeinen lagerikenka mies jolla on oma hevonen muttei vakkarityötä
Unohdit hirvieläimet, jotka varsinkin kiima-aikaan voivat hyppiä tielle täysin holtittomasti. Ja sääolosuhteet.