Mistä saat voimaa lähteä pyörälenkille tai kävelylenkille?
Asun yksin, ei töitä, ei paljoa sos. kontakteja. Ei huvita.
Kommentit (47)
Elämässäni on ollut kausia jolloin se oli helppoa. Joskus se on taas hyvin vaikeaa. Kun tietäisi mistä se johtuu.
Sateessa on kiva kävellä tai pyöräillä kesällä. Ukkonen tosiaan sitten erikseen 😬
Mä otan sen niin että tämmöiselle usein superahdistuneelle ja masentuneelle ihmiselle ulos lähteminen huonossa jamassa on mieletön saavutus, ja aina kun pääsen lähtemään olo on jälkeenpäin vähän parempi. Ihan sen takia jo että on ylittänyt itsensä (pitää ymmärtää kehua itseään kylläkin.) Liikunnasta saa myös endorfiineja ja omaan kuntoon panostaminen todellakin kannattaa.
Ei kannata antaa mielen huijata että "mitä väliä, miksi mun pitäisi muka jaksaa..." Se olo huononee huononemistaan mitä pitempään vaan pelkästään makaa kotona. Tsemppiä kovasti ap. <3
Mun teki niin mieli käydä hampurilaisella et ajelin 6km.
Vierailija kirjoitti:
Mun teki niin mieli käydä hampurilaisella et ajelin 6km.
Mulla kävis niin että perillä ei enää teekään mieli sitä hampurilaista. 😅 No, tulispahan liikuttua
Siitä ajatuksesta, kuinka rasittavaa olisi jäädä kotiin neljän seinän sisään stressaamaan..
Toisin sanoen, pakko mennä, kun kotona olisi työttömänä vielä tylsempää.
Voit motivoida itseäsi miettimällä, mitä hienoja reittejä/maisemia menet katsomaan ja lähdet pyöräileen..
Mä Olen riippuvainen olotilasta, ensorfiineista jotka oikein jyllää liikunnan jälkeen.🥰🥰
Se on motiivi ja porkkana.
En todellakaan _mistään_, mutta koiran kanssa ei keskustella - onneksi.
Siitä että tiedän että se on hauskaa ja saan siitä energiaa.
Kengät jalkaan ja avaat oven, lähdet vaan. Kun ei anna tilaa ajatukselle toimia toisin, tulee lähdettyä. Itse usein hyödynnän myös pikkuasioiden hoitamista kävellen, kun kauppaostoksia. Meillä Lidl on kauempana kuin lähikaupat niin otan repun selkään ja käyn siellä ostoksilla. Samoin työmatkalla on 5km päässä työpaikasta Citymarket niin kävelen sinne ja julkisilla kauppakassin kanssa loput 5km kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Joo suosittelen vaan menemään sinne ulos. Kiertää vaikka ihan pikku lenkki rauhallisesti, niin siitäkin voi saada jo jotain. Itellä joskus käy silleen, että aattelen että käyn vaan pikkusen, mutta sitten en haluakkaan mennä vielä takas kotiin nii lenkki saattaa rönsyillä pitkäksikin. Mutta ei se ulkoiluinnostus kotisohvalle tule, se tarvii hakea ulkoa.
Jep. Minulla se on vain kunnon kengät jalkaan, säähän sopiva jakku niskaan (helteellä vain t-paita), puhelin jakun tai housujen tai hameen taskuun ja luurit korviin. Musiikkia pitää minulla olla, se rytmittää askelia ja matka ja aika kuluvat niin ettei huomaakaan. Laulan biisien mukana mielessäni ja taas on äkkiä yksi puolituntinen takana. Sateella en kyllä lähde. Inhoan sitä, kun silmälasit kastuu eikä näe mitään.
Tänään iltana heitin yhden reilun puolen tunnin lenkin joenvarrella, onnistuin osumaan sadekuurojen väliin. Mukava olo siitä tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo suosittelen vaan menemään sinne ulos. Kiertää vaikka ihan pikku lenkki rauhallisesti, niin siitäkin voi saada jo jotain. Itellä joskus käy silleen, että aattelen että käyn vaan pikkusen, mutta sitten en haluakkaan mennä vielä takas kotiin nii lenkki saattaa rönsyillä pitkäksikin. Mutta ei se ulkoiluinnostus kotisohvalle tule, se tarvii hakea ulkoa.
Jep. Minulla se on vain kunnon kengät jalkaan, säähän sopiva jakku niskaan (helteellä vain t-paita), puhelin jakun tai housujen tai hameen taskuun ja luurit korviin. Musiikkia pitää minulla olla, se rytmittää askelia ja matka ja aika kuluvat niin ettei huomaakaan. Laulan biisien mukana mielessäni ja taas on äkkiä yksi puolituntinen takana. Sateella en kyllä lähde. Inhoan sitä, kun silmälasit kastuu eikä näe mitään.
Tänään iltana heitin yhden reilun puolen tunnin lenkin joenvarrella, onnistuin osumaan sadekuurojen väliin. Mukava olo siitä tuli.
Lisätään tuohon sen verran, että minun lenkkini ovat aina kävelylenkkejä. Unohdin näköjään mainita sen.
Mulla otti koville se piimäpurkin haku. Jostain sain voimia, mutta kävelylenkille en lähtisi.
Minä vaan lähden. En jää liikoja miettimään, jos oon suunnitellut lenkin niin lenkille lähden. Useimmiten se jälkiolo palkitsee ja jos saa hyvän rytmin päälle liikkumiseen niin on jo pohjalla hyvä olo mikä muistuttaa siitä mitä seuraa kun taas lähtee. Joskus olen käyttänyt huijausta - olen ajatellut että ainakin menen salille paikan päälle ja vaihdan vaatteet. Muuta ei tartte. No, siinä pisteessä sitten tulee jotain useimmiten tehtyäkin. Olen myös etsiskellyt motivoivaa tietoa liikunnasta. Oma ongelma on ollut se että koska arkeen on totaaliyksinhuoltajana vaikea saada keskittynyttä pitkää treeniaikaa niin urheilu on sitten kokonaan jäänyt. No, olen sitten hakemut vahvistusta sille että ihan pienikin treenihetki on eteenpäin. Tämä motivoi lisäämään juoksupätkiä ja porrastreeniä kun ulkoilen lasten kanssa ja tekemään pienen lihaskunnon iltaisin. Esim Ana Saivosalmen Vain vartti riittää oli tosi kannustava kirja ja sisältää hyviä treenivinkkejä lyhyisiin tuokioihin, tuo kannattaa kirjastosta napata. Nykyään oikein odotan päivän treeniä. Useimmiten, en toki aina.
*Anna Saivosalmi tietysti, ei Ana. Terv. Edellinen
Kutsun yksisarvista iltaisin, saan siitä hirmuvoimat.
Juoksemisesta saa hullun määrän dopamiinia. Verrattavissa esim alkoholiin ja biletykseen.
Rannekellot halvalla - www.vuodenmies.com