Työyhteisössä juorutaan jatkuvasti toisista. Tuo vaikuttaa myös omaan käytökseeni ja ahdistaa. Tekisi mieli lähteä.
Jonnekin on pakko purkautua. Itseäni ahdistaa vain työnkuvan epämääräisyys, sekoilu ja kaikkien juorukerhot.
Kuka vain selkänsä kääntää, niin ennemmin tai myöhemmin supistaan. Jos ei muusta, niin ihan vain ylipäätänsä ihmisen olemuksesta, puhetyylistä ja elekielestä.
Huomaan jo itsessänikin negatiivisia piirteitä, kuuntelen ja joskus naurankin jos asiasta puhutaan. Kuitenkin taka-alala on tunne, että nyt mennään lujaa arvojen ulkopuolelle. En edes ole havainnut tai ainakaan mitenkään pilkallisesti ketään miettinyt kunnes sieltä joku alkaa vetämään imitaatiota toisesta henkilöstä. Mielestäni tuo on ihan liikaa, mehän olemme vain ihmisiä, jokainen erilainen ja omanlaisensa, ei tuollaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomioita.
Muutenkin työyhteisö voi huonosti, mitään ME- henkeä ei ole. On vain kaikki vastaan kaikkea, esimiehistä lähtien. Tuntuu kuin vain selviäiis työpäivistä ja yrittäisi olla mahdollisimman normaali, reipas mutta ei liian reipas jne. Yrittää puhua mutta ei liikaa ja valikoida sanansa, ettei tulisi seuraavassa selänkääntö kuppikunnassa haukutuksi. En vain ymmärrä tätä ollenkaan.
Olen muutenkin puun ja kuoren välissä, sillä minun on oltava tässä työpaikassa ja saatava hyvät arvosanat. Valmistun alalle, joten yritän sinnitellä määräajan verran. Yritän olla kaikkien kaveri ja samalla se tarkoittaa sitä, että on sekä puolueellinen, että puolueeton. En tiedä yhtään miten päin olla ja vihaan välillä itseäni jos olen mennyt massan mukana.
Kaikki vain puhuu paskaa toisistaan, teet mitä vain, niin seuraavassa hetkessä toinen on jo avautumassa. Oli kyse sitten esihenkilöstä, työntekijästä tai asiakkaasta.
Itse olisin toivonut ammattitaitoisempaa, eettisempää työotetta ja että saan arvosanani hyvällä tehdyllä työllä. Turha toivo varmaankin, yritän silti parhaani ja yrittää pistää pääni pensaaseen kaiken muun patisi työasioiden suhteen.
Kommentit (58)
Niillä joista ei pidetä teetätetään ylimääräistä aina paljon. Muutama kiusaaja järjestää asiat: " Nyt sitten kaikki olette näin". Mutta pomojen edessä mielinkielin. "Kyllä me olemme joustavia ja sosiaalisia sitten".
Vierailija kirjoitti:
olen alkanut kehityskeskusteluissa ottaa esille työpaikan juorurinkien toimintaa ja muutenkin juoruamista. Toisinaan sitten juorurinkiläisten läsnäollesss "vahingossa" nolaan jonkun juorurinkiläisen ja paljastan hänen jonkun juorunsa, jota joutuu sitten selittelemään. Pikkuhiljaa on juoruilu vähentynyt.
Ei ole. Sinut on vaan suljettu ulkopuolelle. Juoruilun suhteen munaton tai peräti touhuun osallistuva johto on avainasemassa. Työyhteisöön osallistumisen säännöt, huoneentaulut, aidot nollatoleranssit esim. kiusaamisen suhteen (jota juoruilu on) yms. alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa.
Se ei ole salanauhoitusta, jos itse on tilanteessa. Olit vissiin jonkinlaisessa harjoittelussa niin harjoittelun lopuksi (kunhan olet arvosanasi saanut) kiikkaat parhaat palat henkilöstöpäällikölle ja kerrot, että tämän takia en minä eikä yksikään opiskelukaverini halua tästä organisaatiosta kuulla enää koskaan, hyvästi. Jos alkaa vittuilla, kerrot, että nämä saattaa vahingossa lipsahtaa myös julkisempaan jakeluun.
Huomenna taas töihin. On jo valmiiksi vähän etova olo, en haluaisi edes mennä mutta tiedän, että on pakko nyt jaksaa vielä jonkin aikaa. En oikein tiedä miksi ihmeessä ihmiset haluavat juoruta niin paljon toisistaan, miksi? Onko se vain hauskaa ajanvietettä vai mistä se kertoo, epävarmuudestako?
Ap
Kyllä se jotakin niistä ihmisistä kertoo jotka jatkuvasti pahantahtoisesti juoruaa. Itsensä ylentämistä, epävarmuutta ja kateellisuutta. Ollaan tarkoituksella ja tietoisesti ilkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Sama paska se on vastassa kaikkialla. Kaikki pelkäävät.
Ei ole. Vaihtamalla paranee!
Vierailija kirjoitti:
Se ei ole salanauhoitusta, jos itse on tilanteessa. Olit vissiin jonkinlaisessa harjoittelussa niin harjoittelun lopuksi (kunhan olet arvosanasi saanut) kiikkaat parhaat palat henkilöstöpäällikölle ja kerrot, että tämän takia en minä eikä yksikään opiskelukaverini halua tästä organisaatiosta kuulla enää koskaan, hyvästi. Jos alkaa vittuilla, kerrot, että nämä saattaa vahingossa lipsahtaa myös julkisempaan jakeluun.
No, tällaista olen ajatellut. Kerron suoraan mielipiteeni kun sopimus päättyy. En siis haukkuen todellakaan vaan asiallisesti yhteisön sisäisestä ristiriidasta. Kerron myös miltä itsestä on tuntunut. Joko se noteerataan tai sitten ei.
Olen myös pohtinut, jos arvosanani perustuu siihen, etten ole ollut se sosiaalisin ja huumorintajuisin ihminen ja saan heikon arvostelun, niin otan asian esille kyllä hyvin varmasti. Tiedän, että olen tunnollinen ja ahkera, yritän parhaani ja organisoin jatkuvasti työskentelyäni. Olen saanut tähän mennessä erinomaiset arvosanat edellisistä paikoista ja muutenkin opiskelujen ohella olen pyrkinyt hyvään lopputulokseen. Pyydän perusteluja ja olen avoin asioiden kanssa. Nyt minun täytyy pitää focus työssä, kuten tähänkin asti. Yritän olla provosoitumatta liikaa ja keskittyä työhön, huomaan vain, että alan itsekin jo menettämään arvojani ja koen oloni epämukavaksi. En todellakaan halua alentua samalle tasolle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se jotakin niistä ihmisistä kertoo jotka jatkuvasti pahantahtoisesti juoruaa. Itsensä ylentämistä, epävarmuutta ja kateellisuutta. Ollaan tarkoituksella ja tietoisesti ilkeitä.
Kyllä ja se on myös ajanvietettä. On vaan sääli miten paljon väärinkäsityksiä ja tulkintoja tulee kun porukka jauhaa ilman, että asianomainen on paikalla. Se on niin rumaa käytöstä. Minua ahdistaa joka päivä töihin meno. Hoitoala itselläkin.
Juoruajille en paljasta mitään itsestäni. Toisaalta sekin on aihe juoruilulle kun se yksi ei mitään itsestään paljasta. Huoh.
Olin ap:n kuvaaman kaltaisessa työpaikassa kaksi vuotta. (Seurakunta, jos ketä kiinnostaa.) Se oli ensimmäinen vakituinen työpaikkani, joten yritin pysyä positiivisena ja tehdä työni "ulkopuolisena". Juoruilu ja mustamaalaaminen kohdistui sitten minuun. Homma oli kuin huonosta saippuaoopperasta.
Jäin sairauslomalle, irtisanouduin 3 kk palkkaa vastaavan korvauksen turvin, jatkoin sairauslomaa vuoden ja pääsin vähitellen tolpilleni. Kahdessa pätkätyössä olen ollut tuon jälkeen ja ekasta paikasta lähdin saman tien huomattuani osuneeni taas märäntäjien pesään.
Ei se kaikkialla ole samanlaista mutta ihan helkkarin monessa paikassa on. Vaihtamalla tarpeeksi monta kertaa paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen alkanut kehityskeskusteluissa ottaa esille työpaikan juorurinkien toimintaa ja muutenkin juoruamista. Toisinaan sitten juorurinkiläisten läsnäollesss "vahingossa" nolaan jonkun juorurinkiläisen ja paljastan hänen jonkun juorunsa, jota joutuu sitten selittelemään. Pikkuhiljaa on juoruilu vähentynyt.
Ei ole. Sinut on vaan suljettu ulkopuolelle. Juoruilun suhteen munaton tai peräti touhuun osallistuva johto on avainasemassa. Työyhteisöön osallistumisen säännöt, huoneentaulut, aidot nollatoleranssit esim. kiusaamisen suhteen (jota juoruilu on) yms. alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa.
Ei ole suljettu ulkopuolelle. Juoruilu on oikeasti vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lh-opiskelija?
Aivan liian fiksu ollakseen
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja anna kun arvaan, olet hoitoalalla?
Mun kokemus on juuri tuo, pahaa puhutaan kaikista selän takana, myös asiakkaista, ja ilmapiiri on kauhea. Lopulta koin sen tason selkäänpuukotuksen, vaikka olin hoitanut toisenkin asioita täysin pyyteettömästi, että en kestänyt enää ja jättäydyin työttömäksi.
Olen kuullut samaa muilta, että eivät kestäneet enää töissä, kun sille ilkeilylle ja paskanjauhannalle ei tule ikinä loppua ja asiakkaita kohdellaan huonosti ja ilkutaan ja haukutaan ja mieluummin jätetään hoitamatta, että voidaan mennä takapihalle istumaan tai kansliaan ilkkumaan moneksi tunniksi. Sitten valitetaan miten raskasta on ja miten hirveen kauheeta kun on niin huono palkkakin, vaikka se on aivan hyvä. Kukaan ei arvosta jne. vaikka ala on yhteiskunnan arvostetuimpia.
Jaksamista sinulle, yritä kestää.
Vanhustenhoito?
Järkyttävää.
Ei ole normaalia tämä työpaikoille, jos hetken etsitte niin eiköhän sieltä löydy narsistinen syöpä joka on tulehduttanu muiden välit.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tämä työpaikoille, jos hetken etsitte niin eiköhän sieltä löydy narsistinen syöpä joka on tulehduttanu muiden välit.
Joskus tarvitaan vain se yksi.
Meillä oli kiva ilmapiiri, kunnes tuli myrkyllisin työkaveri mitä olen ikinä tavannut. On ihana osalle, ja karmea lopuille.
Luultavasti on paljon sellaisia tyyppejä, jotka myrkyttävät yhden työpaikan, vaihtavat seuraavaan paikkaan, ja jättävät jälkeensä saastuneen ilmapiirin, ja tavan juoruta ja valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla valehdellaa potilaista myös raporteissa ja paljon. Olin todistamassa tapausta jossa hoitaja ahdisti nuorta poikaa kysymyksillään, poika oli voitelemassa voiveitsellä leipiään. Poika nosti vaan veitsen normaalisti puhuessaan ja painotti puhetta. Ei huutanut ei uhannut MITENKÄÄN! Hoitajalikka alkoi kirkua apua apua mua uhataan täällä veitsellä.
Poika vietiin neljän korston voimin pois ja eristettiin täysin, läkittiin. Olis iellä pari kolme päivää.
Ja näin sen ettei MITÄÄN; siis YHTÄÄN MITÄÄN tehnyt.
Miten tää vaikutti poikaan... huh huh! Nuoren elämän alussa.
Kai sinä nyt puutuit asiaan kun näit kaiken? Vai katsoitko hiljaa vieressä kun nuoren elämä pilattiin teeskentelemällä ja uhriutumalla? Mitähän se nuori ajattelee sinusta? Tuntee itsensä todella hylätyksi kun et auttanut häntä. Ainoa joka näki mitä tapahtui mutta ei puutu eikä auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tämä työpaikoille, jos hetken etsitte niin eiköhän sieltä löydy narsistinen syöpä joka on tulehduttanu muiden välit.
Joskus tarvitaan vain se yksi.
Meillä oli kiva ilmapiiri, kunnes tuli myrkyllisin työkaveri mitä olen ikinä tavannut. On ihana osalle, ja karmea lopuille.Luultavasti on paljon sellaisia tyyppejä, jotka myrkyttävät yhden työpaikan, vaihtavat seuraavaan paikkaan, ja jättävät jälkeensä saastuneen ilmapiirin, ja tavan juoruta ja valehdella.
Minun kokemukseni mukaan asia menee juuri päinvastoin eli se työilmapiirin myrkyttäjä pysyy talossa mutta muu väki vaihtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lh-opiskelija?
Aivan liian fiksu ollakseen
Olen kyllä, valitettavasti?
Nyt kun olen pohtinut enemmän asioita niin ehkei itse ihmisissäkään ole se ongelma, siis tekijöissä vaan johdossa. On niin täynnä ristiriitaisia asioita, että tulee turhaa närää, juoruamista ja johdon ollessa epämääräistä ei enää jakseta kiinnostua kuten pitäisi.
Puolet vaihtamassa työpaikkaa ja ihmettelee koko homman kuviota. Päällisin puolin asiat ovat ihan ok mutta organisaation sisällä kiehuu ja pahasti.
Koko ajan syyttävää sormea osoitellaan ja jopa uhkaillaan varoituksella. Sitten työntekijät puhuvat toisistaan ja ihmiset ovat aivan kypsiä epäluontevaan tilanteeseen.
Tämä on aika huolestuttavaa enkä osaa sanoin kuvailla tilannetta. Se on nyt on ainakin selvää, että suuri osa on aivan kypsiä.
Ap
olen alkanut kehityskeskusteluissa ottaa esille työpaikan juorurinkien toimintaa ja muutenkin juoruamista. Toisinaan sitten juorurinkiläisten läsnäollesss "vahingossa" nolaan jonkun juorurinkiläisen ja paljastan hänen jonkun juorunsa, jota joutuu sitten selittelemään. Pikkuhiljaa on juoruilu vähentynyt.