Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työyhteisössä juorutaan jatkuvasti toisista. Tuo vaikuttaa myös omaan käytökseeni ja ahdistaa. Tekisi mieli lähteä.
14.07.2022 |
Jonnekin on pakko purkautua. Itseäni ahdistaa vain työnkuvan epämääräisyys, sekoilu ja kaikkien juorukerhot.
Kuka vain selkänsä kääntää, niin ennemmin tai myöhemmin supistaan. Jos ei muusta, niin ihan vain ylipäätänsä ihmisen olemuksesta, puhetyylistä ja elekielestä.
Huomaan jo itsessänikin negatiivisia piirteitä, kuuntelen ja joskus naurankin jos asiasta puhutaan. Kuitenkin taka-alala on tunne, että nyt mennään lujaa arvojen ulkopuolelle. En edes ole havainnut tai ainakaan mitenkään pilkallisesti ketään miettinyt kunnes sieltä joku alkaa vetämään imitaatiota toisesta henkilöstä. Mielestäni tuo on ihan liikaa, mehän olemme vain ihmisiä, jokainen erilainen ja omanlaisensa, ei tuollaisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomioita.
Muutenkin työyhteisö voi huonosti, mitään ME- henkeä ei ole. On vain kaikki vastaan kaikkea, esimiehistä lähtien. Tuntuu kuin vain selviäiis työpäivistä ja yrittäisi olla mahdollisimman normaali, reipas mutta ei liian reipas jne. Yrittää puhua mutta ei liikaa ja valikoida sanansa, ettei tulisi seuraavassa selänkääntö kuppikunnassa haukutuksi. En vain ymmärrä tätä ollenkaan.
Olen muutenkin puun ja kuoren välissä, sillä minun on oltava tässä työpaikassa ja saatava hyvät arvosanat. Valmistun alalle, joten yritän sinnitellä määräajan verran. Yritän olla kaikkien kaveri ja samalla se tarkoittaa sitä, että on sekä puolueellinen, että puolueeton. En tiedä yhtään miten päin olla ja vihaan välillä itseäni jos olen mennyt massan mukana.
Kaikki vain puhuu paskaa toisistaan, teet mitä vain, niin seuraavassa hetkessä toinen on jo avautumassa. Oli kyse sitten esihenkilöstä, työntekijästä tai asiakkaasta.
Itse olisin toivonut ammattitaitoisempaa, eettisempää työotetta ja että saan arvosanani hyvällä tehdyllä työllä. Turha toivo varmaankin, yritän silti parhaani ja yrittää pistää pääni pensaaseen kaiken muun patisi työasioiden suhteen.
Kommentit (58)
Työelämössä hl vttiä on juurikin ne muut juoruä mmät. Itse duunit olisi ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus mietityttää toivoisko ne pahimmat juoruilijat muutosta tilanteeseen vai nauttivatko oikeasti ilmapiiristä?
Vai onko se vaan pinttynyt tapa johon ei sitten millään saada muutosta ja kaikki vaan kärsii?
Tuommoista työyhteisöä ei enää pelasteta... Menetetty tapaus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lh-opiskelija?
Aivan liian fiksu 9ollakseen
Olen kyllä, valitettavasti?
Nyt kun olen pohtinut enemmän asioita niin ehkei itse ihmisissäkään ole se ongelma, siis tekijöissä vaan johdossa. On niin täynnä ristiriitaisia asioita, että tulee turhaa närää, juoruamista ja johdon ollessa epämääräistä ei enää jakseta kiinnostua kuten pitäisi.
Puolet vaihtamassa työpaikkaa ja ihmettelee koko homman kuviota. Päällisin puolin asiat ovat ihan ok mutta organisaation sisällä kiehuu ja pahasti.
Koko ajan syyttävää sormea osoitellaan ja jopa uhkaillaan varoituksella. Sitten työntekijät puhuvat toisistaan ja ihmiset ovat aivan kypsiä epäluontevaan tilanteeseen.
Tämä on aika huolestuttavaa enkä osaa sanoin kuvailla tilannetta. Se on nyt on ainakin selvää, että suuri osa on aivan kypsiä.
Ap
Niin kauan, kun hoitoalan ongelmat nähdään vain palkkaongelmana, hoitajapula jatkuu ja pahenee. Tosiasia on, että homma kosahtaa, ja se kosahtaa nimenomaan näihin ap:n esille nostamiin asioihin. Ikävä kyllä nyt näyttä siltä, että olemme menettäneet hoitoalan. Hyvät kansalaistaidot terveyden ylläpitämisessä, itsehoidossa -ja lääkintätaidoissa on suositeltavaa. Tässä mielessä palaamme 1940 luvulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lh-opiskelija?
Aivan liian fiksu 9ollakseen
Olen kyllä, valitettavasti?
Nyt kun olen pohtinut enemmän asioita niin ehkei itse ihmisissäkään ole se ongelma, siis tekijöissä vaan johdossa. On niin täynnä ristiriitaisia asioita, että tulee turhaa närää, juoruamista ja johdon ollessa epämääräistä ei enää jakseta kiinnostua kuten pitäisi.
Puolet vaihtamassa työpaikkaa ja ihmettelee koko homman kuviota. Päällisin puolin asiat ovat ihan ok mutta organisaation sisällä kiehuu ja pahasti.
Koko ajan syyttävää sormea osoitellaan ja jopa uhkaillaan varoituksella. Sitten työntekijät puhuvat toisistaan ja ihmiset ovat aivan kypsiä epäluontevaan tilanteeseen.
Tämä on aika huolestuttavaa enkä osaa sanoin kuvailla tilannetta. Se on nyt on ainakin selvää, että suuri osa on aivan kypsiä.
ApNiin kauan, kun hoitoalan ongelmat nähdään vain palkkaongelmana, hoitajapula jatkuu ja pahenee. Tosiasia on, että homma kosahtaa, ja se kosahtaa nimenomaan näihin ap:n esille nostamiin asioihin. Ikävä kyllä nyt näyttä siltä, että olemme menettäneet hoitoalan. Hyvät kansalaistaidot terveyden ylläpitämisessä, itsehoidossa -ja lääkintätaidoissa on suositeltavaa. Tässä mielessä palaamme 1940 luvulle.
Siltä vaikuttaisi. Ahdistaa todella paljon mennä töihin.
Siellä on jo nyt tapahtunut tässä vapaalla ollessani asioita, jotka ovat entisestään tulehduttaneet yhteisöä, etten tiedä kenelle kirjallisia varoituksia satelee. Voi olla, että minullekin kun annoin myös osaltani palautetta, meillä on yhteinen kanava viestittelyyn. Ehkä pitäisi jokaisen kuunnella toistaan, pelkokulttuurin luominen on vain pahentanut tilannetta. Tiedä kauanko tuossa myllyssä pystyy olemaan. Itsellä on stressitaso noussut jo pelkästään asenteiden vuoksi ja johdon, joka on hiljaa mutta sitten ryöpsähtääkin syyttelyä, varoituksella uhkailua ja kaikki ovat aivan stressaantuneita, että mitä seuraavaksi tapahtuu. Ongelmista on hyvä keskustella ja ovat aiheellisia mutta se, millä tavalla tuodaan julki on aika kyseenalaista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juoruajille en paljasta mitään itsestäni. Toisaalta sekin on aihe juoruilulle kun se yksi ei mitään itsestään paljasta. Huoh.
Joo, sittenhän pitää ruveta oikein keksimään jotain mehevää juttua työtoverista :(
Mikään ihme ei ole, että niin suuri joukko on työkyvyttömyyseläkkeellä mt-syistä. Luku vaan kasvaa vuosi vuodelta. Pääsisipä itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikista typerintä tässä on, että opiskelijana joutuu tällaisia asioita vatvomaan. Yritän olla puuttumatta liikaa mutta en osaa olla hiljaakaan enää. Puun ja kuoren välissä ollaan, mitään tietoa ei ole miten tästä jatkaisi. On vain todella etova olo ja yritän kestää.
Ap
Jotkut ihmiset on sellaisia, että eivät usko että ihmiset tekevät täysillä töitä, tai ansaitsevat palkkansa, jos työt tuntuvat sujuvan ja hwnkilöstö on hyvällä fiiliksellä. Osa pomoista ihan oikeasti HALUAA, että ihmiset ovat henkisesti ja fyysisesti äärirajoilla, vaikka se ei näkyisi tuloksessa. Se euroista luopuminen ottaa niin koville, niistä täytyy saada kokonaisvaltainen valtakokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikista typerintä tässä on, että opiskelijana joutuu tällaisia asioita vatvomaan. Yritän olla puuttumatta liikaa mutta en osaa olla hiljaakaan enää. Puun ja kuoren välissä ollaan, mitään tietoa ei ole miten tästä jatkaisi. On vain todella etova olo ja yritän kestää.
Ap
Tottakai opiskelijana sä kohtaat ja joudut käsittelemään samalla tavalla vaikeat asiat, olet tulevaisuudessa itse siellä kentällä. Mikä sinua eniten ahdistaa siellä? Juoruilu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sulla on täysi oikeus hakeutua töiin parempaan työyhteisöön. Palkkakin voi nousta samalla.
Työntekijät kohtelevat toisiaan samalla tavalla millaista kohtelua saavat itse esimiehiltään. Eli paska valuu alaspäin.
Näin se menee.
Johdon pitäisi kartoittaa tilannetta ja puuttua ongelmiin. Näin tehdään joissain paikoissa ja ongelmatapaukset saa lähteä.
Eikö hoitoalalle ole soveltuvuustestejä?Miettikää kaikkia puolustuskyvyttömiä, vammaisia, lapsia, vanhuksia, sairaita heidän armoillaan.
Yön pimeät, hiljaiset tunnit sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.... Eiiii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tätä tapahtuu, niin nauhoittakaa puheet. Te, jotka ette hyväksy tälläista! Soittakaa nauhat korkeille esimiehille, potilasasiamiehelle, työsuojelulle.
On aika tehdä jotain, hyvyyden pitää voittaa, mutta se ei tapahdu ilman ennakkotapauksia pelotteena!
Järjestö-ja yhdistyspuolella samanlaista. Heti kun joku poistuu kahvihuoneesta, niin tästä jauhetaan peetä. Myös vapaaehtoisia inhotaan, vaikka loppupeleissä nämä tekevät isoimman osan töistä. Toiminnanjohtaja ei ole joko perillä tilanteesta tai sulkee silmänsä siltä. Pomoja toisaalta harvemmin edes näkyy työpaikoilla, kun nämä ravaavat kaiken maailman palavereissa ja koulutuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lh-opiskelija?
Aivan liian fiksu 9ollakseen
Olen kyllä, valitettavasti?
Nyt kun olen pohtinut enemmän asioita niin ehkei itse ihmisissäkään ole se ongelma, siis tekijöissä vaan johdossa. On niin täynnä ristiriitaisia asioita, että tulee turhaa närää, juoruamista ja johdon ollessa epämääräistä ei enää jakseta kiinnostua kuten pitäisi.
Puolet vaihtamassa työpaikkaa ja ihmettelee koko homman kuviota. Päällisin puolin asiat ovat ihan ok mutta organisaation sisällä kiehuu ja pahasti.
Koko ajan syyttävää sormea osoitellaan ja jopa uhkaillaan varoituksella. Sitten työntekijät puhuvat toisistaan ja ihmiset ovat aivan kypsiä epäluontevaan tilanteeseen.
Tämä on aika huolestuttavaa enkä osaa sanoin kuvailla tilannetta. Se on nyt on ainakin selvää, että suuri osa on aivan kypsiä.
ApNiin kauan, kun hoitoalan ongelmat nähdään vain palkkaongelmana, hoitajapula jatkuu ja pahenee. Tosiasia on, että homma kosahtaa, ja se kosahtaa nimenomaan näihin ap:n esille nostamiin asioihin. Ikävä kyllä nyt näyttä siltä, että olemme menettäneet hoitoalan. Hyvät kansalaistaidot terveyden ylläpitämisessä, itsehoidossa -ja lääkintätaidoissa on suositeltavaa. Tässä mielessä palaamme 1940 luvulle.
Ja koska hoitajapula, myös ne alan "kiertopalkinnot", joita paremmassa tilanteessa kukaan ei palkkaisi, saavat töitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuota se ikävä kyllä on melkein joka paikassa. Olen ollut masentunut siksi niin monet kerrat. Kun luulet, että voit johonkin luottaa niin hän puukottaa selkään. Työtaidot eivät ratkaise vaan se miten sinusta pidetään.
Kiusaamista se periaatteessa on, jos yhtä ja samaa henkilö toistuvasti selän takana panetellaan. Miten harmi, ettei voida olla asiallisia vaan pitää kiusata.
Tämän vuoksi menossa kolmastoistavuosi etten ole ollut päivääkään töissä. Oli sen verran törkeää ja esimiehet mukana, joten mitäpä sille tekee.
Alue: Aihe vapaa
Up