** Lokamasujen PERJANTAIpäivä **
Kommentit (34)
Ostoksilla käyty ja nollatilassa mennään. Kuten PIXELINA sanoi niin mustakin päivä päivältä tuntuu kaukaisemmalta ajatus synnyttämisestä, vaikka oikeastihan se on tietysti päivä päivältä lähempänä. Mutta kun niitä oireita oli paljon enemmän kaksi viikkoa sitten kuin nyt!
Tänään tuli mieleen että hassua, kun esikoista odotin niin kovasti pohdin viime viikoilla että uskaltaako mihinkään lähteä jos vaikka lapsivedet menee ostoksilla! :) No tässä vaan 2 pv ennen laskettua aikaa ja jo " yli" siitä esikoisen mukaan lasketusta ajasta 39+0 - 39+3 eikä tullut mieleenkään ettei pitäisi lähteä, vasta sitten kotimatkalla juolahti tuo ajatus mieleen...
Pitänee sitä paitsi vielä toistamiseenkin tänään lähteä ostoksille, kun meillä meni rullaverho makkarista illalla rikki ja esikoinen nukkuu päikkäreitä paljon huonommin kun valo kajastaa verhoista läpi. Eli uutta rullista hakemaan. Eikä sitä turvaporttiakaan saatu ostettua kun unohdin mitata oviaukon... tsheesh.
PEGGY, TURVAPORTISTA: Kattelin niitä nyt tuolla Lastentarvikkeessa ja näytti että oikeastaan mikään niistä ei ollut itsestäänsulkeutuva! Minäkin sellasta mallia kaipaisin, mutta ainakaan tuolla ei mun mielestä sellaista ollut tarjolla. Lastentarvikkeen ja Vaunu-Aitan nettisivuilla ainakin on niitä eri malleja ja niiden ominaisuuksia, sieltä kannattaa katsella etukäteen jo niin tietää mitä mallia hakee.
MIANNI tossa edellä jutteli kana-makaronilaatikosta ja JOLLA kirjoitteli kaikkea muuta kuin raskautta (pointsit siitä kotiin :) niin mulle tuli mieleen pistää ihan tällaista arkipäivägalluppia päivän ratoksi:
* Mitä teillä syötiin eilen illalliseksi? Entä tänään?
* Syöttekö yleensä viikonloppuisin jotain erikoista tai " parempaa" ?
* Millaiset siivousjärjestelmät teillä on, siivoatteko suursiivouksin, viikonloppuisin vai joka päivä?
* Kuinka usein pesette pyykkiä (ja kuinka monta ihmistä taloudessa)?
* Tiskaatteko joka päivä, löytyykö tiskikone?
* Onko teillä jaettu kotihoidonhommia niin että osa on sinun ja osa miehen vai miten hoidatte?
Ja vastaan sitten itse kanssa:
Mitä teillä syötiin eilen illalliseksi? Entä tänään?
Eilen syötiin kana-jambalayaa ja tänään kai lasagnea (puolivalmista - yleensä teen kyllä kaiken alusta pitäen mutta mies haluaa syödä tuota puolivalmista lasagnea). Eilen tein myös kasvissosekeittoa lounaaksi ja se oli tosi hyvää :)
Syöttekö yleensä viikonloppuisin jotain erikoista tai " parempaa" ?
Yleensä ehkä viikonloppuisin meillä syödään vähemmän ja huonommin, kun ruoanlaitto ei ole kenenkään vastuulla. Mutta ehkä jotain herkkua kuitenkin. Mies ostaa usein limua viikonlopuksi ja sitten on jotain parempaa leipää tms.
Millaiset siivousjärjestelmät teillä on, siivoatteko suursiivouksin, viikonloppuisin vai joka päivä?
No nyt on siivottu joka päivä, mutta kyllä viikonlopuille tahtoo keskittyä isompia hommia kuten lattianpesua.
Kuinka usein pesette pyykkiä (ja kuinka monta ihmistä taloudessa)?
1-3 pv välein, vaihtelee... meillä siis kaksi aikuista ja 1,5 v esikoinen. Joskus pesen neljäkin koneellista päivässä, kun kuivausrumpu löytyy talosta ja saa kaiken äkkiä sitten kaappiin. Joskus taas on tosiaan pidempikin väli.
Tiskaatteko joka päivä, löytyykö tiskikone?
Tiskikone on ja pyörii käytännössä joka ilta kun lapsi menee nukkumaan. Käsinpesutiskit kuten kattilat pyrin iltaisin laittamaan myös kaappiin, mutta aina en jaksa.
Onko teillä jaettu kotihoidonhommia niin että osa on sinun ja osa miehen vai miten hoidatte?
Ei ole varsinaisesti jaettu muuta kuin nyt raskausaikana on astianpesukoneen täyttö ollut miehen hommaa, kun se aiheutti suppareita. Mutta sitten kun vauva tuli lähelle täysaikaista niin minäkin rupesin taas tekemään sitä.
Käytännössä kuitenkin minä imuroin paljon useammin, samoin hoidan tiskit ja keittiön siivouksen useammin, ja mies laittaa pyykkikoneen useammin, minä taas aina viikkaan pyykit koska mies ei pidä siitä (ja sitä paitsi se viikkaa väärin :). Teen enemmän kotitöitä kuin mies koska olen kotona kaikki päivät ja pidän siisteydestä enemmän.
Ja nyt rupean vaikka lukemaan kirjaa tai sitten makaamaan sohvalla! Tänään pidän kuitenkin vapaapäivää enkä edes ajattele töitä, en VIITSI, olen niin laiska :)
ONNEA KAIKILLE JAKAUTUNEILLE!
Coe (yhä rv 39+5)
Tässä tulis nyt pienimuotoista synnytyskertomusta.
Elikkä mullahan oli sovittuna käynnistys perjantaille 13.10. Yöllä kuitenkin alkoi omat supistukset ja tuli veristä vuotoa. Supistukset kuitenkin loppui reilun kahden tunnin päästä.Niinpä lähdimme aamulla sovittuun käynnistykseen.Aloitettiin tipalla käynnistelemään yhdeksän jälkeen aamulla ja puolen tunnin välein määrää lisättiin.Heti alkoi supistukset,tosin hyvin heikkoja vielä siinä vaiheessa.Siinä me sitten miehen ja kätilön kanssa rupateltiin ja 11 söin vielä lounaankin hyvällä ruokahalulla.Puolen päivän aikoihin supistukset alkoi sattumaan ihan tosissaan ja siitä tunnin päästä olin jo aivan kauhuissani niiden voimasta.Tipasta johtuen väliä ei juurikaan enää ollut.
Pelotti ihan vietävästi ja olin vain 4cm siinä vaiheessa auki. Epiduraalin sain kahden aikaan ja voi sitä oloa!! En voi sanoin kuvailla kuinka mulla oli hyvä olla!(Esikoisen synnytyksessä ei epiduraali tehonnut,joten kovasti epäröin sen ottamista.)Hetkessä olin 8cm auki ja ei aikaakaan kun kätilö tokaisi että saa ponnistaa jos ponnistuttaa.Kovaa tarvetta ei kuitenkaan ollut,joten hiljokseen ponnistelin jonku aikaa.Sitten alettiin tosi toimiin ja 12 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen meille syntyi maailman ihanin poikavauva! Painoa 4050g!
Koko synnytyksen ajan pojalla oli hienot äänet ja kaikki meni muutenkin yllättävän nopeasti ja epiduraalista oli mahtava apu! Synnytyksen kestoksi merkittiin vain 4 tuntia.
Voi sitä ihanuutta ja ihmetyksen määrää,kun sain pojan rinnalleni! Olin niin onnellinen ja mies aivan mykistynyt.Yhdessä kyynelehdittiin ja oltiin kiitollisia,että meille oli annettu kolmannen kerran tällainen onni.Tunteet oli todella pinnassa,koska edellinen synnytys päättyi siihen,että vauva vietiin tehohoitoon.
Nyt on viikko ihasteltu meidän perheen uusinta tulokasta ja onhan se niin ihana ja rakas.Se tuhina ja se vauvan tuoksu.Se äidin sydäntä raastava itku.Ne niin tummat ja suuret silmät joissa on niin syvä katse ja ihmetys.Ne kaikki lukuisat ilmeet.Olen nauttinut joka hetkestä pikkuiseni kanssa.isot sisarukset on ottaneet vauvan hienosti vastaan.Pienemmällä pientä mustasukkaisuutta.
SUURET onnittelut kaikille nyyttinsä hakeneille! Ja ei tässä enää kauan mene kuin viimeinenkin lokakuinen on omansa hakenut!!! Jaksamista siihen saakka,muistan vielä hyvin viimeisten viikkojen tuskat!
Mutta voin sanoa että kaikki tämä on kyllä sen arvoista!
NÄHDÄÄN VAUVA PUOLELLA!
onnellinen Päivänsäde ja pikkukulta 1vko
Ps.Sori mahdolliset kirjoitusvirheet,en ehdi lukaista läpi.
ONNITTELUT TAASEN VAUVAUTUNEILLE!
Ihana lukea koskettavia synnytyskertomuksia..
Itellä se tuntuu niin kovin kaukaiselta vielä,
kun ei minkäänlaisia tuntemuksia synnytyksen alkamisesta :(
Äippä on nyt sitten tullut meitä moikkaamaan Pohjanmaalta, tänne eteläsuomeen, olis ihanaa jos senkin näkis tulevan lapsenlapsen ennen kuin lähtevät taas kotiin päin.
Äiti toi vauvalle lahjaksi ihanan keltaisen peitteen ja tyynyn vaunuihin,
mittatilaustyönä tehty, koneella kirjailtu, iki ihana setti :)
Vielä kun vauva pääsis itse mummua " kiittämään" lahjasta.
Ja minäkin sain jo etukäteen synttärilahjan... Fiskarsin aterinsetin..
ei kovin henk.koht sekään lahja, mutta itseppä toivoin sitä uutta kotia ajatellen...
Vauva mönkinyt eilis illasta lähtien ihan kamalasti,
ja totesin että siellä taas köllitään KYLJELLEEEN!!!
Pahoin pelkään, että joudun sektioon tässä vielä...
Mieluummin kun synnyttäisin kuitenkin alakautta.
Kylläpä säikähdin, että tosiaan tätä kuukautta ei ole jäljellä enää kuin 11 päivää!!!
Apua.... missä se meidänkin vauva viipyy.....
Tässä kuussa luulisi silti jo syntyvän :)
Oli masentavaa torstaina soittaa neuvolaan ja sopia uutta aikaa vielä ens viikollekkin......
Joo, mutta tässä taas tämän päivän valitukset.
Zimppu 40+3
Mukava lukea synnytystarinoitanne.
Anteeksi vielä kerran aamuinen huippunegatiivinen viesti. Olo oli aamulla tosi maximaalisen kurja ja jonnekin piti se tunne purkaa...Nyt olo päiväunien ja neuvolareissun jälkeen vähän parempi.
Neuvolassa ei mitään uutta. Pissassa valkkari oli yhdellä plussalla, mutta sitä täytyy nyt kotona tutkailla...
Sisätutkimuksen olisi tehnyt, mutta en halunnut kun poika oli mukana. Uskoi ja toivoi että ennen maanantaita on vauva syntynyt. Kun kuulema toissynnyttäjä synnyttää toisen lapsensa keskimäärin viikoilla 40+1 - 40+4 :) Pieniä oljenkorsia siis ja kyllähän se piti sitä limatulpankin lähtemistä merkkinä synnytyksen lähenemisestä.
Viikonloppuna olis tarkoitus viedä tuo junnu elokuviin elämänsä ekan kerran. Autot-leffa pitäis mennä katsomaan saas nähdä jaksanko minä lähteä istumaan...
Anteeksi kun en muista nimimerkkiä, mutta joku oli synnyttänyt veteen.
Mua ihan todella kiinostaisi se, mutta minun tietääkseni se ei ole mahdollista täällä jyväskylässä?? Vesi on minulle tärkeä elementti ja ekassa synnytyksessäkin avautumisvaiheessa olin ammeessa ja se auttoi paljon.
Ja muuten...saakeli! Joku oli neuvolakäynnin aikana naarmuttanut meidän autoon pitkän viirun :/ Mies tykkäs kun kuuli...
Meinasin viedä miehen ja pojan jonnekin syömään viikonlopun ja ekojen äitiyspäivärahojen kunniaksi :) Kun se kuitenkin on ihan sama, olenko kotona vai jossain muualla kun kumminkin sattuu =O
Mukavaa viikonloppua!!
* Mitä teillä syötiin eilen illalliseksi? Entä tänään?
Eilen syötiin vanhempien luona uunilihaa ja perunamuusia, tänään tein broilerin filee pihvejä ja itsetehtyjä tikkuperunoita, lisäksi leivoin samalla leipää puuhellalla.
* Syöttekö yleensä viikonloppuisin jotain erikoista tai " parempaa" ?
Juup, yleensä jo pe iltana aloitetaan, sit lauantaina päivällä jotain perusruokaa ja illaksi saunan päälle pizzaa, hampurilaisia, tortilloita, täytettyjä patonkeja, salaattia tms herkkua. Su monesti käydään ulkona syömässä.
* Millaiset siivousjärjestelmät teillä on, siivoatteko suursiivouksin, viikonloppuisin vai joka päivä? Lähinnä viikonloppuisin kunnon siivous (imurointi, matot ulos, pölyt pyyhitään ja pestään lattiat ja vessat), toki joka päivä järjestelen tarpeen mukaan ja lisäksi viikolla vähintään kerran on pakko imuroida, tulevaisuudessa varmaan paljon useammin että ei vauva pyöri koirankarvoissa lattialla...
* Kuinka usein pesette pyykkiä (ja kuinka monta ihmistä taloudessa)?
Tarpeen mukaan ehkä pari kolme koneellista/vko (2 hlöä)
* Tiskaatteko joka päivä, löytyykö tiskikone?
Tiskaan joka päivä kattilat yms mitä ei saa laittaa koneeseen siis tiskikone löytyy.
* Onko teillä jaettu kotihoidonhommia niin että osa on sinun ja osa miehen vai miten hoidatte?
Olosuhteiden pakosta mies on joutunut tekeen noita siivoushommia nyt enemmän, muutenkin jako on silleen että mies pesee lattiat (laminaatin pesu on hemmetin raskasta kun pitää saada koirankuolat irti...) Mä tyhjään yleensä aina tiskikoneen, pyykkiä laittaa kumpi hoksaa ensin että tarvii pestä...
HOKSASIN JUST ETTEN OO YMMÄRTÄNY ONNITELLA VAUVAN SAANEITA, ONNEKSI OLKOON KOVASTI=)))))
...täällä yhä odotellaan eikä ole tilanne kovin paljon muuttunut miksikään. Yöllä viiden aikaan tunsin jo hyvin lupaavia supistuksen vihlaisuja vessassa käydessäni, mutta eivät ne sitten jatkuneetkaan, vaikka kovasti toivoinkin.
Aamulla tulikin pikalähtö mutta ei synnyttämään vaan hammaslääkäriin, kun onnistuin eilen illalla hajottamaan yhden hampaani. :-(
Mutta joskus systeemit toimivat ja sitten sainkin kiireajan lekuriin, kun oikein selitin että nyt on tilanne se että tänään on viimeinen mahdollisuus saada hammas kuntoon ennen synnytystä. Mies kuskaamaan ja homma hoitui alta aikayksikön, oli tosi ystävälliset ihmiset jotka olivat jotenkin ihan innoissaan siitä miten viimeisilläni olin raskaana ja hoitivat hampaani kuntoon. :-)
Sitten hoidettiin samalla erilaisia asioita kaupungilla miehen kanssa,
juteltiin yhden tutun kanssa, tehtiin vielä pientä shoppailua, mm. vauvalle vielä (!) pari vaatetta kun oli niin söpöjä ja edullisia, syötiin hyvä lounas ja vielä herkkuja mukaan. Vaikka väsyinkin sitten aika tavalla, oli kuitenkin mukavaa vaihtelua olla vähän liikenteessä. Kotona istuminen ja odottaminen käy joskus voimille, vaikkei uskoisi!
Pitkin päivää on tuntunut välillä melko mojoviakin vihlaisuja ja vatsa on ollut tosi pinkeänä, mutta päiväunien jälkeen tilanne on taas rauhoittunut. Eipä tämä vieläkään tunnu siltä että pääsisin tositoimiin...
Huomenna mennään taas yliaikaiskontrolliin ja tilannetta seurataan,
täytyy varmaan ottaa varmuuden vuoksi sairaalatarvikkeet mukaan josko siellä ryhdytään käynnistelemään.. tosin todennäköisesti ei, mikäli ei jotain hälyttävää ilmene.
Onnitteluja kovasti teille onnellisille jotka olette vauvanne saaneet
tuoksuteltaviksi, itse odotan sitä jo kuin kuuta nousevaa. Nyt on
onneksi itselläni se tilanne että ensi viikon alussa tämä vauva viimeistään sitten houkutellaan ulos, sen pidempään ei luonnollista käynnistymistä enää odotella.
Saan jatkuvasti epäuskoisia tekstiviestejä ja sähköposteja tutuilta, joille olin kertonut lasketun päivän, että eikö vauva tosiaan ole VIELÄKÄÄN syntynyt, luulevatko ne tosissaan että minä panttaisin tietoa vauvan syntymästä??!! Enpä olisi kyllä itsekään uskonut että tässä yhä odotellaan näillä päivämäärillä... mutta uskottava se vain on.
Kärsivällisyyttä itse kullekin jolla odotus vain jatkuu ja jatkuu...
t. Sirita + pikkupomo 41+5
* Mitä teillä syötiin eilen illalliseksi? Entä tänään?
Eilen syötiin kanatortilloja. Tänään päiväruoka oli vasta yhden aikoihin, joten syötiin nyt sitten mannapuuroa. Ja kun oon tyttöjen kans kolmisin kotona, niin en muutenkaan jaksa alkaa kovin kokkailemaan.
* Syöttekö yleensä viikonloppuisin jotain erikoista tai " parempaa" ?
Muutoin ihan tavallista ruokaa, mutta yleensä joko perjantai-iltana tai sunnuntaina päivällä haetaan pitsaa tms " roskaruokaa" .
* Millaiset siivousjärjestelmät teillä on, siivoatteko suursiivouksin, viikonloppuisin vai joka päivä?
Ihan tunteen mukaan. Yleensä pyrin siihen, että siivoan joka päivä yhden huoneen kunnolla. Mutta joskus saattaa mennä muutama päivä ihan laiskotellen ja sitten taas välillä tulee isompi siivousvimma.
* Kuinka usein pesette pyykkiä (ja kuinka monta ihmistä taloudessa)?
Aikalailla joka päivä pyörii 1-3 koneellista (2 aikuista ja 3 lasta)
* Tiskaatteko joka päivä, löytyykö tiskikone?
Tiskikone pyörii joka päivä (yleensä aamuisin)
* Onko teillä jaettu kotihoidonhommia niin että osa on sinun ja osa miehen vai miten hoidatte?
No eipä oo. Minä teen aikalailla kaiken. Joskus mies siivoaa keittiön tai imuroi, mutta tooosi harvoin. Mutta sitten nuo puu- yms hommat tekee mies. Pyykinpesu on sellainen, minkä oikeen haluan tehdä itse, muihin sais mies mieluusti osallistua enemmän..
Tämä päivä menikin tosi nopsaan, kun kävi kavereita kylässä (meillä käy harvoin). Anoppi soitteli, että eikö tosiaan vieläKÄÄN tunnu, että synnytys ois alkamassa ja sitten varoitteli, ettei vaan nyt viikonloppuna syntys. Ei oikeen tuntunu tajuavan, vaikka sanoin, että mulle sama vaikka syntyski viikonloppuna..
JA pari muutakin " eikö vieläkään" -kyselyä on tullut. Ja tosiaan, ei oo vielä edes menny yli :S
Mutta, jos tästä kohta sinne kävelylle. Käyn kyllä lähikaupasta itelle suklaata, ei tästä muuten selviä :P
Tulin vastailemaan galluppiin, kun ei ole muutakaan tekemistä.
* Mitä teillä syötiin eilen illalliseksi? Entä tänään?
EILEN SYÖTIIN LOHKOPERUNOITA, NAKKEJA JA KERMAVIILIKASTIKETTA.
TÄNÄÄN SYÖTIIN MUUSSIA JA PAISTIA.
* Syöttekö yleensä viikonloppuisin jotain erikoista tai " parempaa" ?
JOS JAKSAA/HUVITTAA/VIITSII NIIN VIIKONLOPPUISIN SAATTAA OLLA PAREMMAT PÖPERÖT.
* Millaiset siivousjärjestelmät teillä on, siivoatteko suursiivouksin, viikonloppuisin vai joka päivä?
JOKA PÄIVÄ JOTAIN PIENTÄ, MUTTA YLEENSÄ PAINOTTUU VIIKONLOPUILLE SIIVOUKSET.
* Kuinka usein pesette pyykkiä (ja kuinka monta ihmistä taloudessa)?
TALOUDESSA 3 HENKEÄ, KONE PYÖRII N.2-3KERTAA VIIKOSSA.
* Tiskaatteko joka päivä, löytyykö tiskikone?
TISKIKONE PESEE ASTIOITA JOKA PÄIVÄ.
TÄÄLLÄ KUN ANOPIN HELMOISSA ASUTAAN VIIDEN MUUN IHMISEN KANSSA, NIIN TISKIÄ KERTYY.
* Onko teillä jaettu kotihoidonhommia niin että osa on sinun ja osa miehen vai miten hoidatte?
SILLOIN KUN ASUTTIIN " NORMAALI" OLOSUHTEISSA, NIIN MOLEMMAT TEKIVÄT KOTIHOMMIA, TOSIN MINULLE JÄI SILTI ENEMMÄN TEHTÄVÄÄ ??!??
NYT KUN MIES RAKENTAA, NIIN SIIVOUKSET YM. JÄÄVÄT LUONNOLLISESTI MINUN HARTEILLE.
Eli ke 11,10 kävin äitipolilla kun neuvolassa todettiin sydänäänien laskeumia ja siellä äitipolilla kaikki oli kuitenkin ok.Kokoarvio 3785g ja kohdunsuun tilanne 4 cm auki ja kanavaa 1cm jäljellä.
Sitten illemmalla alkoi tuntuu mojovia suppareita,ihan erilaisia kuin sitä ennen ja niitä jatkui tullen aina silloin tällöin to iltaan saakka.To puolilta öin harrastettiin sitä yhtä s:ää ja 4 yöllä heräsin kamalaan kipuun ja ajattelin että herranjumala nytkö vielä mahatauti iski.En uskaltanut noussa ylös kun ajattelin että hulahtaa housuun,sitten heräilin aina välillä ainakin 10 krt valehtelematta!!! kamalaan kipuun ja sitten 5.50 taas kipuun ja vasta sitten tajusin että eikä, nämä on suppareita!!!
Ja että eihän nuita synnytyksiä ole kuin 4 takana, kuin en nyt jo aiemmin tajunnut että on supistuksia...huoh..
Sitten asialle wc:n ja suihkuun ettei tukka likaisena sentään synnärille mennä..just joo..Miehen ja siskon herätin ja puoli 8 lähettiin nkl:n ja puoli 9 perillä oltiin,suppareita tuli n.10min välein mutta ihan kamalan kipetä jo.Tehtiin sisätutkimus 5cm auki ja kanavaa ei enää,samantien saliin ja sain ilokaasun ja epiduraalin 10.Sen vaikutus alkoi lakkaamaan 12 aikohin ja pyysin lisää,olin tuolloin 8cm auki.Kätilö alkoi lisäämään annosta kunnes kesken kaiken aloin tunteen että nyt se pikkuinen olisi tulossa! No ei muuta kuin ponnistaan ja 10 min ponnistuksen jälkeen k.12.41 syntyi maailman ihanin tummatukkainen pikkuprinsessa.Kyllä sulatti niin isän kuin äidinkin sydämmen=)=)
Ei tullut repeämiä tai muutakaan,olo oli loistava heti synnytyksen jälkeen.Kotia päästiin vrk synnytyksen jälkeen,aiemmin ei ollut mahdollista kun ei ollut lääkäriä tutkimaan vauvaa.
Tiistaina käytiin sydänkontrollissa nkl:ssä ja siellä ikäväksemme todettiin vauvalla sivuääniä sydämmessä=(=( Samantien pääsimme ultraan ja siellä todettiin pikkuisella olevan reikä " jossain" joka ei ollut umpeutunut ja edelleen olevan sikiöverenkierto joka ei olut muuttunut synnytyksen jälkeen vaikka näin olisi pitänyt tapahtua.Lääkärin mukaan joka 10 lapsella käy näin ja että tilanteen kyllä pitäisi muuttua ja että on ei välttämättä meinaa mitään jos tilanne muuttuu.Kontrolli 2vk kuluttua.En nuita lääketieteellisä nimiä enää muista, mentiin miehen kanssa aikamoiseen shokkiin tiedon saatua ja jotenkin meni kaikki sen jälkeen ohi korvien.Pikkuista tulee nyt tarkkailtua hieman enemmän kuin normaalisti ja näin olen oma uni on jäänyt hieman vähiin.Muuten on arki lähteyt sujumaan hyvin,imetys onnistuu ja veljetkin on hienosti ottaneet neidin vastaan=)
Ja nyt se ihanuus kutsuu tuolla sängyssä,joten tämän äitylin pitää joutua kun kutsutaan=)
Tsemppiä odottaville ja onnea vauvautuneille!!
Jemin kera pikkuneidin 1vk!! jo...
Sori kirjotusvirheet,kun pikaisesti laittaa niin aina jotain mennee sekasin ja pistetään myös väsymyksen piikkiin.Neidillä olo helpotti hetkeksi,taisikin olla pieni masuväänne..
Neiti siis syntyi 41+4 ja mitat oli 3,9kg ja 51cm ja py 35cm.Synnytyksen kesto n.7h,josta kerkesimme n.4h olla sairaalassa.
Ei nyt on mentävä,kyllä se on ruoka aika pikkuisella..
ja oli ihan turha käynti, masensi vaan! No, vauvalla oli kaikki hyvin joten se oli tosi helpottavaa ja lohduttavaa kuulla- uskaltaa olla rauhassa nyt synnytykseen asti. MUTTA kohdunsuulla ei ollu tapahtunu mitään 2vko aikana! Tympäsee..ja minäku aattelin ens vkolla mennä synnyttämään:( Paskat, varmaan joulukuussaki vielä kokin tämän mahan kanssa. Sormelle auki ja kanavaa 2cm(se oli lyhentyny sentään 1cm)Ja ku oli niin raivostuttava lääkäriki..äsh.
Menin siis sen takia sinne ku vauvan liikkeet ollu jotenki vaisuja ja vaimeita tän vkon. No, tottakai vauva sitte käyrällä innostu liikkumaan ja rellestämään. Hyvä niin, mutta olis voinu edes vähän rauhallisemmin olla ettei äiti ois saanu ihan tyhmän leimaa :) No, käyrän jälkeen tuli lääkäri. Kätilöt oli tosi ihania, ja kun soitinki ennenku menin sinne niin kätilö tuumas että parempi ku menee tarkastamaan tilanteen.. Lääkäri vaan sen jälkeen ku kuuli miksi sinne tulin, totes että: tuohan kuullostaa ihan tavalliselta näillä vkoilla (miksi sitte kätilöt ja th oli huolissaan??)- siinä vaiheessa tuli jo sellanen olo että no okei mä lähen vetää jos se kerta KUULLOSTAA normaalilta. Tuli just sellanen olo mitä pelkäsin, että mua pidetään jotenki liian hysteerisenä äitinä joka on heti rynnimässä tutkituttamaan itteensä ku vähän jotain poikkeavaa on.. vaikka ite kyllä pidän itteäni aika realistisena odottajana.
alko sitte kuitenki tarkastaan tilanteen ultralla. Lapsivettä oli ihan hyvin, virtaukset hyvät ja vauvan painoarvio oli 3,2kg - vastas vkoja 37 ja mullahan siis on nyt vkot 38+3. Sitä ihmettelen suuresti, kun sillon rv 36 kävin ultrassa ja vauvan pa oli 2,7kg. Se oli sen lääkärin mukaan ihan sopiva ja vastas viikkoja. Sillon lääkäri myös sano että ISOT vauvat kasvaa n.250g/vko ja pienemmät n.200g. Tämänpäiväsen ultran mukaan vauva olis kasvanu siis sen 250g/vko ja se PITÄS olla siis ihan ok? Mutta silti tämänpäivänen lääkäri meinas että vauva vastaa pienempiä vkoja tuon painonsa mukaan. Mitä siis uskoa? Menin jotenki ihan hämilleen tuosta kyllä.. että jos sillon rv 36 ois laskettu vauvan painoarviota eteenpäi, se olis ollu juuriki tuon 3,2kg näillä vkoilla, mutta nyt tuo toinen lääkäri sanooki että se on pienempi ku pitäs?outoa..
Onko kellää kokemusta tosta.. Että kuinka nopeesti se kohdunsuu voi aueta? Että VOISKO silti olla pienintäkää toivoa että vaikka nyt ei oo vielä tapahtunukkaa paljoa, niin se synnytys siitä huolimatta vois lähtä käyntiin vaikka jo ens vkolla?tarvis vähän kannustusta :)
tai no olihan se hyvä kannustus, että vauvalla on kaikki hyvin. Rupes vaan tympäseen tuo kohdunsuuntilanne, että ei tässä taideta synnyttää ennen marraskuuta!
Mutta nyt lähen iltahommiin..
Jääsydän rv 38+3
Laskettu aika olis ollut tänään, mutta tällä kertaa pääsin pari päivää ennen " varastamaan" tositoimiin..
Paljon puhuttua limatulppaa en bongannut tässäkään raskaudessa. " Rupusuppareita" oli tullut jo monen monta viikkoa ja aina joukossa ollut muutamia tujakampiakin, joista moneen kertaan oli toiveet herännyt - turhaan. Nyt supistelut alkoivat maanantai-iltapäivällä (heh, olin juuri kokeillut tässä koneen ääressä Miannin kuvailemia akupisteiden pyörittelyjä;) Supistukset olivat selvästi kipeämpiä kuin " ruput" , mutta eivät kauhean tiuhia. Ilta tuli, ja esikoisen hoidon takia ajateltiin, että lähdetään näytille (vähän matkaakin synnärille) ennemmin vähän turhan aikaisin kuin liian myöhään. Supparit oli kipeitä; reisissä ja alaselässä ja koko " alavarustuksessa" tuntuvia, ja tulivat 5-15 min välein.
Synnärille ennättäessä meidät melkein käännytettiin vielä takaisin, kun supparit tuli silloin n. 12 min välein ja olin vain 2-3 sormelle auki. Kätilö kuitenkin tokas, meidän matkankin takia, että sääli nyt ihan saman tien teitä on takaisin käännyttää, odotelkaa ja jaloitelkaa hetki tuossa tv-aulassa. No, heti saman tien, kun pääsin " jalkeille" käyriltä istumasta, supistukset tujuni ja olivat säännöllisiä 5 min välein! (Olin melkoisen ilahtunut tästä!!!) Siitä sitten pian meidät otettiin synnytyssaliin, kätilö totesi, että kyllä vauva pian jo syntyy (!), olin kuulemma " vähintään" 5cm auki ja muutenkin " valmista tavaraa" .
Synnytys oli hyvin saman tyyppinen kuin monella muullakin uudelleen synnyttäjällä täällä; nopea ja luomu! Siinä vaiheessa, kun kivut yltyi " sietämättömiksi" , ei enää voinut haikaillakaan epiduraalia tms! Mutta hyvä niin, synnytys kesti about 3h ja ponnistusvaihe 3min!!
Tiistain 17.10. puolella meille syntyi tyttö, 3350g ja 53cm.
Niin, ja vauvahan oli ollut perätilassa hyvän aikaakin, ja kävin 36+ viikolla synnärillä ulkokäännöksessä, jossa vauva onnistuneesti kääntyi, ja pysyi loppuun asti RT:ssä. Kätilö tarkisti tarjonnan heti ultralla otettuaan minut sisään.
Esikoisen synnytykseen nähden tuntuu, että toipuminen on ollut nopeampaa. Esikoisesta otin synnytyksessä epiduraalin ja synnytys kesti jotain 10 h ja ponnistusvaihekin 1,5h. Kivut ei ehkä olleet ihan tätä luokkaa, mutta ennemmin (jos tämä ei viimeiseksi lapseksi jää) seuraavalla kerrallakin kärvistelen suuremmissa tuskissa hiukan aikaa, kuin hiukan pienemmissiä tuskissa moninkertaisen ajan!
Niin, ja muuten: kaurapussia kannattaa kokeilla!! Pidin vähän huuhaa- juttuna, mutta joku sitä täällä palstalla suositteli, niin ajattelin, että ei se ota, jos ei annakaan. Ja miehen sai hommiin, kun aina supistuksen tullessa sai karjua: " tuo se kaurapussi!!! alempaa! ylempää! sivulle!"
Kahlasin äsken kaikki tämän viikon päivien pinot läpi. Olipa paljon vauvauutisia. Onnea vain kaikille vauvansa hakeneille ja tsempitykset vielä lähtökutsua odottaville!
toukonen + tytteli 4vrk
WAIMO: Joo, tuleehan meiltä semmonen n. 220km Oysiin, joten kylläkai sitä mielummin synnyttäs täällä kotipaikkakunnalla. Paitsi että, muutama kaveri on tässä tän vuoden aikana synnyttäny Oulussa ja kaikilla kolmella on matka mennyt hyvin ja synnytys ollut sitten paikanpäällä erittäin nopea ja helppo. Jotku on sanonu, että auton tärinä auttaa / helpottaa avautumisvaiheessa tjn. No, sen tietää sitten, jos sen itse kokee. Ja on siellä Oulussa muitaki hyviä puolia, joten oikeesti mulle on ihan sama kummassa paikassa tämä poitsu syntyy.
SIIVOUKSESTA vielä; Minustakin on ihana siivota koko koti kuntoon, jos sen saa tehdä ihan rauhassa. Mutta jos kaikki 3 tenavaa on kotona, niin ei siitä oikeen tuu mitään. Yks sotkee yhtä nurkkaa, toinen toista ja itse sitten siivotaa kolmatta. Eli homma etenee toooosi hitaasti, kun sitten siinä välissä pitää myös tehdä ruokaa, syöttää, pukea, vaihtaa vaippaa jne. Ja tosiaan, tuo kumartelu on tällä hetkellä vihoviimenen homma, mitä alan tekemään.
Nyt kuitenki sain täällä imuroitua ja tuon keittiön ihmismäiseen kuntoon ja ne saa välttää.
Onneksi on pari kaveria tulossa tänään kylään, niin ei oo niin tylsää.
" Kiva" ylläri muuten oli, että meiltä oli yön aikana loppunu lämmitysöljy. Joten nyt sitten lämmitetään vkonloppu puulla. Onneksi on se mahdollisuus, muuten vois tulla vilu.
Poika pitää taas mahdotonta meteliä mahassa, auts!
Nyt lähden syömään, otin just ruuan uunista. KOkeilin uutta kana-makaronipaistosta, saa nähdä tuliko hyvää.
Lopuksi OIKEIN PALJON ONNEA KAIKILLE VAUVAN SAANEILLE, TEITÄ OLI TAAS MONTA!!!