IS: 77-vuotias Abba-tähti erosi parantumatonta syöpää sairastavasta vaimostaan esitteli nyt uuden rakkaansa
https://www.is.fi/viihde/art-2000008942213.html
"ABBA-TÄHTI Björn Ulvaeus, 77, oli otsikoissa helmikuussa, kun hän erosi pitkäaikaisesta liitosta Lena-vaimonsa, 73, kanssa. Pari oli naimisissa 41 vuotta, ja heillä on kaksi yhteistä tytärtä.
Nyt Ulvaeus esitteli uuden rakkaansa, Christina Sasin, Peppi Pitkätossu Sirkuksessa -elokuvan ensi-illassa, kertoo Aftonbladet. Ulvaeus ja Sas edustivat kameroiden edessä käsikädessä.
Olemme seurustelleet jonkin aikaa, Ulvaeus kertoi ruotsalaiselle Hänt-lehdelle."
Vastenmielistä.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
"Olemme seurustelleet jonkin aikaa"
=
Paneskeltiin jo silloin kun olin varattu.
Paneskeltiin silloin kun vielä seisoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pölvästi aloittaa suhteen tuollaisen miehen kanssa? Jos sairastut, jäät yksin.
Yksin jäännin bonuksena tipahtaa muutama milli tilille. Veikkaan, että aika monikin olisi valmis lähtemään Ulvauksen kelkkaan ja varmasti aika moni nuorempikin, kunhan avioehdossa hinnoista sovitaan.
Jos jättää vasta 19 vuotta syöpädiagnoosin jälkeen, ei tuon 77-vuotiaan deittailussa ole kovin iso riski kyseessä.
Edellisen vaimon kanssa jaksoi olla vain 10 vuotta, vaikka kyseessä oli nuori, kaunis ja terve naínen.
Oikeasti 7 ja puoli vuotta. Menivät Agnethan kanssa naimisiin kesällä 71 ja Agnetha lähti lapsineen jouluna 78. Varsinainen ero astui voimaan 80.
Jos olisitte lukeneet artikkeita kunnolla ja myös på svenska, tietäisitte että tuo pari on eronnut sovussa.
Syöpää sairastava ei halua roikkua ja sitouttaa puolisoaan sairaaseen kehoonsa ja pois kuihtuvaan elämäänsä.
Toisin kuin tämän palstan mammojen kusisen riitaiset ja p#skaa täynnä olevat avo / avioerot, jotkut ihmiset kykynevät eromasn sovussa ja fiksusti.
Vakavasti ja pitkään sairastavan terveellä puolisolla on hyvin usein kuitenkin, salasuhde johonkin ihmiseen.
Rehellisempäähän se on selkeä ero.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisitte lukeneet artikkeita kunnolla ja myös på svenska, tietäisitte että tuo pari on eronnut sovussa.
Syöpää sairastava ei halua roikkua ja sitouttaa puolisoaan sairaaseen kehoonsa ja pois kuihtuvaan elämäänsä.
Toisin kuin tämän palstan mammojen kusisen riitaiset ja p#skaa täynnä olevat avo / avioerot, jotkut ihmiset kykynevät eromasn sovussa ja fiksusti.
Vakavasti ja pitkään sairastavan terveellä puolisolla on hyvin usein kuitenkin, salasuhde johonkin ihmiseen.
Rehellisempäähän se on selkeä ero.
Ja sinä tiedät , että " tämän palstan" kirjoittajat a) ovat kaikki naisista b,) ovat eronneet ja c) erot ovat olleet kuzizia ja pakkasia, koska?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pölvästi aloittaa suhteen tuollaisen miehen kanssa? Jos sairastut, jäät yksin.
Yksin jäännin bonuksena tipahtaa muutama milli tilille. Veikkaan, että aika monikin olisi valmis lähtemään Ulvauksen kelkkaan ja varmasti aika moni nuorempikin, kunhan avioehdossa hinnoista sovitaan.
Jos jättää vasta 19 vuotta syöpädiagnoosin jälkeen, ei tuon 77-vuotiaan deittailussa ole kovin iso riski kyseessä.
Edellisen vaimon kanssa jaksoi olla vain 10 vuotta, vaikka kyseessä oli nuori, kaunis ja terve naínen.
Oikeasti 7 ja puoli vuotta. Menivät Agnethan kanssa naimisiin kesällä 71 ja Agnetha lähti lapsineen jouluna 78. Varsinainen ero astui voimaan 80.
Suora lainaus wikipediasta: "Ulvaeus tapasi Agnetha Fältskogin televisioesiintymisen yhteydessä vuonna 1969. He menivät naimisiin 6. heinäkuuta 1971. Heillä on liitosta kaksi lasta, Linda (s. 1973) ja Christian (s. 1977). Pari erosi 1979"
Ojalan laskuopin mukaan vuodesta 1969 vuoteen 1979 kului 10 vuotta, jos ei tähän nyt sotketa kuukausia, koska niitä ei tuossa kerrottu. Kyse siis siitä, kuinka kauan olivat yhdessä, ei siitä, kuinka kauan olivat naimisissa.
Mua kammottaa tuollainen ajatusmaailma, että sairaasta ihmisestä ei saa erota. Luin vuosia sitten jostain jenkkiläisestä naistenlehdestä haastattelun naisesta, jonka mies oli halvaantunut puolesta välistä selkää alaspäin. Olivat siis noin 25-vuotiaita. Vuoden kuluttua onnettomuudesta nainen halusi erota, ja lähipiiri ja kaikki asiasta tietävät kohtelivat naista sen jälkeen kuin hirviötä. Että miten joku saattaa jättää toisen tuollaisessa tilanteessa. Mies siis tarvitsi apua ihan kaikessa arjen toiminnassa vessakäyntejä myöten.
Miksi ihmeessä jotkut ajattelevat, että viattoman ihmisen on uhrattava elämänsä toiselle ihmiselle vain siksi että puoliso on vammautunut tai sairastunut?
Vierailija kirjoitti:
Niin hän jätti Agnethankin, oliko juuri tämä nyt jätetty vaimo, jonka takia Agnetha laitettiin aikoinaan laulamaan The winner takes it all -biisiä.
Se oli Benny Andersson.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin hän jätti Agnethankin, oliko juuri tämä nyt jätetty vaimo, jonka takia Agnetha laitettiin aikoinaan laulamaan The winner takes it all -biisiä.
Se oli Benny Andersson.
Benny oli naimisissa Fridan kanssa. Bennyllä oli sivusuhde, jossa nainen tuli raskaaksi. Hän joutui kertomaan Fridalle että tulee isäksi toisen naisen lapselle. Meni myöhemmin naimisiin tämän naisen kanssa. Heidän avioerolaulunsa on When All Is Said And Done. The Winner on Björnin tekstittämä ja Agnethan laulama heidän avioeronsa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pölvästi aloittaa suhteen tuollaisen miehen kanssa? Jos sairastut, jäät yksin.
Yksin jäännin bonuksena tipahtaa muutama milli tilille. Veikkaan, että aika monikin olisi valmis lähtemään Ulvauksen kelkkaan ja varmasti aika moni nuorempikin, kunhan avioehdossa hinnoista sovitaan.
Jos jättää vasta 19 vuotta syöpädiagnoosin jälkeen, ei tuon 77-vuotiaan deittailussa ole kovin iso riski kyseessä.
Edellisen vaimon kanssa jaksoi olla vain 10 vuotta, vaikka kyseessä oli nuori, kaunis ja terve naínen.
Oikeasti 7 ja puoli vuotta. Menivät Agnethan kanssa naimisiin kesällä 71 ja Agnetha lähti lapsineen jouluna 78. Varsinainen ero astui voimaan 80.
Suora lainaus wikipediasta: "Ulvaeus tapasi Agnetha Fältskogin televisioesiintymisen yhteydessä vuonna 1969. He menivät naimisiin 6. heinäkuuta 1971. Heillä on liitosta kaksi lasta, Linda (s. 1973) ja Christian (s. 1977). Pari erosi 1979"
Ojalan laskuopin mukaan vuodesta 1969 vuoteen 1979 kului 10 vuotta, jos ei tähän nyt sotketa kuukausia, koska niitä ei tuossa kerrottu. Kyse siis siitä, kuinka kauan olivat yhdessä, ei siitä, kuinka kauan olivat naimisissa.
Mutta kun viestissä oli edellisen vaimon kanssa jaksoi olla vain 10 vuotta. Kun ei jaksanut. Ei puhuttu ajasta asumuserosta varsinaiseen avioeron voimaanastumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mua kammottaa tuollainen ajatusmaailma, että sairaasta ihmisestä ei saa erota. Luin vuosia sitten jostain jenkkiläisestä naistenlehdestä haastattelun naisesta, jonka mies oli halvaantunut puolesta välistä selkää alaspäin. Olivat siis noin 25-vuotiaita. Vuoden kuluttua onnettomuudesta nainen halusi erota, ja lähipiiri ja kaikki asiasta tietävät kohtelivat naista sen jälkeen kuin hirviötä. Että miten joku saattaa jättää toisen tuollaisessa tilanteessa. Mies siis tarvitsi apua ihan kaikessa arjen toiminnassa vessakäyntejä myöten.
Miksi ihmeessä jotkut ajattelevat, että viattoman ihmisen on uhrattava elämänsä toiselle ihmiselle vain siksi että puoliso on vammautunut tai sairastunut?
Olen taipuvainen ajattelemaan samoin, vaikken tiedä vielä lopullista kantaani.
Olisihan se kaunista, jos rakastaisi toista niin paljon, että pysyisi rinnalla auttamassa jokapäiväisissä askareissa ja tukemassa, kun toinen ei pysty eikä jaksa. Mutta siinä varmaan rakkaus ja intohimo aika nopeasti haihtuvat pois, ja vitutus tulee mukaan. Olisi varmasti parempi, että arjessa olisi apuna ostettua ja koulutettua työvoimaa. Ystävinä voidaan säilyä, mutta voiko intohimon säilyttää, jos toinen on kovin sairas ja häntä kohtaan on lähinnä säälin tunteita?
Vakava sairaus rajoittaa kaikkea yhdessä tekemistä matkustelemisesta ravintoloissa käymiseen. Luonnosta nauttiminen, liikunta, oikeastaan kaikki on vaikeampaa.
Varmasti toisen rinnalle on helpompi jäädä jos itselläkin on jo sen verran vaivoja että mieluiten pysyy kotona ja se riittää. Mutta aktiivi-ikäiseltä on aika paljon vaadittu, että pysyisi rinnalla vuosia. En ehkä itse pystyisi siihen. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Mua kammottaa tuollainen ajatusmaailma, että sairaasta ihmisestä ei saa erota. Luin vuosia sitten jostain jenkkiläisestä naistenlehdestä haastattelun naisesta, jonka mies oli halvaantunut puolesta välistä selkää alaspäin. Olivat siis noin 25-vuotiaita. Vuoden kuluttua onnettomuudesta nainen halusi erota, ja lähipiiri ja kaikki asiasta tietävät kohtelivat naista sen jälkeen kuin hirviötä. Että miten joku saattaa jättää toisen tuollaisessa tilanteessa. Mies siis tarvitsi apua ihan kaikessa arjen toiminnassa vessakäyntejä myöten.
Miksi ihmeessä jotkut ajattelevat, että viattoman ihmisen on uhrattava elämänsä toiselle ihmiselle vain siksi että puoliso on vammautunut tai sairastunut?
Jenkkilässä nyt muutenkin on outo ajatusmaailma sairauksiin osallistumisessa. Jos perheenjäsen on leikkauksessa, kaikkien pitää odottaa sairaalassa herkeämättä milloin leikkaus on ohi. Entäs sitten ne ylilihavat? Doctor Non vastaanotolle mennään perheittäin, tai ainakin yksi läheinen pitää olla mukana kuuntelemassa, kun tohtori haukkuu sen läskin.
Johtuuko tuo sairaaloissa odottaminen ja sairauksiin osallistuminen sitten heikosta sosiaaliturvasta, kun terveydenhuolto maksaa? Joka tapauksissa vähän liikaa odotetaan läheisiltä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka pölvästi aloittaa suhteen tuollaisen miehen kanssa? Jos sairastut, jäät yksin.
Kaikki tavisnaiset, jotka ottaa itseään huomattavasti suositumman miehen, aloittaa suhteen tuollaisen miehen kanssa. Moni teistä av-mammoistakin on niin tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kammottaa tuollainen ajatusmaailma, että sairaasta ihmisestä ei saa erota. Luin vuosia sitten jostain jenkkiläisestä naistenlehdestä haastattelun naisesta, jonka mies oli halvaantunut puolesta välistä selkää alaspäin. Olivat siis noin 25-vuotiaita. Vuoden kuluttua onnettomuudesta nainen halusi erota, ja lähipiiri ja kaikki asiasta tietävät kohtelivat naista sen jälkeen kuin hirviötä. Että miten joku saattaa jättää toisen tuollaisessa tilanteessa. Mies siis tarvitsi apua ihan kaikessa arjen toiminnassa vessakäyntejä myöten.
Miksi ihmeessä jotkut ajattelevat, että viattoman ihmisen on uhrattava elämänsä toiselle ihmiselle vain siksi että puoliso on vammautunut tai sairastunut?
Jenkkilässä nyt muutenkin on outo ajatusmaailma sairauksiin osallistumisessa. Jos perheenjäsen on leikkauksessa, kaikkien pitää odottaa sairaalassa herkeämättä milloin leikkaus on ohi. Entäs sitten ne ylilihavat? Doctor Non vastaanotolle mennään perheittäin, tai ainakin yksi läheinen pitää olla mukana kuuntelemassa, kun tohtori haukkuu sen läskin.
Johtuuko tuo sairaaloissa odottaminen ja sairauksiin osallistuminen sitten heikosta sosiaaliturvasta, kun terveydenhuolto maksaa? Joka tapauksissa vähän liikaa odotetaan läheisiltä siellä.
Hyvä pointti. En ole kiinnittänyt huomiota ennen.
Kumppania ei saa jättää, jos tämä on parantumattomasti sairas?
Jos akka on toinen jalka haudassa niin miksi pitäisi odottaa uuden onnen etsimistä?
Ei mirskään tunteileen mitään voi. Hyvä, että lähti uuden onnen perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan sillä voinut mennä huonosti exänsä kanssa jo pitkään ja syöpä nyt vain sattui tulemaan samoihin aikoihin, kun viimein laittoi eron vireille.
Tutkimus paljastaa: näin miehet reagoivat puolison sairastuessa
Miehet jättävät todennäköisemmin pidempiaikaisesti sairastuneen puolisonsa.
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000755599.html
Ja syy on karsea: Nainen ei sairaana pysty hoitelemaan "hänelle kuuluvia" siivoushommia. Se siitä rakkaudesta mitä miehet väittävät tuntevansa naisia kohtaan :D
Samoin kuten naiset jättää todennäköisemmin työttömäksi jäävän miehen. Se siitä rakkaudesta.
Jos mies saa perseilyn vuoksi töistä kenkää, moni nainen viimein herää myös. Kun nämä tyypit oikeasti vetävät toisenkin ojaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulin että tuo kuva pariskunnasta oli kuva ties mistä 80-luvulta. Aika jännä tyyli Christinalla.
Onko tuo uusi muija paksuna vai muuten vaan mahaläski?
Agnethan ja Björnin suhde oli epävakaa. Siinä Carl Magnus Palmin kirjassa kerrottiin episodista, kun jossain isoissa julkkisbileissä Agnetha raivosi Björnille ja heitti tätä hummerilla tms. Asia vaiettiin kuoliaaksi lehdistössä, kun bändin imago haluttiin pitää puhtoisena. Samaten 1977 Australian-rundin aikana henkilökunnan kesken juoruttiin Björnin juomisesta ja pettämisestä. A&B tekivät sitten vielä Christianin laastariksi, syntyi 9 kk tuon rundin jälkeen.
Edellisen vaimon kanssa jaksoi olla vain 10 vuotta, vaikka kyseessä oli nuori, kaunis ja terve naínen.