Hävettää ja surettaa, tilanne päiväkodissa

Nykyään lapset voi osoittaa mieltään ja murjottaa mielinmäärin, ja sitten vain odotellaan ja odotellaan. Aikaisemmin kävi tiukka käsky, ja lapsi totteli. Pitää olla aikuisella sellainen auktoriteetti, että pelleilyt ja mielipahat loppuu lyhyeen. Nykyään tätä auktoriteettiasemaa ei saa enää käyttää ja siksi lapset ovat sekaisin kuin seinäkellot.

Ei vaikuta siltä, että olisit tehnyt väärin. Sanoit lähtiessä pois nätisti lapselle, hän muistaa sen. Olisipa minun lapsella ollut sinunlaisesi hoitotäti.

Ihan oikein teit. Ehkäpä lapsi saa vielä diagnoosin. Oudon pitkävihainen lapsi, jos mököttää tuntikaupalla.

Meillä jumittaa silloin jos on väsynyt tai verensokeri alhaalla. Tähän ei auta muu kuin lepo tai ruoka.

Ihan asiallisesti toimit. Kyllä lasten on opittava kestämään aiheellista kritiikkiä, edelllyttäen nyt toki, että on tosiaan ihan normaali lapsi eikä mitään sellaista diagnoosia, että ymmärryskyky ei ole normaalilla tasolla.

Minä olin juuri sellainen lapsi, jolle ei olisi saanut mitään sanoa, ja äiti kyllä muistaa kuinka hankalaa se oli kun otin kaikesta itseeni ja aloitin ihan hirveän draaman kun aiheesta ojennettiin. Vaikeus ottaa vastaan kritiikkiä on minulla ikävä kyllä vielä aikuisenakin, ja kyllä tästä ominaisuudesta on sekä muille että itselleni vaivaa. Ihme, ettei minulle olla enemmän sanottu ihan suoria sanoja tietyistä jutuista.

No just hyvin ja ammattimaisesti hoidit asian, herranjestas.

Mistä tiedät noi kaikki lapsen "vaikeudet", jos hän ei yleensä ole ryhmässäsi eikä edes päiväkodissasi?

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät noi kaikki lapsen "vaikeudet", jos hän ei yleensä ole ryhmässäsi eikä edes päiväkodissasi?

Jokaisesta lapsesta tehdään ainakin meidän kaupungissa päivystykseen sellainen lappu, jossa on lapsen henkilötiedot, vanhempien yhteystiedot, päivittäiset hoitoajat ja lisäksi tietoa siitä, miten lapsen arki toimii. Onko allergioita, juoko mieluummin vettä vai maitoa, nukkuuko yleensä päiväunia, mikä lohduttaa harmituksen hetkellä, mistä leikeistä erityisesti tykkää, mikä on vaikeaa. 

Tämän lapun perusteella tiesin jotain jo ennen kuin tapasin lasta. En tosin lukenut sitä alusta loppuun etukäteen. Myös lapsen oman päiväkotiryhmän opettaja oli kesäryhmässämme kolme päivää, ja "tulkkasi" lapsen toimintaa minulle. Ja lisäksi olen tietysti saanut havainnoida lasta tähän mennessä 7 päivän ajan ihan itsekin. Otin hänet mm. ensimmäisenä aamuna vastaan, kun muita aikuisia tai lapsia ei ollut ryhmässä vielä paikalla. 

Tänään lapsi ei tullut päiväkotiin. En tiedä, miksi näin oli. Perhe ei ilmoittanut mitään. Sain kuitenkin kokemuksen hyvästä työpäivästä ja kävin vähän itsekseni läpi, miten perustelen toimintaani tämän lapsen vanhemmille, jos sellainen tilanne tulee eteen vielä huomenna tai ylihuomenna.

Päivään mahtui myös tilanne, kun toinen lapsi teki aamu-ulkoilun aikana saman kielletyn (päiväkodin pihasäännöissä vaarallisuutensa vuoksi kielletyn) tempun. Pysäytin myös tämän lapsen fyysisesti ja selitin, että niin kuin tiedät, tuo oli kiellettyä. Tämä on varoitus. Jos teet sen vielä uudelleen, tulet pois siltä leikkialueelta. Muistatko nyt, että niin ei saa tehdä? Lapsi kuunteli hiljaa paikoillaan ja sanoi muistavansa. Sitten sanoin, että mene vain jatkamaan leikkiä. 

Oikein toimit. Lapsi vaikuttaa vähän samanlaiselta kuin meidän naapurin nyt esiteini-ikäinen. Vaikeuksia lapselle ja lähipiirilleen tulossa. Hienoa, että toimit ryhdikkäästi.

Meillä ei saa edes rajoittaa sitä pilttiä millään tavalla. Muuten tulee sanomista vanhemmilta. M*mu perhe saa kuulemma vain itse koskea pilottiin.

Älkää sit ihmetelkö jos on lapsellanne mustelmia. Me ei voida tehdä mitään 😐

*pilttiin

Siis jos vakaopet ovat nykyään näin nössöjä, että pienestä käskyttelystä menee pasmat sekaisin ja ilta pilalle ja itkee lapsen kohtaloa vielä vauva-palstallakin, niin en yhtään ihmettele, että lapset pompottelevat aikuisia nykyään 10-0.

Voi missä on ne turvalliset ja ihanat päiväkodin tädit, jotka ilman ennakkoasennetta ja lapsen tarkkailua toimivat yhdessä lapsen kanssa, ei lasta tulkiten! Nytkin olet yhdessäolon sijaan tehnyt lapsesta kattana "näin hän toimii eri tilanteissa"-määrittelyn ja unohtanut kokonaan, että siinä on pieni ihminen, joka tarkkailusi sijaan toivoo tekemistä kanssasi. Jos olisit ollut leikissä mukana, et olisi joutunut selittelemään jälkikäteen, olisit voinut estää heti.

Eniten huolestuin silti sinun tunteittesi sanoituksesta. Et tunnu kestävän sitä, että lapsilla on negatiivisia tunteita, he mököttävät ja suojautuvat sanoiltasi. Aikuisuus on sitä, että on aikuinen ja kestää lapsen kaikki tunteet.

Useimmissa kunnissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät saa puuttua lapsen toimintaan fyysisesti paitsi silloin, kun kyse on vaaratilanteen ehkäisystä. Ja tällöinkin asiasta on tehtävä raportti joka arkistoidaan varhaiskasvatusvirastoon.

Syynä tähän linjaukseen on se, että varhaiskasvatuslaki ei anna varhaiskasvatuksen ammattilaiselle oikeutta voimakeinojen käyttöön, toisin kuin mitä perusopetuslaki antaa peruskoulun opettajalle. Toisin sanoen voimakeinojen käyttö on sallittua vain hätävarjeluperusteella.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei saa edes rajoittaa sitä pilttiä millään tavalla. Muuten tulee sanomista vanhemmilta. M*mu perhe saa kuulemma vain itse koskea pilottiin.

Älkää sit ihmetelkö jos on lapsellanne mustelmia. Me ei voida tehdä mitään 😐

Minä voin tehdä eli rikosilmoitus joka kerta, kun lapsessa on mustelma. Viime keväänä käytiin lääkärissä 4 kertaa samasta syystä, päiväkodissa 5v:n kimppuun oli käyty. Hoitajat ei voi mitään, vanhempien on pakko voida ja niin sitä tulkin välityksellä keskusteltiin siitä, että jos lapsen toiminta ei lopu, mennään vanhempien kanssa oikeuteen ja käydään läpi maassaolon perusteet.

Siis ymmärsinkö oikein, sinua hävettää, että teit työsi eli opetit lasta käyttäytymään? En oikein ymmärrä missä ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Useimmissa kunnissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät saa puuttua lapsen toimintaan fyysisesti paitsi silloin, kun kyse on vaaratilanteen ehkäisystä. Ja tällöinkin asiasta on tehtävä raportti joka arkistoidaan varhaiskasvatusvirastoon.

Syynä tähän linjaukseen on se, että varhaiskasvatuslaki ei anna varhaiskasvatuksen ammattilaiselle oikeutta voimakeinojen käyttöön, toisin kuin mitä perusopetuslaki antaa peruskoulun opettajalle. Toisin sanoen voimakeinojen käyttö on sallittua vain hätävarjeluperusteella.

Pysäyttäminen ei ole välttämättä fyysistä kajoamista, ja jälkitilanteessakin se voi olla ennaltaehkäisevää. Se ennaltaehkäisee saman vaarallisen tilanteen toistumista.

Voi hyvää iltaa tämän tädittelyn kanssa. Meidän päiväkodissa on töissä myös kolme miestä, joista kaksi opettajia, yksi kesätyöntekijä. Ja kyllä, meilläkin ap:n kuvaamia tilanteita tapahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Useimmissa kunnissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät saa puuttua lapsen toimintaan fyysisesti paitsi silloin, kun kyse on vaaratilanteen ehkäisystä. Ja tällöinkin asiasta on tehtävä raportti joka arkistoidaan varhaiskasvatusvirastoon.

Syynä tähän linjaukseen on se, että varhaiskasvatuslaki ei anna varhaiskasvatuksen ammattilaiselle oikeutta voimakeinojen käyttöön, toisin kuin mitä perusopetuslaki antaa peruskoulun opettajalle. Toisin sanoen voimakeinojen käyttö on sallittua vain hätävarjeluperusteella.

Eli jos lapsi vaikka töhrii seiniä, niin töhrintävälineitä ei saa ottaa lapselta pois koska kyseessähän ei ole vaaratilanne? Rikkoo toisen lapsen lelua?

Tajuan kyllä sen, että rajoittamisen varjolla voidaan olla myös väkivaltaisia lapsia kohtaan ja sitä tuolla kiellolla kai yritetään ehkäistä, mutta silti.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää iltaa tämän tädittelyn kanssa. Meidän päiväkodissa on töissä myös kolme miestä, joista kaksi opettajia, yksi kesätyöntekijä. Ja kyllä, meilläkin ap:n kuvaamia tilanteita tapahtuu. 

Tädittely kuuluu täysillä asiaan, koska sellaiset osasi olla lasten kanssa. Varhaiskasvattaja on kävelvä ongelmanetsintäkone, jolle jokainen lapsi on ongelmakimppu täynnä neurologisia häiriöitä. Ennen lapset sai olla lapsia, kiellettiin ennen pahantekemistä ja opeteltiin olemaan yhdessä. Nykyiset asiantuntijat edistävät lasten hyvinvointia huomaamatta, että he itse aiheuttavat pahoinvointia.