Lisätietoa avohakkuiden tuottamista ympäristötuhoista

Menkää kustanustekijöihin niin ymärätte että Suomella ei ole varaa siihen. Ei metsäkone voi hakea pientämäärää puuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa mitään uutta tietoa ole, kyseessä on pelkkä ekologian professori mielipiteineen.

Jos todella ollaan huolestuneita luonnosta, niin ihan ensin pois kaikki moottoritiet ja tilalle metsää. Sen jälkeen metsitetään puistot, myös leikki- ja koirapuistot. Metsää istutetaan toreille ja koulujen pihoihin jne.

Ai on jotenkin vaikeaa?

Tavallinen suomalainen ei 20 vuoden kuluttua avohakkuusta edes tiedä olevansa avohakkuualueella. Kirjanpainajat tosin puuttuvat eli puut saavat kasvaa kuivumatta hyönteisten takia.

Metsäluonto muuttuu koko ajan. Jos haluat mustikkaa ja puolukkaa, tarvitset aukkopaikkoja. Ns. vanhassa metsässä ei marjoja kasva. Avohakkuita on ollut jostain 1800-luvulta alkaen, mutta vasta nyt ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, vaikka nimenomaan niiden ansiosta meillä on ne metsät, joita metsinä pidämme.

Joten ihan ensin: metsittäkää kaupungit ja jättäkää talousmetsät rauhaan. Ei enää uutta rakennuskaavoitusta, ei rautateitä, ei urheilukenttiä. Panostetaan puuhun, hyväksytään se, että terassien sijaan uusien talojen ympärillä on parisataa puuta.

Avohakkuita on ollut aina. Ennen ihmistä sen teki tuli.

Myrskytuho ei ole sama kuin avohakkuu eikä kulotuskaan tarkoita avohakkuuta, näissä kun puut jäävät sinne metsään tuottamaan hiilidioksidia.

No nytkö hiilidioksidia tuottava lahoava ryteikkö onkin hyvä asia?

Vihreille se on, koska vain avohakkuu muuttaa elinympäristöjä, jostain syystä myrsky ei heidän mielestään tee samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa mitään uutta tietoa ole, kyseessä on pelkkä ekologian professori mielipiteineen.

Jos todella ollaan huolestuneita luonnosta, niin ihan ensin pois kaikki moottoritiet ja tilalle metsää. Sen jälkeen metsitetään puistot, myös leikki- ja koirapuistot. Metsää istutetaan toreille ja koulujen pihoihin jne.

Ai on jotenkin vaikeaa?

Tavallinen suomalainen ei 20 vuoden kuluttua avohakkuusta edes tiedä olevansa avohakkuualueella. Kirjanpainajat tosin puuttuvat eli puut saavat kasvaa kuivumatta hyönteisten takia.

Metsäluonto muuttuu koko ajan. Jos haluat mustikkaa ja puolukkaa, tarvitset aukkopaikkoja. Ns. vanhassa metsässä ei marjoja kasva. Avohakkuita on ollut jostain 1800-luvulta alkaen, mutta vasta nyt ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, vaikka nimenomaan niiden ansiosta meillä on ne metsät, joita metsinä pidämme.

Joten ihan ensin: metsittäkää kaupungit ja jättäkää talousmetsät rauhaan. Ei enää uutta rakennuskaavoitusta, ei rautateitä, ei urheilukenttiä. Panostetaan puuhun, hyväksytään se, että terassien sijaan uusien talojen ympärillä on parisataa puuta.

Avohakkuita on ollut aina. Ennen ihmistä sen teki tuli.

Miten tuli hakkaa puita? Avohakkuu kun on jotain muuta kuin pelkkä puiden kaatuminen.

Vierailija kirjoitti:

Avohakkuita on ollut jostain 1800-luvulta alkaen, mutta vasta nyt ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, vaikka nimenomaan niiden ansiosta meillä on ne metsät, joita metsinä pidämme.

Luin tämän jo puoli tuntia sitten enkä ole vieläkään kyennyt lopettamaan nauramista. Että ihan avohakkuista meidän on kiittäminen metsiämme. Kuinka alas voi argumentointi vajota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tästä tutkittua tietoa, että Suomessa hakataan metsiä liikaa ja liian voimaperäisesti luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.

Ongelmana on se, että nimenomaan tästä ei ole olemassa tutkittua tietoa, on vain erilaisia laskentamalleja, joita käytetään miettien etukäteen, mikä vastaus halutaan saada. Esimerkiksi Helsingissä luonnon monimuotoisuuden tukeminen tarkoittaisi kaikkien uimarantojen sulkemista yleisöltä ja ripeää metsänistutusta. Kuka on siihen valmis?

Suomessa jos jossakin on tutkittua metsätietoja. Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi VMI tehtiin jo 1920-luvulla. Silloin tosissaan käveltiin pitkin metsiä ja mitattiin puita. Vielä vuosituhannen vaihteen aikoihin oli inventointihommat monen metsäammattilaisen ensimmäisiä kesätöitä valmistumisen jälkeen. Nykyään käytetään satelliitteja.

Ei pitäisi olla vaikea selvittää, minkä verran puuta on nykyisin niillä ns. Osaran aukeilla, joille tehtiin valtavia avohakkuita aikanaan.

Menkää kysymään koppeloilta, jäniksiltä, hirviltä ja vattumadoilta, mikä on niiden mielipide avohakkuisiin. Ne nimittäin viihtyvät hyvin siinä pusikossa, joka kasvaa avohakkuualueelle muutamassa vuodessa, ja koppelonpoikueita olen nähnyt nimenomaan avohakkuualueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avohakkuita on ollut jostain 1800-luvulta alkaen, mutta vasta nyt ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, vaikka nimenomaan niiden ansiosta meillä on ne metsät, joita metsinä pidämme.

Luin tämän jo puoli tuntia sitten enkä ole vieläkään kyennyt lopettamaan nauramista. Että ihan avohakkuista meidän on kiittäminen metsiämme. Kuinka alas voi argumentointi vajota.

Miten olisi, että ihan faktojen tasolle? Tiesitkö, millaisia olivat ne metsät, jos metsätaloutta ei olisi? Ne olivat aika lailla synkkiä ryteikköjä, joiden kasvu oli olematonta ja tapahtuisi vain metsäpalo- ja myrskytuhokohteissa. Muualla puut olisivat pitkälti kuolleita, koska puillakin olisi elinikänsä. Metsässä olisi täysin toisenlainen eliöstö kuin nyt, ei välttämättä edes runsaampi, mutta selkeästi erilainen.

Moottoritiet ja rautatiet eivät pirstaloisi metsiä, ne olisivat yhtenäinen alue, välissä muutamia kyliä peltoineen. Avohakkuutahan ei olisi, joten ei olisi aukkoja kulkureiteille. Marjastus olisi harvinainen huvi, koska ikimetsissä ei valoa kaipaavia kasveja kasvaisi. Metsä olisi todella sellainen Hannun ja Kertun kulkema pelottava alue, ei mikään valoisa ja avara ulkoilureitistö, joka sitoo hiilidioksidia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tästä tutkittua tietoa, että Suomessa hakataan metsiä liikaa ja liian voimaperäisesti luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.

Ongelmana on se, että nimenomaan tästä ei ole olemassa tutkittua tietoa, on vain erilaisia laskentamalleja, joita käytetään miettien etukäteen, mikä vastaus halutaan saada. Esimerkiksi Helsingissä luonnon monimuotoisuuden tukeminen tarkoittaisi kaikkien uimarantojen sulkemista yleisöltä ja ripeää metsänistutusta. Kuka on siihen valmis?

Suomessa jos jossakin on tutkittua metsätietoja. Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi VMI tehtiin jo 1920-luvulla. Silloin tosissaan käveltiin pitkin metsiä ja mitattiin puita. Vielä vuosituhannen vaihteen aikoihin oli inventointihommat monen metsäammattilaisen ensimmäisiä kesätöitä valmistumisen jälkeen. Nykyään käytetään satelliitteja.

Ei pitäisi olla vaikea selvittää, minkä verran puuta on nykyisin niillä ns. Osaran aukeilla, joille tehtiin valtavia avohakkuita aikanaan.

Valitettavasti tutkittu metsätieto ei ole laskentamallien pohjana. Osaran aukeilla kasvaa puuta niin että kohina käy, mutta ekologien mielestä se on väärin, koska oikea laskentamalli valitsemalla voidaan todistaa, että oikeastaan siellä on edelleen kamala ja ikävä aukko, jonka vuoksi alueen eliöstö ei koskaan enää palaa ennalleen. Jostain syystä ekologiassa kaiken pitää olla ikuisesti samanlaista, muutos on aina uhka, vaikka luonnossa mikään ei ole pysyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avohakkuita on ollut jostain 1800-luvulta alkaen, mutta vasta nyt ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, vaikka nimenomaan niiden ansiosta meillä on ne metsät, joita metsinä pidämme.

Luin tämän jo puoli tuntia sitten enkä ole vieläkään kyennyt lopettamaan nauramista. Että ihan avohakkuista meidän on kiittäminen metsiämme. Kuinka alas voi argumentointi vajota.

Meillä on ne metsät, joita metsinä pidämme! Osaatko lukea?

Sinä et menisi sellaiseen 1700-lukuiseen metsään lainkaan, siellä ei maastopyörällä pääsisi liikkumaan kukaan, jalkaisinkin kulku olisi vaivalloista. Nykymetsä on jotain ihan muuta kuin metsä 300 vuotta sitten, joku 1 ha avohakkuu on aika laimea asia verrattuna 100 ha metsäpaloon.