Miltä tuntuu jos joku on rakastanut sinua ehdoitta? (Esim vanhemmat)
Itse en ole tällaista kokenut. Vanhemmille on kelvannut vain kun on käyttäytynyt/ajatellut/tuntenut tietyllä tavalla, muuten on saanut osakseen halveksuntaa ja huutoa. Siihen en edes usko, että parisuhteessa kelpaisi aina sellaisena kuin on, tietyt kriteerit pitää täyttyä tai toinen lähtee lätkimään.
Kommentit (26)
Minun vanhempani eivät osanneet rakastaa. He hyväksyivät armollisesti jos teki/suoritti jotain kuten he halusivat. Koulussa piti olla parempi kuin naapurin tyttö. Se oli äidilleni riemuvoitto.
En ole tekemisissä.
Ihanaa vertaistukea. Kun on saanut vanhemmilta huomiota vain suoritusten ja oikean, vanhempien mielentilaa mukailevan käytöksen takia, hyväksyntää hakee jatkuvasti aikuisena. Ja kun tajuaa miten hölmö kuvio oikeastaan on, ei jää jäljelle kuin tyhjä ja merkityksetön olo.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa vertaistukea. Kun on saanut vanhemmilta huomiota vain suoritusten ja oikean, vanhempien mielentilaa mukailevan käytöksen takia, hyväksyntää hakee jatkuvasti aikuisena. Ja kun tajuaa miten hölmö kuvio oikeastaan on, ei jää jäljelle kuin tyhjä ja merkityksetön olo.
Ai niin tämä vanhempien mielialaa mukaileva käytös, sen olen tajunnut olevan oma oletusasetukseni vasta näin aikuisiällä. Siirtynyt myös siihen että yrittää mukailla koko ajan kaikkien muittenkin ihmisten mielialaa ja käytöstä, mutta kappas vaan, ihmiset ei (nar sisteja) lukuunottamatta pidäkään siitä vaan pitäisikin yhtäkkiä olla hyväitsetuntoinen ja itsevarma persoona, muuten on taas vääränlainen.
En edes tiedä millainen olen "luonteeltani" koska en tiedä onko minulle ikinä edes kehittynyt mitään luonteeksi kutsuttavaa.
Ehdotonta rakkautta vanhemmilta?
Yhdyn aikaisempiin kirjoittajiin, en tiedä tuosta mitään. Armollisesti kärsittiin seuraani kun olin siivonnut ja tiskannut. Muutoin vain oltiin hiljaa tai raivottiin.
Olen suorittaja ilman omaa luonnetta. Minuus minusta tapettiin alle 5v. Kelpaa en mihinkään vanhempien mielestä ja olen raukka parka.
N45
Mä en oikein koskaan oo kokenut olleeni ehdoitta rakastettu. Olin vähän päälle 20v naimissa ja koko ajan silloinkin oli olo että oon vääränlainen vaikka kai se eksä mua jollain lailla rakasti, ehkä? (Ei ehdoitta kuitenkaan). Ainoa joka ehkä rakasti ehdoitta, oli Mummo, vaikka tietynlaista olemista hänkin edellytti.
Hyvältä, lämpimältä ja turvalliselta ennen kuin ymmärsin, että minun olisi pitänyt pitää mölyt maassani ja olla poika.