Miksi jotkut ovat niin synkkiä?
Vaikkapa lomapäivänä perheen kanss ravintolabuffassa. Nyrpeä ja kyllästynyt olemus, ihan kun jossain neuvostoliittolaisessa virastossa oltaisiin jonotettu jo useita päiviä.
Miksi?? Mikä noita ihmisiä vaivaa? Oletko
tuollainen?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen on tuollainen.
Suupielet roikkuu useimmiten polvissa
Euroopan onnellisin maa??!Sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä.
Ei tajuta, kuinka hyvin asiat täällä onkaan. Pitäisi laittaa nämä kaikki vuodeksi johonkin kehitysmaahan ilman muuta rahaa kun minkä siellä pystyvät ansaitsemaan. Voisivat arvostaa kaikkea sitä mitä köyhimmälläkin Suomessa on, eikä aina ruikuttaa miten ei ole varaa rikkaiden elämäntyyliin pitkäaikaistyöttömänä.
En osaa sanoa. Ovat kai luonnostaan näitä negatiivisia ankeuttajia.
Itse sairastan pitkäaikaista masennusta ja jaksan silti hymyillä.
Mä en ymmärrä näitä, jotka kuvittelee, että hymyilemättömyys tarkoittaa, että on synkkä olotila. En mä kotonakaan hymyile 24/7 ja silti on hyvä olo. Joillekin se buffa on ihan arkirutiini.
Vierailija kirjoitti:
Koska noiden kersojen käyttäminen ravintolassa on yhtä tuskaa.
Oltiin just lomalla puolison ja tämän lapsen kanssa ja ei kyllä naurattanut sen nirsoilun katsominen :D. Lapsen ruokiin meni varmaan 100 euroa, joista se söi ehkä 20 euron edestä ja loput jäi syömättä. Ja aina sai itse valita mitä syö. No, onneksi ei ole minun lompakosta pois.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa jonnin joutavaa kökkylää. Jauhetaan selän takana kakkulia tai tullaan vuodattamaan jotain ongelmia tms. Viestitän omalla ilmeellä ettei kannata lähestyä.
Kuinka usein perheensä kanssa syömässä olevia ihmisiä lähestytään, ellei lähestyjä ole tarjoilija?
Perheellinen ja hyvässä työssä oleva voi sairastua masennukseen. Myöskään koskaan ei voi tietää mitä kulisseissa tapahtuu. Suhde voi olla onneton, työpaikka stressaava tai muuten huono yms. Hapan naama ei myöskään aina kerro mielialasta, meille joillekin on vaan siunaantunut sellaiset kasvot. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Tuttu ihmistyyppi. Yleensä vielä sallaisia, joilla oikeita ongelmia ei olekaan, mutta silti kaikki paitsi kusi on paskaa, siis heidän mukaansa.
Raskaita ihmisiä, pyrin karttamaan. Se negatiivisuus tarttuu.
Olen päässyt menestyksekkäästi aika lailla eroon kaikista "ystävistä" negatiivisuudellani. Ja terveisenä vastavuoroisesti, että en minäkään jaksa esittää iloista ja onnellista, kun maailmassa on niin saatanasti asioita, jota vain vituttavat ja ovat päin persettä. Että parempi kun te hehhehheearjakorisevat tykitätte sydänemojeja ja kaiken mukamahtavuutta vain keskenänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen on tuollainen.
Suupielet roikkuu useimmiten polvissa
Euroopan onnellisin maa??!Sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä.
Ei tajuta, kuinka hyvin asiat täällä onkaan. Pitäisi laittaa nämä kaikki vuodeksi johonkin kehitysmaahan ilman muuta rahaa kun minkä siellä pystyvät ansaitsemaan. Voisivat arvostaa kaikkea sitä mitä köyhimmälläkin Suomessa on, eikä aina ruikuttaa miten ei ole varaa rikkaiden elämäntyyliin pitkäaikaistyöttömänä.
Miksi Suomea verrataan aina kehitysmaihin kun yritetään todistella miten hyvin asiat on täällä? Kaikille on varmasta selvää, että asiat on täällä paljon paremmin, mutta se ei silti tarkoita, ettei täällä olisi myös ihan todellisia ongelmia. Olisi paljon vakuuttavampaa jos vertailukohteina olisi muut kehittyneet maat.
Meillä pimeässä ja kylmässä kasvaneilla on hyvin ynseä ilme yleensäkin jos naama on vaan peruslukemilla.
Ei olla jenkkejä, joilla tekohymy naamalla kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Suorittaja kun ei osaa lomaillakaan.
Jep suorittajat ei osaa relata. Ex vaimo oli ja on varmaan vieläkin työn sankari. Sitä ei saa töistä pois kuin pakolla. Kerran hänellä oli paha flunssa. "kun ei ole kuumetta niin menen töihin". Kielsin että sä olet kipeä ja nyt menet lääkärille.
Piti pakottaa. Tämä kuulostaa varmasti tyhmältä mutta talutin naisen lääkäriin. Tuomio oli ehdotonta lepoa kolme vuorokautta. Lääkäri kertoi että tuollainen flunssa ilman kuumetta on vaarallista. Sillä vuoti nenä ja silmät niin että metrien päästä jokainen näki että on kipeä.
Työnsankari suorittaja olisi mennyt töihin vaikka pää kainalossa. Ainoa kerta kun olen naisen pakottanut mihinkään. Lääkäriin ja sitä kautta saikulle. Sanonpa vaan kun niin usein kaikki miehet sitä ja tota. Usko tai älä niin meitäkin on jotka oikeasti tykkää huonollakin hetkellä..
Mun perusilme vain on sellainen juro. Tilanne pahenee jos olen ajatuksissani ja kurtistan kulmia. Yleensä pidän sellaista pientä hymyä yllä ihan väkisin, koska ihmiset ei usko ettei mulla ole mikään, vaan ihan vain olen.
Suorittaja kun ei osaa lomaillakaan.