Lue keskustelun säännöt.
Kosintaa (turhaan) odottavat naiset
10.07.2022 |
Kuuntelin erästä podcastia, jossa pari kolmekymppistä naista valitteli, miten miehensä eivät ole heitä kosineet. Sanoivat, että jos miehet kuuntelevat podcastia, niin vink vink kannattaisi kosia. Kumpikin nainen on siis jo vuosia ollut yhdessä avopuolisonsa kanssa, toinen peräti kymmenen vuotta. Kummallakin naisella oli miehensä kanssa lapsi ja yhteinen asunto. Naimisiin eivät kuitenkaan ole päässeet, kun miehet eivät ole kosineet.
Mä en käsitä näitä naisia, jotka mankuvat kosinnan perään. Miksi eivät itse kosi miestään, jos kerta naimisiin meneminen on heille niin tärkeää? Ihan yhtä lailla nainen voi kosia. Ja toisekseen, jos haluaa ehdottomasti naimisiin, niin miksi ensin on hankittu se omistusasunto ja lapsi? Eikö olisi kannattanut sanoa miehelle, että sitten katsotaan omistusasuntoa ja lasta, kun on sormus sormessa?
Kommentit (341)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kysynyt varovasti mieheltä avioliitosta ja hän oli niin kauhuissaan asiasta, että hautasin heti haaveeni häistä, avioliitosta ja yhteisestä sukunimestä. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen yhdessä olin varma että haluaisin olla hänen vaimonsa ja olisin onnellinen loppu elämäni hänen kanssaan, mutta ymmärsin pian ettei hän halua minusta vaimoa ja silloin ei ole mitään järkeä mennä naimisiin. Jotain hän puhui että katsotaan myöhemmin, mutta en ole hölmö, en usko että sopivaa aikaa tulee koskaan. Jos ihminen ei ensihuumassa halua naimisiin, ei hän sitä halua myöhemminkään. Luultavasti hänelle olisi joku muu ihminen olemassa joka herättäisi sen toiveen, tai joskus on ollut.
Alan jo olla liian vanhakin morsiameksi. Minusta naimisiinmenossa ei ole mitään hienoa jos molemmat ei tahdo sitä tosissaan. Siksi en ole kosinut minäkään.
Kyllä se vieläkin vähän itkettää, mutta olen jo sinut asian kanssa enkä juurikaan ajattele sitä.
Niin, tärkeintä on että on edes joku mies sen sijaan että eläisi joko sinkkuna kaikki kulunsa itse maksaen tai löytäisi sen itselleen sopivan puolison jonka kanssa ajatukset oman elämän merkityksellisimmistä asioista ja arvoista käyvät yksiin.
Ohi meni. Olin vuosia yksin ennen kuin tavattiin eikä mies maksa mitään minun kulujani. Ajatukset ja arvot käy yksiin niin että yhteiselämä on helppoa vaikka tämän naimisiinmenon olenkin päättänyt unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jestas millaisia suhteita ja maailmankuvia täällä palstalla ihmisillä on. Kai avioliitosta voi ihan keskustella parisuhteessa, niin kuin kaikesta muustakin? Ja mitä ihmeen höpötystä jostain seksin tai avioliiton avaimista, te ette ilmeisesti elä normaaleissa tasavertaisissa parisuhteissa?
Näin se yksinkertaisesti vaan menee, naiset päättää kenen kanssa panee, miehet päättää kenen kanssa seurustelee.
Naiset on ihan itse halunneet nykyisenlaisen kuvion voimaan saattaessaan, että näiden avainten hallussapito on sukupuolten välillä korostunut voimakkaasti entiseen verrattuna, jolloin ei vielä ihan tosta vaan voinut erota, eli rikkoa sopimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut
Jospa nainen onkin se varakkaampi ja enemmän tienaava?
Harvinaista, ja tämmöinen nainen tuskin myöskään suostuisi siihen, että avioon mennään sitten yhtälailla ilman avioehtoa koska "etkö sä luota muhun" yms. paskaa..?
Kuin monesti oot kuullut, että mies oliskin vienyt puolet naisen omaisuudesta erossa?
Aivan, ei sellaista tapahdu melkein koskaan.
Kuinka monesti on kuultu, että nainen on vienyt puolet miehen omaisuudesta? Se ositus kun tehdään edelleenkin yhteisestä omaisuudesta.
Täällä tuntuu olevan oletus, että suomalaiset miehet ovat hyvinkin vaurasta porukkaa. Todellisuudessa avioliittoon mennään edelleen pääsääntöisesti siinä elämänvaiheessa, ettei kummallakaan ole mainittavaa omaisuutta. Se omaisuus on lähinnä yhteinen asunto ja naimisiin mentäessä siitäkin suurimman osan omistaa vielä pankki.
Miksi ihmeessä Tilastokeskuksen mukaan esim. 30v ikäinen mies on vauraampi kuin samanikäinen nainen, jos ei muka ole mainittavaa omaisuutta?
Ositus tehdään yhteisestä omaisuudesta ja jos nainen on rahaton, miehellä on 50 000 e, niin kyllä se kirpaisee antaa toiselle 25 000 e vain siksi, että on erehtynyt vihille.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus. Harva nainen suostuu siihen, että kosinnan jälkeen tehdään samantien avioehto valmiiksi (mikä on mun, se on mun ja mikä on sun, se on sun) sekä käydään läpi mahdollisten lasten aiheuttamien kulujen tasaaminen. Jos nainen haluaa jäädä hoitamaan lasta oman vanhempainvapaajaksonsa jälkeen, niin hän kustantaa tuolta ajalta edelleen puolet kuluista, koska on tehnyt valinnan hoitaa lasta jne.
Nainen haluaa vain kosinnan, prinsessahäät - ja ehdottomasti puolet miehen omaisuudesta, mielellään vähän enemmän.
Miksi sinulla on kuvitelmana että kaikki miehet ajattelevat esimerkiksi lapsen hoidosta tuolla tavalla? Että jos nainen haluaa jäädä hoitamaan vanhempainvapaan jälkeen niin se on hänen oma menonsa? Oletko tietoinen että on myös miehiä jotka ymmärtävät että vanhempainvapaiden päätyttyä lapsi on vielä todella pieni eikä kuulu mihinkään hoitopaikkaan vaan kotiin vanhemman kanssa.
Oman mieheni mielestä lasta tulee hoitaa kotona jopa 3-vuotiaaksi asti ja tästä juteltiin toki jo ennen lasten tekoa. Hän on itsekin ollut kotona jonkun verran, mutta tehnyt hyvin selväksi alusta asti että on huomattavasti paremmin tienaavana valmis kustantamaan sen että minä voin olla kotona. Ei kaikilla miehilläkään ole oma napa ja oma vaurastuminen ensisijainen tavoite, joillekin koko tienaaminen on sitä varten että voi tarjota hyvän elämän lapsille ja perheelle.
Sitten on tuollaisia omaa napaa tuijottavia kuten tuon lainatun kommentin kirjoittaja, jotka oikein saavat hämmentymään... Että onko heillä perheessä jotenkin kaksi eri yksikköä? On mies erikseen (miksi h*tissä on edes lähtenyt perhettä perustamaan tuolla ajatuksella??) ja sitten on äiti ja sen lapset...
Tiedän muutaman tällaisen pariskunnan, joissa mies ei kosi naisen toiveesta huolimatta. Kaikille noille miehille yhteistä on se, että ovat muutenkin flegmaattisia ja sellaisia "perässä vedettävän" oloisia. Naiset sisustavat kodit ja haluavat lapsen, miehet peesaavat. Naiset touhottavat asioista ja miehet seuraavat perässä, jos sattuu huvittamaan. Yleensä nuo miehet keskittyvät omiin kavereihinsa ja harrastuksiinsa. Koska nainen ei halua olla itse se, joka kosii, jää kosinta saamatta, kun mies ei halua kosia/ei saa asiaa aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika epätoivoista. Tuntuuko se kosinta sitten kivalta, jos mies on painostettuna siihen ryhtynyt? Jos mies ei tajuaisi kosia minua oma-aloitteisesti melko pian (vuoden sisään) suhteen alettua, toteaisin, että ehkä tämä ei ole sitä mitä minä haen ja etsisin miehen, joka on kanssani samalla sivulla.
Vuoden seurustelun jälkeen sua pitää kosia?
Ei helvetti, eihän se aika riitä ollenkaan näkemään sun todellista karvaa, arviointijakson pitää kestää vuosia nykyään, koska eroaminenkin on tehty niin helpoksi, ilmoitusluontoiseksi asiaksi.
Eli yksin jäät, tai sit otat jonkun hönöpöksyn joka on valmis antamaan avaimensa sulle noin lyhyen jakson jälkeen.
Ei pidä, mutta teen siitä sitten omat johtopäätökseni. Uskon että jos ihminen tuntuu oikealta, ei tarvita mitään vuosien arviointijaksoa.
Joo, se on useimmille naisille tyypillistä, että kaikki päätökset tehdään tunne-pohjalta, pragmaattisuudesta ei tietoakaan.
Joo ja miehet sitten laskelmoi myös ihmissuhteissa. Mitäpä muutakaan voi jos ei tunteita ole olemassakaan.
Joku kommentoi siitä, että miehellä on jotain suunnitelmia kosinnan suhteen ja siksi ei halua itse kosia, kun mies on sanonut kosivansa:
Ihan oikeasti, en tiedä yhtään miestä, joka olisi suunnitellut kosinnaksi jonkun suuren spektaakkelin. Tyyliä kosin avovaimoani 2.2.22 klo 22.22 Roomassa ilotulitusraketteja katsellessa ja avovaimon lempiartistin soittaessa akustista livekeikkaa vain meille kahdelle. Suurin osa kosinnoista on luokkaa "varaan pöydän hyvästä ravintolasta ja kosin ennen jälkiruokaa" tai "kosin lomamatkalla rannalla auringonlaskua katsellessa". Ei mitään suuria, vuosikausia kestäviä valmisteluita. Ihan tekosyy tuo, että kosinnan valmistelu vaatisi vuosikausia aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut
Siksipä suosittelenkin naisille vielä nykyaikanakin seksistä pidättäytymistä ennen avioliittoa. Jos se miehen näkökulma muuttuisi. Ellei muutu, tyytyköön omaan käteen.
Näin se kuuluu mennäkin, nainen pitää avaimia seksiin, mies pitää avaimia perheeseen/seurusteluun.
Perheavaimet ovat biologisista syistä naisella. Ja jos haluaa naimisiin, ei tehdä lapsia avoliittoon. Pitää osata turvata selustansa.
Seksin avaimet ovat biologisista syistä naisella. Päätös avioliitosta on yleensä yhteinen ja lapsen yrittäminenkin, jos pari yhdessä siitä haaveilee.
Joo, nekin. Kannattaa olla kranttu sekä seksin että puolison suhteen.
Mikä ettei, jos tuollaiseen kranttuiluun on varaa. Minä miehenä olen ottanut sen, jonka joskus saan. Ei ole ollut varaa valita.
Olen ymmärtänyt, että miehille parisuhde on joka tapauksessa elämänlaatua kohentava asia. Naisen kannattaa olla kranttu, ettei valitse huonosti, sillä elämä yksinkin on hyvää.
No se on täysin yksilöllistä, ihan yhtälailla voi yleistää toiseen suuntaan ja sanoa että elämänlaatu miehellä heikkenee parisuhteen myötä.
Tästähän on meemejä ja muita vitsejäkin vaikka kuinka paljon.
Naisen kranttuilun mahdollistaa ainoastaan se, että nykyään puolison voi tosta vaan ilmoitusluontoisesti korvata valtion pohjattomalla säkillä, kun tämä säkki viedään pois, huomaat hetkessä miten sössötykset yksin elämisen autuudesta katoaa julkisesta keskustelusta käytännössä kokonaan.
Meemit ja vitsit eivät päivitä ihan oikeaa tehtyä tutkimusta, jossa on todettu avioliiton parantavan miehen elämänlaatua ja heikentävän puolestaan naisen elämänlaatua.
Toisin oli ihanalla 80 luvulla kirjoitti:
Minä naisena halusin naimisiin ennenkuin perhe perustettiin. Se oli ja on mielestäni merkki siitä, että molemmat haluavat elää perheenä, jossa kaikilla on sama sukunimi. Maailma on muuttunut niistä ajoista ja en ota kantaa siihen, mikä on oikein tai väärin. Tuntuu, että nykyaikana miehet eivät halua sitoutua oikeasti ja vastuu perheestä pelottaa. Tinderistä voi aina katsoa uuden, jos joku asia alkaa parisuhteessa harmittamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että tässä on yritetty tehdä sisältöä ohjelmaan oman kokemuksen kautta, joka ei pidä edes paikkaansa. Vaikea kuvitella, että tuollaisella alalla olevat naiset eivät saisi suutaan auki, etenkin kun siitä vielä ohjelmassaan puhuvat.
Metsään meni, kuten tämänkin ketjun vastauksista huomaa. Harvalla naisella on samaistumispintaa tähän. Miehen yllättävä kosinta ei ole enää tätä päivää, vaan avioliitto on yksi asia mikä keskustellaan yhdessä. Lisäksi yhä useammat eivät edes halua avioliittoon, koska eivät näe sen tuovan valmiiksi vakinaistuneeseen suhteeseen mitään lisäarvoa.
Ei tietenkään se tuo suhteeseen mitään lisäarvoa, sehän on juridinen sopimus! Vaikka toki avioliittoon mennään rakkaudesta ja halusta sitoutua toisiinsa, niin pitäisi silti pitää mielessä että avioliitto on ennen kaikkea puolison ja perheen turvaksi.
Häät ovat sitten aivan oma kuvionsa, eikä niitä pitäisi ollenkaan sotkea tähän avioliittokeskusteluun.
Kun sen juridisen sopimuksen voi hoitaa ilman avioliittoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut
Jospa nainen onkin se varakkaampi ja enemmän tienaava?
Harvinaista, ja tämmöinen nainen tuskin myöskään suostuisi siihen, että avioon mennään sitten yhtälailla ilman avioehtoa koska "etkö sä luota muhun" yms. paskaa..?
Kuin monesti oot kuullut, että mies oliskin vienyt puolet naisen omaisuudesta erossa?
Aivan, ei sellaista tapahdu melkein koskaan.
Kuinka monesti on kuultu, että nainen on vienyt puolet miehen omaisuudesta? Se ositus kun tehdään edelleenkin yhteisestä omaisuudesta.
Täällä tuntuu olevan oletus, että suomalaiset miehet ovat hyvinkin vaurasta porukkaa. Todellisuudessa avioliittoon mennään edelleen pääsääntöisesti siinä elämänvaiheessa, ettei kummallakaan ole mainittavaa omaisuutta. Se omaisuus on lähinnä yhteinen asunto ja naimisiin mentäessä siitäkin suurimman osan omistaa vielä pankki.
Miksi ihmeessä Tilastokeskuksen mukaan esim. 30v ikäinen mies on vauraampi kuin samanikäinen nainen, jos ei muka ole mainittavaa omaisuutta?
Ositus tehdään yhteisestä omaisuudesta ja jos nainen on rahaton, miehellä on 50 000 e, niin kyllä se kirpaisee antaa toiselle 25 000 e vain siksi, että on erehtynyt vihille.
Otsikoiden sijasta kannattaa lukea koko tutkimus ennen kuin perustelee sillä mitään. 30 v. ikäisten miesten ja naisten vauraus ei eroa juurikaan toisistaan. Eli miehillä ei todellakaan ole tuossa ikävaiheessa mitään mainittavaa omaisuutta.
Ja ylipäätään, miksi on aina oletus, että nainen olisi rahaton? Samassa tutkimuksessa todetaan, että naisten varallisuusero miehiin (kaikki ikäryhmät mukaan luettuina) on vain 20 % pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä aika hirvittävää ajatella että osa naisista ei koe miehen rakastavan ilman avioliiton mukana tulemaa rengastamista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että tässä on yritetty tehdä sisältöä ohjelmaan oman kokemuksen kautta, joka ei pidä edes paikkaansa. Vaikea kuvitella, että tuollaisella alalla olevat naiset eivät saisi suutaan auki, etenkin kun siitä vielä ohjelmassaan puhuvat.
Metsään meni, kuten tämänkin ketjun vastauksista huomaa. Harvalla naisella on samaistumispintaa tähän. Miehen yllättävä kosinta ei ole enää tätä päivää, vaan avioliitto on yksi asia mikä keskustellaan yhdessä. Lisäksi yhä useammat eivät edes halua avioliittoon, koska eivät näe sen tuovan valmiiksi vakinaistuneeseen suhteeseen mitään lisäarvoa.
Ei tietenkään se tuo suhteeseen mitään lisäarvoa, sehän on juridinen sopimus! Vaikka toki avioliittoon mennään rakkaudesta ja halusta sitoutua toisiinsa, niin pitäisi silti pitää mielessä että avioliitto on ennen kaikkea puolison ja perheen turvaksi.
Häät ovat sitten aivan oma kuvionsa, eikä niitä pitäisi ollenkaan sotkea tähän avioliittokeskusteluun.
Kun sen juridisen sopimuksen voi hoitaa ilman avioliittoakin.
Niin toki, mutta ihan kaikkea ei. Leskeneläke jää saamatta, sitä ei voi sopia. Ja avioliitto on helpoin tapa tehdä ne sopimukset kerralla.
Leskeneläkettä voi saada myös avoliitossa, enkä näe sopimusten määrässä mitään eroa avioliitto + avioehto vs. avoliitto ja juridinen sopimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut
Siksipä suosittelenkin naisille vielä nykyaikanakin seksistä pidättäytymistä ennen avioliittoa. Jos se miehen näkökulma muuttuisi. Ellei muutu, tyytyköön omaan käteen.
Näin se kuuluu mennäkin, nainen pitää avaimia seksiin, mies pitää avaimia perheeseen/seurusteluun.
Perheavaimet ovat biologisista syistä naisella. Ja jos haluaa naimisiin, ei tehdä lapsia avoliittoon. Pitää osata turvata selustansa.
Seksin avaimet ovat biologisista syistä naisella. Päätös avioliitosta on yleensä yhteinen ja lapsen yrittäminenkin, jos pari yhdessä siitä haaveilee.
Joo, nekin. Kannattaa olla kranttu sekä seksin että puolison suhteen.
Mikä ettei, jos tuollaiseen kranttuiluun on varaa. Minä miehenä olen ottanut sen, jonka joskus saan. Ei ole ollut varaa valita.
Olen ymmärtänyt, että miehille parisuhde on joka tapauksessa elämänlaatua kohentava asia. Naisen kannattaa olla kranttu, ettei valitse huonosti, sillä elämä yksinkin on hyvää.
No se on täysin yksilöllistä, ihan yhtälailla voi yleistää toiseen suuntaan ja sanoa että elämänlaatu miehellä heikkenee parisuhteen myötä.
Tästähän on meemejä ja muita vitsejäkin vaikka kuinka paljon.
Naisen kranttuilun mahdollistaa ainoastaan se, että nykyään puolison voi tosta vaan ilmoitusluontoisesti korvata valtion pohjattomalla säkillä, kun tämä säkki viedään pois, huomaat hetkessä miten sössötykset yksin elämisen autuudesta katoaa julkisesta keskustelusta käytännössä kokonaan.
Meemit ja vitsit eivät päivitä ihan oikeaa tehtyä tutkimusta, jossa on todettu avioliiton parantavan miehen elämänlaatua ja heikentävän puolestaan naisen elämänlaatua.
Laitappa kuule ihmeessä linkkiä tähän tutkimukseen, sen verran hämmästyttävän ristiriitaiset tulokset.
"Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut"
Ja:
"Jospa nainen onkin se varakkaampi ja enemmän tienaava?"
Täällä näkyy olevan joku syvästi katkeroitunut henkilö purkamassa pahaa oloaan. Nähtävästi saanut kynsilleen pahemman kerran, pahoillani siitä.
Niin, meillä minä olen se enemmän tienaava. Olen siis nainen.
Olemme olleet yhdessä reilut 10 vuotta ja yhdeksän niistä asuttu yhdessä.
Asunto on hankittu puoliksi, työskentelemme samassa firmassa minä korkeammassa asemassa joten tienaan enemmän.
Meistä kumpikaan ei ole ollut innostunut menemään avioon. Kihloissa on oltu hieman yli kaksi vuotta.
Kummallakin omat tilit, kumpikin osallistuu tasavertaisesti kuluihin ja menoihin. Jos toinen hankkii jotain itselleen, se on hänen.
Lapsia ei kumpikaan halua. Se asia on puhuttu jo aika päiviä sitten.
Meillä on talon osto kiikarissa lähivuosina ja silloin ehkä- mutta vain ehkä - menenmme vihille. Se on vielä suunnittelu- ja miettimisasteella. Avioehto on itsestäänselvyys jos vihille mennään. Varautumisessa ei ole mitään väärää eikä pahaa, se on viisautta.
Olemme 31- ja 32 vuotiaat, mies nuorempi. Avioliitton menosta sovitaan keskenämme, mitään prinsessahäitä kumpikaan ei kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut
Entäs jos naisella on enemmän omaisuutta kuin miehellä? Silloinhan asetelma kääntyy toisin päin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin oli ihanalla 80 luvulla kirjoitti:
Minä naisena halusin naimisiin ennenkuin perhe perustettiin. Se oli ja on mielestäni merkki siitä, että molemmat haluavat elää perheenä, jossa kaikilla on sama sukunimi. Maailma on muuttunut niistä ajoista ja en ota kantaa siihen, mikä on oikein tai väärin. Tuntuu, että nykyaikana miehet eivät halua sitoutua oikeasti ja vastuu perheestä pelottaa. Tinderistä voi aina katsoa uuden, jos joku asia alkaa parisuhteessa harmittamaan
Ketä/mikä on mielestäsi syyllinen siihen, ettei miehet halua enää sitoutua?
Nykyajan nuorilla on tosi tärkeätä oma aika. Siitä ei oltaisi valmiita millään luopumaan, edes siksi aikaa, kun lapset on pieniä. Lapseni perheessä käydään kovaa taistelua siitä, kuka milloinkin saa viettää omaa aikaa. Nykyään ei puhuta susi pareista niinkuin ennen eli ei ole sellaista yhteiskunnallista painetta virallistaa suhdetta. Lisäksi nykynuoret ovat jollain tapaa päässeet helpommalla, kun heillä ei ole sodan aikana syntyneitä vanhempia, jotka laittoivat lapsensa töihin 14 -15 vuotiaana. Ja tämä sama näkyy siinä armeijan keskeyttäneiden määrässä, mitä nykyään on. Avioliitto on sitoumus, mihin ei kaikki nuoret miehet pysty.
Pystyisi toki, mutta harvempi nykyään haluaa pistää nimeään niin paskaan soppariin mitä avioliitto nykypäivänä on.
Moni mies on jo poikana saanut isältään neuvon "älä mene koskaan naimisiin", usein tämä neuvo tulee siinä vaiheessa kun isä tekee eroa äidistä ja pääsee siis itse näkemään sen kaiken ihan aitiopaikalta.
Minä vaan mutuilen, että miehet jotka puhuu kosinnasta eivätkä silti kosi, ovat väärän kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut
Jospa nainen onkin se varakkaampi ja enemmän tienaava?
Harvinaista, ja tämmöinen nainen tuskin myöskään suostuisi siihen, että avioon mennään sitten yhtälailla ilman avioehtoa koska "etkö sä luota muhun" yms. paskaa..?
Kuin monesti oot kuullut, että mies oliskin vienyt puolet naisen omaisuudesta erossa?
Aivan, ei sellaista tapahdu melkein koskaan.
Kuinka monesti on kuultu, että nainen on vienyt puolet miehen omaisuudesta? Se ositus kun tehdään edelleenkin yhteisestä omaisuudesta.
Täällä tuntuu olevan oletus, että suomalaiset miehet ovat hyvinkin vaurasta porukkaa. Todellisuudessa avioliittoon mennään edelleen pääsääntöisesti siinä elämänvaiheessa, ettei kummallakaan ole mainittavaa omaisuutta. Se omaisuus on lähinnä yhteinen asunto ja naimisiin mentäessä siitäkin suurimman osan omistaa vielä pankki.
Miksi ihmeessä Tilastokeskuksen mukaan esim. 30v ikäinen mies on vauraampi kuin samanikäinen nainen, jos ei muka ole mainittavaa omaisuutta?
Ositus tehdään yhteisestä omaisuudesta ja jos nainen on rahaton, miehellä on 50 000 e, niin kyllä se kirpaisee antaa toiselle 25 000 e vain siksi, että on erehtynyt vihille.
Otsikoiden sijasta kannattaa lukea koko tutkimus ennen kuin perustelee sillä mitään. 30 v. ikäisten miesten ja naisten vauraus ei eroa juurikaan toisistaan. Eli miehillä ei todellakaan ole tuossa ikävaiheessa mitään mainittavaa omaisuutta.
Ja ylipäätään, miksi on aina oletus, että nainen olisi rahaton? Samassa tutkimuksessa todetaan, että naisten varallisuusero miehiin (kaikki ikäryhmät mukaan luettuina) on vain 20 % pienempi.
Otsikoiden sijaan luin tilastotietoja taulukosta ja siellähän se on ihan selkeästi osoitettu, että 30v ikäryhmässä miehillä on enemmän omaisuutta kuin naisilla, ei se fakta muuksi muutu, vaikka miten selität, että on naisillakin jotain. Varmasti on, mutta kenkiä ja merkkilaukkuja ei tilastoissa erikseen lasketa omaisuuteen. Ehkä pitäisi.
Naisten varallisuusero on huomattava, jos ottaa huomioon sen, että miehillä ja naisilla on samanlaiset mahdollisuudet omaisuuden kartuttamiseen. Miksi naiset luottavat, että mies on se, joka tuo talouteen varallisuutta?
Joo, se on useimmille naisille tyypillistä, että kaikki päätökset tehdään tunne-pohjalta, pragmaattisuudesta ei tietoakaan.