Avioero uusperheessä

Vierailija kirjoitti:

Todella vaikea tilanne ja outoa, että mies nyt yhtäkkiä ei halua olla missään tekemisissä lapsipuolen kanssa. Herää kysymys että onko oikeasti niin psykopaatti että on voinut vuosia esittää välittävänsä lapsesta? Tuon perusteella herää iso huoli siitä, miten hän hoitaa biologisen lapsensa kun äiti ei ole paikalla. Hakisin lapselle keskusteluapua myös kodin ulkopuolelta. Voisiko koulukuraattori tai psykologi auttaa kun kyseessä on kuitenkin lapselle niin iso menetys että voi helposti vaikuttaa myös koulunkäyntiin.

Et voi olla tosissasi, sano ettet ole? Eihän isäpuoli ole oikea vanhempi lapselle eikä missään nimessä velvollinen hoitamaan tätä.

On vain plussaa jos kykenee luomaan positiivisen suhteen, mutta sitä ei voi kuuna päivänä verrata rakkauteen mikä vanhemmalla on omaa lastaan kohtaan.

Hyvin harva haluaa ja pystyy olla isäpuoli/äitipuoli, ja se että psykopaatiksi sellaista nimität on täysin sairasta.

Minä en koskaan haluaisi toisen naisen lasta kotonani katsella saati hoitaa säännöllisesti, leikkiä perhettä. Omat lapset ovat omia ja heitä rakastan yli kaiken.

Lapsi tietää,että hänellä on olemassa biologinen isä ja ettei tämä ole kuvioissa. Tämä tuleva ex-mieheni on aktiivisesti ottanut lasta elämäänsä, itse sanonut lapselle että lapsi voi kutsua häntä isiksi jos haluaa, leikkinyt ja halaillut, sanonut lapselle että rakastaa tätä jne.

Olen nyt jälkikäteen miettinyt miehen käytöstä ja todennut, että mies on vähentänyt vuorovaikutusta lapsenkin kanssa samalla kun on etäännyttänyt minua itsestään. Kaiken pahantuulisuuden, poissaolevan olemuksen jne.olen laittanut työstressin piikkiin, vaikka todellisuudessahan mies valmisteli mielessään eroa.

Vaikea tilanne. Millaiset välit sinulla on mieheen? Voisiko hänen kanssaan keskutella tuosta ja korostaa että mies on tärkeä ap:n lapselle. Kuitenkin ilmeisesti joku 10 vuotta asuttu perheenä ja lapsen muistot rakentuneet tältä ajalta (tuskin siis juuri muistaa aikaa ennen isäpuoltaan). Ei pelkkä verisukulaisuus isää tai äitiä tee, vaan nimenomaan läsnäolo lasten elämässä.

Itseäni ärsyttää suunnattomasti ap:n kaltaiset naiset, jotka yrittävät sälyttää vastuun tekemisistään muille. Ymmärrän miestä täysin, itse en ikipäivänä olisi kyennyt edes ottamaan vierasta lasta kotiini asumaan.

No ihminen, joka pystyy näin toimimaan. Ei ole koskaan ollut rakastava. Eli älä selitä.

Kannattaa tehdä lapsia usealle miehelle. Olen kärsinyt samasta tilanteesta koko elämäni. En tunne biologista isääni lainkaan, isäpuoli oli vauvasta 12-vuotiaaksi kunnes häippäsi. Pidin häntä isänä kuten siskonikin. Minulla on kaksi pikkusisarusta jota isäpuoli halusi tavata. Mä oli se ä p ärä jota ei kukaan halunnut, ei otettu viikonloppuisin, ei lomille, ei reissuja, ei mitään. Ja se kuvittaa koko ongelmaisen elämäni.

N48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella vaikea tilanne ja outoa, että mies nyt yhtäkkiä ei halua olla missään tekemisissä lapsipuolen kanssa. Herää kysymys että onko oikeasti niin psykopaatti että on voinut vuosia esittää välittävänsä lapsesta? Tuon perusteella herää iso huoli siitä, miten hän hoitaa biologisen lapsensa kun äiti ei ole paikalla. Hakisin lapselle keskusteluapua myös kodin ulkopuolelta. Voisiko koulukuraattori tai psykologi auttaa kun kyseessä on kuitenkin lapselle niin iso menetys että voi helposti vaikuttaa myös koulunkäyntiin.

Et voi olla tosissasi, sano ettet ole? Eihän isäpuoli ole oikea vanhempi lapselle eikä missään nimessä velvollinen hoitamaan tätä.

On vain plussaa jos kykenee luomaan positiivisen suhteen, mutta sitä ei voi kuuna päivänä verrata rakkauteen mikä vanhemmalla on omaa lastaan kohtaan.

Hyvin harva haluaa ja pystyy olla isäpuoli/äitipuoli, ja se että psykopaatiksi sellaista nimität on täysin sairasta.

Minä en koskaan haluaisi toisen naisen lasta kotonani katsella saati hoitaa säännöllisesti, leikkiä perhettä. Omat lapset ovat omia ja heitä rakastan yli kaiken.

Jos on käyttäytynyt rakastavan läheisen tavoin ja erossa katkaisee liinat kokonaan, niin kyllä kuulostaa mustakin epänormaalilta ihmiseltä, jonka tunne-elämässä vikaa.

Oma isäni oli läheinen äitipuolelleen ja mulle tuo äitipuoli kuin mummi. Ei katkennut suhde ukkini kuolemaan. Samoin setäni säilytti yhteyden ex-vaimonsa lapsiin eronkin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ärsyttää suunnattomasti ap:n kaltaiset naiset, jotka yrittävät sälyttää vastuun tekemisistään muille. Ymmärrän miestä täysin, itse en ikipäivänä olisi kyennyt edes ottamaan vierasta lasta kotiini asumaan.

Eikös mies ihan itse ole vuosikausia rakentunut läheistä suhdetta lapseen ja asunut tämän kanssa? Miten ap on tästä vastuussa. Miehenhän olisi pitänyt heti alussa tehdä selväksi, ettei halua "vieraita lapsia kotiinsa", jos näin kerran oli? Eli ilmeisesti tästä ei kuitenkaan ollut kyse.

Tämän kuvion suurin alisuorittaja on se biologinen isä. Eihän uuden puolison rooli olisi niin merkittävä ja ero niin hankala lapselle, jos molempiin biovanhempiin olisi hyvä suhde. 

Ongelma syntyy, kun ihmiset alkavat jotenkin kompensoida uusilla kumppaneilla biovanhempien tai biologisten isovanhempien puutteita.

Voi luoja miten kukaa jaksaa säätää jonku miehen takia uusperhekuvioita tai yleensäkkään mitään uusperhekuvioita.itse en rupeaisi yhdellekkään uuden miehen lapsille miksikään puoliäidiksi.

Vierailija kirjoitti:

Älä tee sitä virhettä, että otat seuraavan miehen elämääsi. Pärjäile niiden kahden lapsesi kanssa, tukien ensimmäistä lastasi suurella rakkaudella. Tsemppiä!

Ei taida onnistua aloittajan kaltaiselta k-karuselligibbonilta.

Mikäli tämä ei ole provo, niin juttelepa sen miehen kanssa vielä. Sano että sinä kyllä maksat kaikki kulut jotka miehelle tulee tästä sinun lapsesi tapaamisesta. Monesti miehet eivät halua nimen omaan maksaa exälle, tai exän entisistä lapsista eron jälkeen, mutta muuten olisivat mielellään tekemisissä.

Nuo ovat ikäviä juttuja.

Olen myös kuullut siitä, että on eletty uusperheenä vuosikausia ja bonusisä on elättänyt vaimonsa lapsia ja "sijoittanut" suuren summan rahaa vuosien aikana heihin, ja sitten kun vanhemmille tulee ero, eivät bonuslapset halua olla missään tekemisissä entisen bonusisän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja miten kukaa jaksaa säätää jonku miehen takia uusperhekuvioita tai yleensäkkään mitään uusperhekuvioita.itse en rupeaisi yhdellekkään uuden miehen lapsille miksikään puoliäidiksi.

Onko tämä nyt jo kolmas vai neljäs samanlainen viesti jonka kirjoitat. Kuulostaa siltä, ettei sulla tosiaan ole mitään parisuhdekuvioita ollut aikoihin. Tosin kuulostaa myös siltä ettei se syy taida olla niissä miehissä tai heidän lapsissaan..

Niin, hän kun oikeasti ei ole miehesi lapsi. Toivottavasti et ole sellaista lapselle mennyt väittämään.

Mies on siis itse kaikki nämä vuodet antanut lapsen ymmärtää, että lapsi voi pitää häntä isänään. Sanonut lapselle, että sano vain isiksi jne.

Vierailija kirjoitti:

Tuo lienee aika tavallista. Vaatii suurta sydäntä mieheltä jatkaa myös ei biologisen tapaamista eron jälkeen. Sinun täytyy vaan sanoa että hän oli osa meidän perhettä, mutta hän ei ole sinun isäsi, oli vaan isän roolissa.

Tai sitten vaatii vain normaalin sydämen, joka niin monelta puuttuu.

Pysy lapsinesi kaukana sellaisesta paskaläjästä.

XX

Mä en ole koskaan kuullut, että ex-puoliso olisi ollut eron jälkeen tekemisissä ex-puolisonsa lasten kanssa.