Lue keskustelun säännöt.
Mieheni kummisetä lahjoitti miehelleni 60k asuntoon, nyt eroamme..
09.07.2022 |
Mentyämme naimisiin mieheni edesmennyt kummisetä lahjoitti miehelleni 60000€ yhteisen ensimmäisen asuntomme ostoon. Sillä maksettiin käsiraha ja olemme lyhentäneet yhteistä asuntolainamme viimeiset 15v, ja asunto alkaa olla maksettu. Ero edessä ja ositus. Jättäisitkö ko 60000€ suoraan miehellesi ja jakoon tämän jälkeen jäävä osuus. Tuolloin lahjasta ei tehty mitään sopimusta tms että on vain miehelleni, kuitenkin joku moraalinen ääni tässä soi. On kuitenkin mielestäni selvää että kummisetä halusi tukea mieheni tulevaa elämää. Itse mietin että on ihan ok että osituksessa tämä 60000€ jää suoraan miehelleni seuraavaan elämnvaiheeseen avuksi. Onko jotain näkökulmia mitä en tajua?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi taloa noilal spekseillä. Joko yhdessä oikeasti, tai sitten vain toisen omistuksessa.
Silloin kun ollaan nuoria ja rakastuneita ei ajatella kovin pitkälle asioita. Vanhana katkerana tekisit asiat toisin. Sen takia se kumppaninkin löytäminen on vaikeaa vanhana toisilla
No se on sitten voivoi jos ei ota oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan selvää. Sitten löytää itsensä tilanteista joissa ei halua olla, ja se on ihan oma valinta se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi, mun mielestä se olis vaan miehen rahaa. Etenkin jos meillä olisi yhteisiä lapsia, niin lasten hyväksi ne rahat, toivon mukaan, jotenkin päätyisi.
Sitten jos epäilisin miehen holtittomaksi muuttuneen elämän myötä menettävän omaisuutensa, niin en jättäisi hänelle.
Jos yhteisiä lapsia ei olisi nii ei kuuluisa mulle toi raha. Paitsi jos olisin yhteiselon aikana sijoittanut muuten perhe-elämään huomattavasti enemmän kuin mies tai jos hän olisi kohdellut todella törkeesti. Mutta siinäkin kohti miettisin tarkkaan.
Jos on noin selkeästi toiselle lahjaksi annettu, niin rahansa pitäköön.
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle asiakkaalleni ilman muuta sanoisin, että ositettavaan omaisuuteen kuuluu enkä suosittelisi osituksen ulkopuolelle jättämistä. Jos asiakas kuitenkin haluaa, että jätetään osituksen ulkopuolelle, niin tottakai silloin sitten niin.
asianajaja
Miksi? Miksi sinun pitää olla ahne, ihmisten välejä sotkeva lokki, jos asiakas ymmärtää kokonaisuuksia paremmin, eli esim. mikä on ollut lahjanantajan tarkoitus?
Varmaan siksi kun oma palkkio kasvaa ja asianajajat on ahneita paskiaisia. Parempi sopia asiat ilman niitä.
Ei asianajajan palkkio kasva tai laske ap:n kertomassa tilanteessa eli otetaanko kyseinen 60k ositukseen vai jätetäänkö ulkopuolelle.
Samalla tavalla siinä osituslaskelmat ja asiakirjat laaditaan.
Homma nyt vaan menee niin, että meidän asianajajien toimintaa säännellään erittäin tiukasti ja myös valvotaan. Meidän TÄYTYY kertoa aina päämiehelle eri vaihtoehdot, sillä se on meidän työtä. Jos lähdettäisiin tuosta vaan suosittelemaan, että osituksen ulkopuolelle ja päämies myöhemmin tajuaa, että se olikin hänen kannaltaan epäedullinen ratkaisu, niin mitäpä päämies tekee: Kantelun AA-liitolle asianajajan toiminnasta, josta sitten koituu seuraamuksia, mikäli on toimittu puutteellisesti.
Kukaan asianajaja ei ehdoin tahdoin halua huomautusta, varoitusta, seuraamusta tai viimeisimpänä erottamista liitosta.
asianajaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tasajaossa kai oleellista, kuinka paljon kumpikin teistä on maksanut. Jos miehen osuuteen kuuluu 60 000 e, ovatko kummisetä ja mies maksaneet vaikka 60 000 e + 80 000 e ja sinä 80 000 e?
Jos kummisetä ja mies ovat maksaneet vaikka 60 000 e + 40 000 e ja sinä 100 000 e, molempien osuus on puolet.
Muu on sitten erossa sovittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi taloa noilal spekseillä. Joko yhdessä oikeasti, tai sitten vain toisen omistuksessa.
Silloin kun ollaan nuoria ja rakastuneita ei ajatella kovin pitkälle asioita. Vanhana katkerana tekisit asiat toisin. Sen takia se kumppaninkin löytäminen on vaikeaa vanhana toisilla
No se on sitten voivoi jos ei ota oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan selvää. Sitten löytää itsensä tilanteista joissa ei halua olla, ja se on ihan oma valinta se.
Joo hyvä se vanhana on jeesustella ja olla muka viisas. Ei nuoret mieti asioita niin että eroavat myöhemmin. Sitten tehdään avioehtoja myöhemmin ja siitä ei jää kenellekkään hyvä fiilis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle asiakkaalleni ilman muuta sanoisin, että ositettavaan omaisuuteen kuuluu enkä suosittelisi osituksen ulkopuolelle jättämistä. Jos asiakas kuitenkin haluaa, että jätetään osituksen ulkopuolelle, niin tottakai silloin sitten niin.
asianajaja
Miksi? Miksi sinun pitää olla ahne, ihmisten välejä sotkeva lokki, jos asiakas ymmärtää kokonaisuuksia paremmin, eli esim. mikä on ollut lahjanantajan tarkoitus?
Varmaan siksi kun oma palkkio kasvaa ja asianajajat on ahneita paskiaisia. Parempi sopia asiat ilman niitä.
Eihän asianajajien palkkio mitenkään lopputuloksen mukaan kasva, stanan i d i o o t t i.
Mistä ihmeestä sinä tiedät muiden sopimukset? Oot vissiin joku meedio tai sitten vaan se mitä juuri minusta sanoit
Vierailija kirjoitti:
Tasajaossa kai oleellista, kuinka paljon kumpikin teistä on maksanut. Jos miehen osuuteen kuuluu 60 000 e, ovatko kummisetä ja mies maksaneet vaikka 60 000 e + 80 000 e ja sinä 80 000 e?
Jos kummisetä ja mies ovat maksaneet vaikka 60 000 e + 40 000 e ja sinä 100 000 e, molempien osuus on puolet.
Muu on sitten erossa sovittavaa.
Laki on täysin selvä avioeron koittaessa. Löytyy tekstit googlesta, jos on ollut niit tyhmä että on allekirjoittanut avioliittosopimuksen ymmärtämättä sen sisältöä. Kannattaisi hakea itsensä holhouksene alle jos kirjoittelee juridisia sopimuksia joita ei ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
trolli. ei kukaan nainen jätä miehen omaisuutta miehelle, kun puolet siitä saa laillisesti itselle
Ei saa puolta MIEHEN omaisuudesta laillisesti. Tutustupa hiukan ositukseen..
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin osuuden miehelle. Ajatus kummisedällä varmaan oli tukea miestäsi että te saatte kivan alun elämällenne. Jos hän olisi halunnut tukea sinua yhtälailla, lahja olisi annettu silloin puoliksi sinullekin. Onko muuten varma, ettei sedän lahjakirjassa ole mainintaa "lahjansaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaan"? Silloin asia olisi jurudisesti selkeä.
On moraalisesti oikein jättää osuus miehelle. Voitrhan sitten olla jossain toisessa kohdassa vähän kotiin päin vetoa tunteva hyvällä omalla tunnolla.
Minun moraali ei kestäisi vaatia itselleni miehen saamasta lahjoituksesta mitään. Se kuuluu vain miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä ainakin ottaisin miehen rahat, kun laki sen sallii
Ei ne ole miehen rahoja vaan yhteisiä, mikäli niihin molemmilla on oikeus.
Kyllä aikuisen naimisiin menevän miehen pitää ymmärtää mitä avioliitto tarkoittaa. Goolella löytyy tarvittava tieto, ja lisää saa soittamalla lakihenkilölle.
Ovathan ne miehen rahoja. Myös erossa. Sinä veisit häneltä rahaa tasingon muodossa, ET YHTEISTÄ TS. OMAA OMAISUUTTASI. Vaan toisen.
So ne menee erossa puoliksi, ne on yhteisiä. Jos et halua että näin käy, niin et mene naimisiin, tai teette avioehdon ENNEN liittoon astumista, jossa sovitte eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
mies syyttäköön itseään, kun meni naimisiin. kyllä se oli jo silloin tiedossa, että lähes kaikki eroavat ja erossa puolet miehen omaisuudesta menee naiselle. nämä ovat vain oppirahoja miehelle
Ei muuten mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi taloa noilal spekseillä. Joko yhdessä oikeasti, tai sitten vain toisen omistuksessa.
Silloin kun ollaan nuoria ja rakastuneita ei ajatella kovin pitkälle asioita. Vanhana katkerana tekisit asiat toisin. Sen takia se kumppaninkin löytäminen on vaikeaa vanhana toisilla
No se on sitten voivoi jos ei ota oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan selvää. Sitten löytää itsensä tilanteista joissa ei halua olla, ja se on ihan oma valinta se.
Joo hyvä se vanhana on jeesustella ja olla muka viisas. Ei nuoret mieti asioita niin että eroavat myöhemmin. Sitten tehdään avioehtoja myöhemmin ja siitä ei jää kenellekkään hyvä fiilis
Laki on laki nuorellekin. Ei siitä mitään tulisi jos kolmekymppisenä saisi pyörtää lailliset sopimukset siitä syystä että oli 22veenä vielä niin tyhmä ettei ymmärtänyt tutkia mitä allekirjoittaa.
Moni meistä kyllä on ymmärtänyt jo yläasteella mitä tarkoittaa sopimuksen allekirjoittaminen.
Olisi kyllä perin erikoista, että ihminen jolla on 60000 eur ylimääräistä lahjaksi, ei osaisi tehdä lahjakirjaa.
Millä lapulla asia ilmoitettiin aikoinaan verottajalle lahjaveron laskemista varten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalle asiakkaalleni ilman muuta sanoisin, että ositettavaan omaisuuteen kuuluu enkä suosittelisi osituksen ulkopuolelle jättämistä. Jos asiakas kuitenkin haluaa, että jätetään osituksen ulkopuolelle, niin tottakai silloin sitten niin.
asianajaja
Miksi? Miksi sinun pitää olla ahne, ihmisten välejä sotkeva lokki, jos asiakas ymmärtää kokonaisuuksia paremmin, eli esim. mikä on ollut lahjanantajan tarkoitus?
Varmaan siksi kun oma palkkio kasvaa ja asianajajat on ahneita paskiaisia. Parempi sopia asiat ilman niitä.
Ei asianajajan palkkio kasva tai laske ap:n kertomassa tilanteessa eli otetaanko kyseinen 60k ositukseen vai jätetäänkö ulkopuolelle.
Samalla tavalla siinä osituslaskelmat ja asiakirjat laaditaan.
Homma nyt vaan menee niin, että meidän asianajajien toimintaa säännellään erittäin tiukasti ja myös valvotaan. Meidän TÄYTYY kertoa aina päämiehelle eri vaihtoehdot, sillä se on meidän työtä. Jos lähdettäisiin tuosta vaan suosittelemaan, että osituksen ulkopuolelle ja päämies myöhemmin tajuaa, että se olikin hänen kannaltaan epäedullinen ratkaisu, niin mitäpä päämies tekee: Kantelun AA-liitolle asianajajan toiminnasta, josta sitten koituu seuraamuksia, mikäli on toimittu puutteellisesti.
Kukaan asianajaja ei ehdoin tahdoin halua huomautusta, varoitusta, seuraamusta tai viimeisimpänä erottamista liitosta.
asianajaja
Lainaan itseäni. Piti olla seuraamusmaksua.... Eli ei halua huomautusta, varoitusta, seuraamusmaksua tai viimeisimpänä erottamista liitosta.
asianajaja
Parempi jättää koko ositus tekemättä. Kyllä perilliset sen joutaa myöhemminkin halutessaan tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mies syyttäköön itseään, kun meni naimisiin. kyllä se oli jo silloin tiedossa, että lähes kaikki eroavat ja erossa puolet miehen omaisuudesta menee naiselle. nämä ovat vain oppirahoja miehelle
Miksi tällaista valhetta tarvii täällä jakaa. Miehen omaisuudesta ei mene puolia vaimolle. Sellaista lakia nyt ei missään ole.
Ositus ei ilmeisesti ole tuttu sana.
Olen nähnyt, se on lempielokuvani. Tiedän silti sen verran, että se on kuvattu Jenkeissä ja me asumme Suomessa.